Lauseita

fi Järjestysnumerot   »   lt Kelintiniai skaitvardžiai

61 [kuusikymmentäyksi]

Järjestysnumerot

Järjestysnumerot

61 [šešiasdešimt vienas]

Kelintiniai skaitvardžiai

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi liettua Toista Lisää
Ensimmäinen kuukausi on tammikuu. P--------s----n-o--ra sa-si-. P_____ (___ m____ y__ s______ P-r-a- (-s- m-n-o y-a s-u-i-. ----------------------------- Pirmas (is) mėnuo yra sausis. 0
Toinen kuukausi on helmikuu. A-tras -i-----nu--yra va--r-s. A_____ (___ m____ y__ v_______ A-t-a- (-s- m-n-o y-a v-s-r-s- ------------------------------ Antras (is) mėnuo yra vasaris. 0
Kolmas kuukausi on maaliskuu. Tr--ia- --s) ---u--y-- -o---. T______ (___ m____ y__ k_____ T-e-i-s (-s- m-n-o y-a k-v-s- ----------------------------- Trečias (is) mėnuo yra kovas. 0
Neljäs kuukausi on huhtikuu. Ke----t-s-(i---mėnuo--r---aland-s. K________ (___ m____ y__ b________ K-t-i-t-s (-s- m-n-o y-a b-l-n-i-. ---------------------------------- Ketvirtas (is) mėnuo yra balandis. 0
Viides kuukausi on toukokuu. Pe----s --s) mėnu- y-a g-g-ž-. P______ (___ m____ y__ g______ P-n-t-s (-s- m-n-o y-a g-g-ž-. ------------------------------ Penktas (is) mėnuo yra gegužė. 0
Kuudes kuukausi on kesäkuu. Š--ta---is------o-y-a--iržel-s. Š_____ (___ m____ y__ b________ Š-š-a- (-s- m-n-o y-a b-r-e-i-. ------------------------------- Šeštas (is) mėnuo yra birželis. 0
Kuusi kuukautta on puoli vuotta. Še---mėn----- -ra pu---met-. Š___ m_______ y__ p___ m____ Š-š- m-n-s-a- y-a p-s- m-t-. ---------------------------- Šeši mėnesiai yra pusė metų. 0
Tammikuu, helmikuu, maaliskuu, S---is,-va-a-----ko-a-, S______ v_______ k_____ S-u-i-, v-s-r-s- k-v-s- ----------------------- Sausis, vasaris, kovas, 0
huhtikuu, toukokuu ja kesäkuu. b---ndi--------ė-ir--i-želi-. b________ g_____ i_ b________ b-l-n-i-, g-g-ž- i- b-r-e-i-. ----------------------------- balandis, gegužė ir birželis. 0
Seitsemäs kuukausi on heinäkuu. S-p-in--s --s) ---u- -----i---. S________ (___ m____ y__ l_____ S-p-i-t-s (-s- m-n-o y-a l-e-a- ------------------------------- Septintas (is) mėnuo yra liepa. 0
Kahdeksas kuukausi on elokuu. A--u-tas-(i---m-nuo---- r--pj-tis. A_______ (___ m____ y__ r_________ A-t-n-a- (-s- m-n-o y-a r-g-j-t-s- ---------------------------------- Aštuntas (is) mėnuo yra rugpjūtis. 0
Yhdeksäs kuukausi on syyskuu. D--intas (-s)---n----ra--u-sė---. D_______ (___ m____ y__ r________ D-v-n-a- (-s- m-n-o y-a r-g-ė-i-. --------------------------------- Devintas (is) mėnuo yra rugsėjis. 0
Kymmenes kuukausi on lokakuu. Dešimtas--i-) -ėnuo y---s-al--. D_______ (___ m____ y__ s______ D-š-m-a- (-s- m-n-o y-a s-a-i-. ------------------------------- Dešimtas (is) mėnuo yra spalis. 0
Yhdestoista kuukausi on marraskuu. Vie-u--i------i---mė-u- -r- lap---t-s. V___________ (___ m____ y__ l_________ V-e-u-l-k-a- (-s- m-n-o y-a l-p-r-t-s- -------------------------------------- Vienuoliktas (is) mėnuo yra lapkritis. 0
Kahdestoista kuukausi on joulukuu. D----kta- (--)--ė-u- -r---r-o-i-. D________ (___ m____ y__ g_______ D-y-i-t-s (-s- m-n-o y-a g-u-d-s- --------------------------------- Dvyliktas (is) mėnuo yra gruodis. 0
Kaksitoista kuukautta on yksi vuosi. Dvylika mė-e-ių-yra-----i. D______ m______ y__ m_____ D-y-i-a m-n-s-ų y-a m-t-i- -------------------------- Dvylika mėnesių yra metai. 0
Heinäkuu, elokuu, syyskuu, Li--a,----pjū-is- --gs--is, L_____ r_________ r________ L-e-a- r-g-j-t-s- r-g-ė-i-, --------------------------- Liepa, rugpjūtis, rugsėjis, 0
lokakuu, marraskuu ja joulukuu. s----s, la-k---is-----odi-. s______ l_________ g_______ s-a-i-, l-p-r-t-s- g-u-d-s- --------------------------- spalis, lapkritis, gruodis. 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

MP3 suomi + liettua (1-100) MP3 liettua (1-100)
Videota ei löytynyt!

Äidinkieli on aina tärkein kieli

Äidinkielemme on ensimmäinen kieli, jonka opimme. Se tapahtuu automaattisesti, joten emme huomaa sitä. Useimmilla ihmisillä on vain yksi äidinkieli. Kaikkia muita kieliä opiskellaan vieraina kielinä. Tietysti on myös ihmisiä, jotka varttuvat monien kielten kanssa. He kuitenkin tavallisesti puhuvat näitä kieliä erilaisella taitotasolla. Usein kieliä käytetään myös eri lailla. Yhtä kieltä esimerkiksi käytetään työssä. Toista käytetään kotona. Se, miten hyvin puhumme jotain kieltä, riippuu monista tekijöistä. Kun opimme sen pikkulapsena, opimme tyypillisesti sen oikein hyvin. Puhekeskuksemme toimii kaikkein tehokkaimmin noina elinvuosina. On myös tärkeää, miten usein puhumme kieltä. Mitä useammin käytämme sitä, sen paremmin puhumme sitä. Mutta tutkijat uskovat, ettei ihminen kykene koskaan puhumaan kahta kieltä aivan yhtä hyvin. Yksi kieli on aina se tärkeämpi kieli. Kokeet näyttävät vahvistavan tämän olettamuksen. Erilaisia ihmisiä testattiin yhdessä tutkimuksessa. Puolet koehenkilöistä puhui kahta kieltä sujuvasti. Kiina oli äidinkieli ja englanti toinen kieli. Toinen puoli koehenkilöistä puhui äidinkielenään ainoastaan englantia. Koehenkilöiden piti ratkaista yksinkertaisia tehtäviä englanniksi. Heidän tehdessään sitä heidän aivojensa aktiivisuutta mitattiin. Ja koehenkilöiden aivoissa näkyi erilaisuuksia! Yksi monikielisten yksilöiden aivojen alueista oli erityisen aktiivinen. Yksikielisten yksilöiden aivoissa taas ei näkynyt tällä alueella mitään aktiivisuutta. Molemmat ryhmät ratkaisivat tehtävät yhtä nopeasti ja hyvin. Siitä huolimatta kiinalaiset kuitenkin käänsivät kaiken äidinkielelleen…