Lauseita

fi Järjestysnumerot   »   lt Kelintiniai skaitvardžiai

61 [kuusikymmentäyksi]

Järjestysnumerot

Järjestysnumerot

61 [šešiasdešimt vienas]

Kelintiniai skaitvardžiai

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi liettua Toista Lisää
Ensimmäinen kuukausi on tammikuu. Pi---- -i-- m-nu- y---sau---. Pirmas (is) mėnuo yra sausis. P-r-a- (-s- m-n-o y-a s-u-i-. ----------------------------- Pirmas (is) mėnuo yra sausis. 0
Toinen kuukausi on helmikuu. A-tr---(i---m-n-o -ra--a--ri-. Antras (is) mėnuo yra vasaris. A-t-a- (-s- m-n-o y-a v-s-r-s- ------------------------------ Antras (is) mėnuo yra vasaris. 0
Kolmas kuukausi on maaliskuu. Tre-ias---s)-mėnu------kovas. Trečias (is) mėnuo yra kovas. T-e-i-s (-s- m-n-o y-a k-v-s- ----------------------------- Trečias (is) mėnuo yra kovas. 0
Neljäs kuukausi on huhtikuu. Ke-v-rtas -is) mėn-o-y------a--i-. Ketvirtas (is) mėnuo yra balandis. K-t-i-t-s (-s- m-n-o y-a b-l-n-i-. ---------------------------------- Ketvirtas (is) mėnuo yra balandis. 0
Viides kuukausi on toukokuu. P--kt-s---s- mėnu--y-a----u-ė. Penktas (is) mėnuo yra gegužė. P-n-t-s (-s- m-n-o y-a g-g-ž-. ------------------------------ Penktas (is) mėnuo yra gegužė. 0
Kuudes kuukausi on kesäkuu. Še-ta--(-s)---n---yr---irželi-. Šeštas (is) mėnuo yra birželis. Š-š-a- (-s- m-n-o y-a b-r-e-i-. ------------------------------- Šeštas (is) mėnuo yra birželis. 0
Kuusi kuukautta on puoli vuotta. Š-ši -ėn---a----a----ė-m-tų. Šeši mėnesiai yra pusė metų. Š-š- m-n-s-a- y-a p-s- m-t-. ---------------------------- Šeši mėnesiai yra pusė metų. 0
Tammikuu, helmikuu, maaliskuu, S-us----v-s-ri-,---v-s, Sausis, vasaris, kovas, S-u-i-, v-s-r-s- k-v-s- ----------------------- Sausis, vasaris, kovas, 0
huhtikuu, toukokuu ja kesäkuu. balandis- geg-ž- -- bi--elis. balandis, gegužė ir birželis. b-l-n-i-, g-g-ž- i- b-r-e-i-. ----------------------------- balandis, gegužė ir birželis. 0
Seitsemäs kuukausi on heinäkuu. Se--intas (is-----u- -ra--ie-a. Septintas (is) mėnuo yra liepa. S-p-i-t-s (-s- m-n-o y-a l-e-a- ------------------------------- Septintas (is) mėnuo yra liepa. 0
Kahdeksas kuukausi on elokuu. A-t-n--- --s) -ė-uo y-a r------i-. Aštuntas (is) mėnuo yra rugpjūtis. A-t-n-a- (-s- m-n-o y-a r-g-j-t-s- ---------------------------------- Aštuntas (is) mėnuo yra rugpjūtis. 0
Yhdeksäs kuukausi on syyskuu. D-vin--- (i---mėn-o-y-a -u--ė---. Devintas (is) mėnuo yra rugsėjis. D-v-n-a- (-s- m-n-o y-a r-g-ė-i-. --------------------------------- Devintas (is) mėnuo yra rugsėjis. 0
Kymmenes kuukausi on lokakuu. D--imt-s (----mė-u- --a ------. Dešimtas (is) mėnuo yra spalis. D-š-m-a- (-s- m-n-o y-a s-a-i-. ------------------------------- Dešimtas (is) mėnuo yra spalis. 0
Yhdestoista kuukausi on marraskuu. Vi-nuo-iktas-(----m---- -ra---pkr-ti-. Vienuoliktas (is) mėnuo yra lapkritis. V-e-u-l-k-a- (-s- m-n-o y-a l-p-r-t-s- -------------------------------------- Vienuoliktas (is) mėnuo yra lapkritis. 0
Kahdestoista kuukausi on joulukuu. D---i--a--(--)-mė-u- -ra--ru----. Dvyliktas (is) mėnuo yra gruodis. D-y-i-t-s (-s- m-n-o y-a g-u-d-s- --------------------------------- Dvyliktas (is) mėnuo yra gruodis. 0
Kaksitoista kuukautta on yksi vuosi. D-ylika -ė-es-ų--ra -et-i. Dvylika mėnesių yra metai. D-y-i-a m-n-s-ų y-a m-t-i- -------------------------- Dvylika mėnesių yra metai. 0
Heinäkuu, elokuu, syyskuu, Lie-a- ---pj----- -ugs--i-, Liepa, rugpjūtis, rugsėjis, L-e-a- r-g-j-t-s- r-g-ė-i-, --------------------------- Liepa, rugpjūtis, rugsėjis, 0
lokakuu, marraskuu ja joulukuu. s--l-s,-l-p---tis, -r-odi-. spalis, lapkritis, gruodis. s-a-i-, l-p-r-t-s- g-u-d-s- --------------------------- spalis, lapkritis, gruodis. 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Äidinkieli on aina tärkein kieli

Äidinkielemme on ensimmäinen kieli, jonka opimme. Se tapahtuu automaattisesti, joten emme huomaa sitä. Useimmilla ihmisillä on vain yksi äidinkieli. Kaikkia muita kieliä opiskellaan vieraina kielinä. Tietysti on myös ihmisiä, jotka varttuvat monien kielten kanssa. He kuitenkin tavallisesti puhuvat näitä kieliä erilaisella taitotasolla. Usein kieliä käytetään myös eri lailla. Yhtä kieltä esimerkiksi käytetään työssä. Toista käytetään kotona. Se, miten hyvin puhumme jotain kieltä, riippuu monista tekijöistä. Kun opimme sen pikkulapsena, opimme tyypillisesti sen oikein hyvin. Puhekeskuksemme toimii kaikkein tehokkaimmin noina elinvuosina. On myös tärkeää, miten usein puhumme kieltä. Mitä useammin käytämme sitä, sen paremmin puhumme sitä. Mutta tutkijat uskovat, ettei ihminen kykene koskaan puhumaan kahta kieltä aivan yhtä hyvin. Yksi kieli on aina se tärkeämpi kieli. Kokeet näyttävät vahvistavan tämän olettamuksen. Erilaisia ihmisiä testattiin yhdessä tutkimuksessa. Puolet koehenkilöistä puhui kahta kieltä sujuvasti. Kiina oli äidinkieli ja englanti toinen kieli. Toinen puoli koehenkilöistä puhui äidinkielenään ainoastaan englantia. Koehenkilöiden piti ratkaista yksinkertaisia tehtäviä englanniksi. Heidän tehdessään sitä heidän aivojensa aktiivisuutta mitattiin. Ja koehenkilöiden aivoissa näkyi erilaisuuksia! Yksi monikielisten yksilöiden aivojen alueista oli erityisen aktiivinen. Yksikielisten yksilöiden aivoissa taas ei näkynyt tällä alueella mitään aktiivisuutta. Molemmat ryhmät ratkaisivat tehtävät yhtä nopeasti ja hyvin. Siitä huolimatta kiinalaiset kuitenkin käänsivät kaiken äidinkielelleen…