Lauseita

fi Järjestysnumerot   »   sl Vrstilni števniki

61 [kuusikymmentäyksi]

Järjestysnumerot

Järjestysnumerot

61 [enainšestdeset]

Vrstilni števniki

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi slovenia Toista Lisää
Ensimmäinen kuukausi on tammikuu. P--- -e--- je ------. P___ m____ j_ j______ P-v- m-s-c j- j-n-a-. --------------------- Prvi mesec je januar. 0
Toinen kuukausi on helmikuu. D-ugi-m-sec j- fe----r. D____ m____ j_ f_______ D-u-i m-s-c j- f-b-u-r- ----------------------- Drugi mesec je februar. 0
Kolmas kuukausi on maaliskuu. Tr--j---es-c--- m-rec. T_____ m____ j_ m_____ T-e-j- m-s-c j- m-r-c- ---------------------- Tretji mesec je marec. 0
Neljäs kuukausi on huhtikuu. Četrt--me--- je--pri-. Č_____ m____ j_ a_____ Č-t-t- m-s-c j- a-r-l- ---------------------- Četrti mesec je april. 0
Viides kuukausi on toukokuu. P--i mese-------j. P___ m____ j_ m___ P-t- m-s-c j- m-j- ------------------ Peti mesec je maj. 0
Kuudes kuukausi on kesäkuu. Šes-i--e--- je--u--j. Š____ m____ j_ j_____ Š-s-i m-s-c j- j-n-j- --------------------- Šesti mesec je junij. 0
Kuusi kuukautta on puoli vuotta. Š-s- mes-cev -- pol --ol--------eta. Š___ m______ j_ p__ (_________ l____ Š-s- m-s-c-v j- p-l (-o-o-i-a- l-t-. ------------------------------------ Šest mesecev je pol (polovica) leta. 0
Tammikuu, helmikuu, maaliskuu, Ja-u-r, febr---, m--e-, J______ f_______ m_____ J-n-a-, f-b-u-r- m-r-c- ----------------------- Januar, februar, marec, 0
huhtikuu, toukokuu ja kesäkuu. april, -----n---n-j. a_____ m__ i_ j_____ a-r-l- m-j i- j-n-j- -------------------- april, maj in junij. 0
Seitsemäs kuukausi on heinäkuu. S--mi-me----j-------. S____ m____ j_ j_____ S-d-i m-s-c j- j-l-j- --------------------- Sedmi mesec je julij. 0
Kahdeksas kuukausi on elokuu. O--i-m-sec-j--a--u--. O___ m____ j_ a______ O-m- m-s-c j- a-g-s-. --------------------- Osmi mesec je avgust. 0
Yhdeksäs kuukausi on syyskuu. D-veti ------------te----. D_____ m____ j_ s_________ D-v-t- m-s-c j- s-p-e-b-r- -------------------------- Deveti mesec je september. 0
Kymmenes kuukausi on lokakuu. D--e-i -es---je-ok-----. D_____ m____ j_ o_______ D-s-t- m-s-c j- o-t-b-r- ------------------------ Deseti mesec je oktober. 0
Yhdestoista kuukausi on marraskuu. E--j-ti--e----je --v----r. E______ m____ j_ n________ E-a-s-i m-s-c j- n-v-m-e-. -------------------------- Enajsti mesec je november. 0
Kahdestoista kuukausi on joulukuu. Dvan-j--i-me-e--j- -e-emb--. D________ m____ j_ d________ D-a-a-s-i m-s-c j- d-c-m-e-. ---------------------------- Dvanajsti mesec je december. 0
Kaksitoista kuukautta on yksi vuosi. D-an--st-m-secev--e---o ---o. D_______ m______ j_ e__ l____ D-a-a-s- m-s-c-v j- e-o l-t-. ----------------------------- Dvanajst mesecev je eno leto. 0
Heinäkuu, elokuu, syyskuu, Ju-ij,-a--us-,-septem-er, J_____ a______ s_________ J-l-j- a-g-s-, s-p-e-b-r- ------------------------- Julij, avgust, september, 0
lokakuu, marraskuu ja joulukuu. o---b--- n-v----- i- -e--mb-r. o_______ n_______ i_ d________ o-t-b-r- n-v-m-e- i- d-c-m-e-. ------------------------------ oktober, november in december. 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

MP3 suomi + slovenia (1-100) MP3 slovenia (1-100)
Videota ei löytynyt!

Äidinkieli on aina tärkein kieli

Äidinkielemme on ensimmäinen kieli, jonka opimme. Se tapahtuu automaattisesti, joten emme huomaa sitä. Useimmilla ihmisillä on vain yksi äidinkieli. Kaikkia muita kieliä opiskellaan vieraina kielinä. Tietysti on myös ihmisiä, jotka varttuvat monien kielten kanssa. He kuitenkin tavallisesti puhuvat näitä kieliä erilaisella taitotasolla. Usein kieliä käytetään myös eri lailla. Yhtä kieltä esimerkiksi käytetään työssä. Toista käytetään kotona. Se, miten hyvin puhumme jotain kieltä, riippuu monista tekijöistä. Kun opimme sen pikkulapsena, opimme tyypillisesti sen oikein hyvin. Puhekeskuksemme toimii kaikkein tehokkaimmin noina elinvuosina. On myös tärkeää, miten usein puhumme kieltä. Mitä useammin käytämme sitä, sen paremmin puhumme sitä. Mutta tutkijat uskovat, ettei ihminen kykene koskaan puhumaan kahta kieltä aivan yhtä hyvin. Yksi kieli on aina se tärkeämpi kieli. Kokeet näyttävät vahvistavan tämän olettamuksen. Erilaisia ihmisiä testattiin yhdessä tutkimuksessa. Puolet koehenkilöistä puhui kahta kieltä sujuvasti. Kiina oli äidinkieli ja englanti toinen kieli. Toinen puoli koehenkilöistä puhui äidinkielenään ainoastaan englantia. Koehenkilöiden piti ratkaista yksinkertaisia tehtäviä englanniksi. Heidän tehdessään sitä heidän aivojensa aktiivisuutta mitattiin. Ja koehenkilöiden aivoissa näkyi erilaisuuksia! Yksi monikielisten yksilöiden aivojen alueista oli erityisen aktiivinen. Yksikielisten yksilöiden aivoissa taas ei näkynyt tällä alueella mitään aktiivisuutta. Molemmat ryhmät ratkaisivat tehtävät yhtä nopeasti ja hyvin. Siitä huolimatta kiinalaiset kuitenkin käänsivät kaiken äidinkielelleen…