Lauseita

fi Järjestysnumerot   »   ku Jimareyên rêzkirinê

61 [kuusikymmentäyksi]

Järjestysnumerot

Järjestysnumerot

61 [şêst û yek]

Jimareyên rêzkirinê

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi kurdi (kurmandži) Toista Lisää
Ensimmäinen kuukausi on tammikuu. M----yeke- rê-end-n -. M___ y____ r_______ e_ M-h- y-k-m r-b-n-a- e- ---------------------- Meha yekem rêbendan e. 0
Toinen kuukausi on helmikuu. Me-a-du--m ----mî --. M___ d____ r_____ y__ M-h- d-y-m r-ş-m- y-. --------------------- Meha duyem reşemî ye. 0
Kolmas kuukausi on maaliskuu. M-h- sê--m -d-- e. M___ s____ a___ e_ M-h- s-y-m a-a- e- ------------------ Meha sêyem adar e. 0
Neljäs kuukausi on huhtikuu. M------r-- avr-l-e. M___ ç____ a____ e_ M-h- ç-r-m a-r-l e- ------------------- Meha çarem avrêl e. 0
Viides kuukausi on toukokuu. M--a------m -ula- e. M___ p_____ g____ e_ M-h- p-n-e- g-l-n e- -------------------- Meha pêncem gulan e. 0
Kuudes kuukausi on kesäkuu. Meha -eş-- pûş-----. M___ ş____ p_____ e_ M-h- ş-ş-m p-ş-e- e- -------------------- Meha şeşem pûşber e. 0
Kuusi kuukautta on puoli vuotta. Şe--meh --v sal -. Ş__ m__ n__ s__ e_ Ş-ş m-h n-v s-l e- ------------------ Şeş meh nîv sal e. 0
Tammikuu, helmikuu, maaliskuu, Rêb--d--,--eş-mî- A-ar. R________ R______ A____ R-b-n-a-, R-ş-m-, A-a-. ----------------------- Rêbendan, Reşemî, Adar. 0
huhtikuu, toukokuu ja kesäkuu. Av-êl,--û-an- P-ş--r. A_____ G_____ P______ A-r-l- G-l-n- P-ş-e-. --------------------- Avrêl, Gûlan, Pûşber. 0
Seitsemäs kuukausi on heinäkuu. Meha-he---- tî---- e. M___ h_____ t_____ e_ M-h- h-f-e- t-r-e- e- --------------------- Meha heftem tîrmeh e. 0
Kahdeksas kuukausi on elokuu. Meha--e-tem -e--w---e. M___ h_____ g______ e_ M-h- h-ş-e- g-l-w-j e- ---------------------- Meha heştem gelawêj e. 0
Yhdeksäs kuukausi on syyskuu. Meha ------î-on--. M___ n____ î___ e_ M-h- n-h-m î-o- e- ------------------ Meha nehem îlon e. 0
Kymmenes kuukausi on lokakuu. M-h- d--em k-w--- e. M___ d____ k_____ e_ M-h- d-h-m k-w-ê- e- -------------------- Meha dehem kewçêr e. 0
Yhdestoista kuukausi on marraskuu. M--a--anz--- -a--aw---e. M___ y______ s_______ e_ M-h- y-n-d-m s-r-a-e- e- ------------------------ Meha yanzdem sarmawez e. 0
Kahdestoista kuukausi on joulukuu. Meha d---nzd-m -e-----a---. M___ d________ b________ e_ M-h- d-w-n-d-m b-r-a-b-r e- --------------------------- Meha diwanzdem berfanbar e. 0
Kaksitoista kuukautta on yksi vuosi. D-w--z-e- --h -a-ek-. D________ m__ s______ D-w-n-d-h m-h s-l-k-. --------------------- Diwanzdeh meh saleke. 0
Heinäkuu, elokuu, syyskuu, T-r-e----Gel-w--, -lo-, T_____ , G_______ Î____ T-r-e- , G-l-w-j- Î-o-, ----------------------- Tîrmeh , Gelawêj, Îlon, 0
lokakuu, marraskuu ja joulukuu. K-wç-r- Sar-aw-z--B-rfan-ar. K______ S________ B_________ K-w-ê-, S-r-a-e-, B-r-a-b-r- ---------------------------- Kewçêr, Sarmawez, Berfanbar. 0

Äidinkieli on aina tärkein kieli

Äidinkielemme on ensimmäinen kieli, jonka opimme. Se tapahtuu automaattisesti, joten emme huomaa sitä. Useimmilla ihmisillä on vain yksi äidinkieli. Kaikkia muita kieliä opiskellaan vieraina kielinä. Tietysti on myös ihmisiä, jotka varttuvat monien kielten kanssa. He kuitenkin tavallisesti puhuvat näitä kieliä erilaisella taitotasolla. Usein kieliä käytetään myös eri lailla. Yhtä kieltä esimerkiksi käytetään työssä. Toista käytetään kotona. Se, miten hyvin puhumme jotain kieltä, riippuu monista tekijöistä. Kun opimme sen pikkulapsena, opimme tyypillisesti sen oikein hyvin. Puhekeskuksemme toimii kaikkein tehokkaimmin noina elinvuosina. On myös tärkeää, miten usein puhumme kieltä. Mitä useammin käytämme sitä, sen paremmin puhumme sitä. Mutta tutkijat uskovat, ettei ihminen kykene koskaan puhumaan kahta kieltä aivan yhtä hyvin. Yksi kieli on aina se tärkeämpi kieli. Kokeet näyttävät vahvistavan tämän olettamuksen. Erilaisia ihmisiä testattiin yhdessä tutkimuksessa. Puolet koehenkilöistä puhui kahta kieltä sujuvasti. Kiina oli äidinkieli ja englanti toinen kieli. Toinen puoli koehenkilöistä puhui äidinkielenään ainoastaan englantia. Koehenkilöiden piti ratkaista yksinkertaisia tehtäviä englanniksi. Heidän tehdessään sitä heidän aivojensa aktiivisuutta mitattiin. Ja koehenkilöiden aivoissa näkyi erilaisuuksia! Yksi monikielisten yksilöiden aivojen alueista oli erityisen aktiivinen. Yksikielisten yksilöiden aivoissa taas ei näkynyt tällä alueella mitään aktiivisuutta. Molemmat ryhmät ratkaisivat tehtävät yhtä nopeasti ja hyvin. Siitä huolimatta kiinalaiset kuitenkin käänsivät kaiken äidinkielelleen…