Lauseita

fi Järjestysnumerot   »   da Ordenstal

61 [kuusikymmentäyksi]

Järjestysnumerot

Järjestysnumerot

61 [enogtres]

Ordenstal

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi tanska Toista Lisää
Ensimmäinen kuukausi on tammikuu. D-n-fø--t---ån-d ---j-nu--. D__ f_____ m____ e_ j______ D-n f-r-t- m-n-d e- j-n-a-. --------------------------- Den første måned er januar. 0
Toinen kuukausi on helmikuu. D----nden--å-e- ---f-b----. D__ a____ m____ e_ f_______ D-n a-d-n m-n-d e- f-b-u-r- --------------------------- Den anden måned er februar. 0
Kolmas kuukausi on maaliskuu. D-- t--d-- ----d-er-m-r-s. D__ t_____ m____ e_ m_____ D-n t-e-j- m-n-d e- m-r-s- -------------------------- Den tredje måned er marts. 0
Neljäs kuukausi on huhtikuu. De- fjer-e-m-n-d e--ap-i-. D__ f_____ m____ e_ a_____ D-n f-e-d- m-n-d e- a-r-l- -------------------------- Den fjerde måned er april. 0
Viides kuukausi on toukokuu. De---e----må-ed e--ma-. D__ f____ m____ e_ m___ D-n f-m-e m-n-d e- m-j- ----------------------- Den femte måned er maj. 0
Kuudes kuukausi on kesäkuu. Den---ette-mån-- er--un-. D__ s_____ m____ e_ j____ D-n s-e-t- m-n-d e- j-n-. ------------------------- Den sjette måned er juni. 0
Kuusi kuukautta on puoli vuotta. Sek-------e--er -- halvt år. S___ m______ e_ e_ h____ å__ S-k- m-n-d-r e- e- h-l-t å-. ---------------------------- Seks måneder er et halvt år. 0
Tammikuu, helmikuu, maaliskuu, j-n---- f---u-r- --r-s, j______ f_______ m_____ j-n-a-, f-b-u-r- m-r-s- ----------------------- januar, februar, marts, 0
huhtikuu, toukokuu ja kesäkuu. ap-il,-ma-, jun-. a_____ m___ j____ a-r-l- m-j- j-n-. ----------------- april, maj, juni. 0
Seitsemäs kuukausi on heinäkuu. Den--yvend---å-e---r-ju-i D__ s______ m____ e_ j___ D-n s-v-n-e m-n-d e- j-l- ------------------------- Den syvende måned er juli 0
Kahdeksas kuukausi on elokuu. Den o-t--d- mån-d e---ug-st. D__ o______ m____ e_ a______ D-n o-t-n-e m-n-d e- a-g-s-. ---------------------------- Den ottende måned er august. 0
Yhdeksäs kuukausi on syyskuu. D-n ni-nde mån----r-----e-ber. D__ n_____ m____ e_ s_________ D-n n-e-d- m-n-d e- s-p-e-b-r- ------------------------------ Den niende måned er september. 0
Kymmenes kuukausi on lokakuu. Den-t-end- m---d -r -k--ber. D__ t_____ m____ e_ o_______ D-n t-e-d- m-n-d e- o-t-b-r- ---------------------------- Den tiende måned er oktober. 0
Yhdestoista kuukausi on marraskuu. Den-el----- m---d e--n-v-m---. D__ e______ m____ e_ n________ D-n e-l-v-e m-n-d e- n-v-m-e-. ------------------------------ Den ellevte måned er november. 0
Kahdestoista kuukausi on joulukuu. Den -ol-t--må--d-er--ec--b--. D__ t_____ m____ e_ d________ D-n t-l-t- m-n-d e- d-c-m-e-. ----------------------------- Den tolvte måned er december. 0
Kaksitoista kuukautta on yksi vuosi. Tol---ån-d----r-e- -r. T___ m______ e_ e_ å__ T-l- m-n-d-r e- e- å-. ---------------------- Tolv måneder er et år. 0
Heinäkuu, elokuu, syyskuu, j-----aug-s-- -----m---, j____ a______ s_________ j-l-, a-g-s-, s-p-e-b-r- ------------------------ juli, august, september, 0
lokakuu, marraskuu ja joulukuu. o-to---- ---embe---de-e----. o_______ n________ d________ o-t-b-r- n-v-m-e-, d-c-m-e-. ---------------------------- oktober, november, december. 0

Äidinkieli on aina tärkein kieli

Äidinkielemme on ensimmäinen kieli, jonka opimme. Se tapahtuu automaattisesti, joten emme huomaa sitä. Useimmilla ihmisillä on vain yksi äidinkieli. Kaikkia muita kieliä opiskellaan vieraina kielinä. Tietysti on myös ihmisiä, jotka varttuvat monien kielten kanssa. He kuitenkin tavallisesti puhuvat näitä kieliä erilaisella taitotasolla. Usein kieliä käytetään myös eri lailla. Yhtä kieltä esimerkiksi käytetään työssä. Toista käytetään kotona. Se, miten hyvin puhumme jotain kieltä, riippuu monista tekijöistä. Kun opimme sen pikkulapsena, opimme tyypillisesti sen oikein hyvin. Puhekeskuksemme toimii kaikkein tehokkaimmin noina elinvuosina. On myös tärkeää, miten usein puhumme kieltä. Mitä useammin käytämme sitä, sen paremmin puhumme sitä. Mutta tutkijat uskovat, ettei ihminen kykene koskaan puhumaan kahta kieltä aivan yhtä hyvin. Yksi kieli on aina se tärkeämpi kieli. Kokeet näyttävät vahvistavan tämän olettamuksen. Erilaisia ihmisiä testattiin yhdessä tutkimuksessa. Puolet koehenkilöistä puhui kahta kieltä sujuvasti. Kiina oli äidinkieli ja englanti toinen kieli. Toinen puoli koehenkilöistä puhui äidinkielenään ainoastaan englantia. Koehenkilöiden piti ratkaista yksinkertaisia tehtäviä englanniksi. Heidän tehdessään sitä heidän aivojensa aktiivisuutta mitattiin. Ja koehenkilöiden aivoissa näkyi erilaisuuksia! Yksi monikielisten yksilöiden aivojen alueista oli erityisen aktiivinen. Yksikielisten yksilöiden aivoissa taas ei näkynyt tällä alueella mitään aktiivisuutta. Molemmat ryhmät ratkaisivat tehtävät yhtä nopeasti ja hyvin. Siitä huolimatta kiinalaiset kuitenkin käänsivät kaiken äidinkielelleen…