Lauseita

fi Adjektiiveja 2   »   kn ಗುಣವಾಚಕಗಳು ೨

79 [seitsemänkymmentäyhdeksän]

Adjektiiveja 2

Adjektiiveja 2

೭೯ [ಎಪ್ಪತ್ತೊಂಬತ್ತು]

79 [Eppattombattu]

ಗುಣವಾಚಕಗಳು ೨

guṇavācakagaḷu -2.

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi kannada Toista Lisää
Minulla on sininen mekko päälläni. ನ-ನ- -----ನೀಲ- --ಗಿಯ-್ನು -ರಿ---್-ೇನ-. ನಾ_ ಒಂ_ ನೀ_ ಅಂ____ ಧ______ ನ-ನ- ಒ-ದ- ನ-ಲ- ಅ-ಗ-ಯ-್-ು ಧ-ಿ-ಿ-್-ೇ-ೆ- ------------------------------------- ನಾನು ಒಂದು ನೀಲಿ ಅಂಗಿಯನ್ನು ಧರಿಸಿದ್ದೇನೆ. 0
N----o--- -īl- --gi----u--har----dē--. N___ o___ n___ a________ d____________ N-n- o-d- n-l- a-g-y-n-u d-a-i-i-d-n-. -------------------------------------- Nānu ondu nīli aṅgiyannu dharisiddēne.
Minulla on punainen mekko päälläni. ನಾ-- --ದು--ೆಂ-- -ಂಗ-ಯನ್ನು-ಧ-ಿಸಿದ-ದ-ನೆ. ನಾ_ ಒಂ_ ಕೆಂ_ ಅಂ____ ಧ______ ನ-ನ- ಒ-ದ- ಕ-ಂ-ು ಅ-ಗ-ಯ-್-ು ಧ-ಿ-ಿ-್-ೇ-ೆ- -------------------------------------- ನಾನು ಒಂದು ಕೆಂಪು ಅಂಗಿಯನ್ನು ಧರಿಸಿದ್ದೇನೆ. 0
Nā-u --du k--pu-a-g-----u -hari-i-----. N___ o___ k____ a________ d____________ N-n- o-d- k-m-u a-g-y-n-u d-a-i-i-d-n-. --------------------------------------- Nānu ondu kempu aṅgiyannu dharisiddēne.
Minulla on vihreä mekko päälläni. ನಾನು --ದ------ು ----ಯನ್ನು--ರ--ಿ---ೇನೆ. ನಾ_ ಒಂ_ ಹ__ ಅಂ____ ಧ______ ನ-ನ- ಒ-ದ- ಹ-ಿ-ು ಅ-ಗ-ಯ-್-ು ಧ-ಿ-ಿ-್-ೇ-ೆ- -------------------------------------- ನಾನು ಒಂದು ಹಸಿರು ಅಂಗಿಯನ್ನು ಧರಿಸಿದ್ದೇನೆ. 0
Nān--------as--u-a---ya--- -har--id----. N___ o___ h_____ a________ d____________ N-n- o-d- h-s-r- a-g-y-n-u d-a-i-i-d-n-. ---------------------------------------- Nānu ondu hasiru aṅgiyannu dharisiddēne.
Minä ostan mustan laukun. ನ-ನು ---- -ಪ್---ಚೀ----ನ--ಕ---ಳು--ತೇ--. ನಾ_ ಒಂ_ ಕ__ ಚೀ____ ಕೊ______ ನ-ನ- ಒ-ದ- ಕ-್-ು ಚ-ಲ-ನ-ನ- ಕ-ಳ-ಳ-ತ-ತ-ನ-. -------------------------------------- ನಾನು ಒಂದು ಕಪ್ಪು ಚೀಲವನ್ನು ಕೊಳ್ಳುತ್ತೇನೆ. 0
N-n- ond- k--p----l--a--u-ko----t-n-. N___ o___ k____ c________ k__________ N-n- o-d- k-p-u c-l-v-n-u k-ḷ-u-t-n-. ------------------------------------- Nānu ondu kappu cīlavannu koḷḷuttēne.
Minä ostan ruskean laukun. ನಾ---ಒಂದ-------ಚ----್---ಕೊ-್--ತ-ತೇ--. ನಾ_ ಒಂ_ ಕಂ_ ಚೀ____ ಕೊ______ ನ-ನ- ಒ-ದ- ಕ-ದ- ಚ-ಲ-ನ-ನ- ಕ-ಳ-ಳ-ತ-ತ-ನ-. ------------------------------------- ನಾನು ಒಂದು ಕಂದು ಚೀಲವನ್ನು ಕೊಳ್ಳುತ್ತೇನೆ. 0
Nā---ondu -and--cīl-v-n-- ko-ḷ--t-n-. N___ o___ k____ c________ k__________ N-n- o-d- k-n-u c-l-v-n-u k-ḷ-u-t-n-. ------------------------------------- Nānu ondu kandu cīlavannu koḷḷuttēne.
Minä ostan valkoisen laukun. ನ-ನು ಒ-ದ- ---ಿ -ೀ-ವ-----ಕೊ-್-ು--ತ-ನ-. ನಾ_ ಒಂ_ ಬಿ_ ಚೀ____ ಕೊ______ ನ-ನ- ಒ-ದ- ಬ-ಳ- ಚ-ಲ-ನ-ನ- ಕ-ಳ-ಳ-ತ-ತ-ನ-. ------------------------------------- ನಾನು ಒಂದು ಬಿಳಿ ಚೀಲವನ್ನು ಕೊಳ್ಳುತ್ತೇನೆ. 0
Nā-u--ndu bi---cī-a-a--- -oḷḷ--t-ne. N___ o___ b___ c________ k__________ N-n- o-d- b-ḷ- c-l-v-n-u k-ḷ-u-t-n-. ------------------------------------ Nānu ondu biḷi cīlavannu koḷḷuttēne.
Minä tarvitsen uuden auton. ನನ-ೆ -----ಹೊ- ಗ-ಡಿ ಬೇಕ-. ನ__ ಒಂ_ ಹೊ_ ಗಾ_ ಬೇ__ ನ-ಗ- ಒ-ದ- ಹ-ಸ ಗ-ಡ- ಬ-ಕ-. ------------------------ ನನಗೆ ಒಂದು ಹೊಸ ಗಾಡಿ ಬೇಕು. 0
N--ag---nd- -----g--- ---u. N_____ o___ h___ g___ b____ N-n-g- o-d- h-s- g-ḍ- b-k-. --------------------------- Nanage ondu hosa gāḍi bēku.
Minä tarvitsen nopean auton. ನನ-- -ಂದು-ವೇಗ-ಾದ -ಾ-ಿ --ಕ-. ನ__ ಒಂ_ ವೇ___ ಗಾ_ ಬೇ__ ನ-ಗ- ಒ-ದ- ವ-ಗ-ಾ- ಗ-ಡ- ಬ-ಕ-. --------------------------- ನನಗೆ ಒಂದು ವೇಗವಾದ ಗಾಡಿ ಬೇಕು. 0
N-nag--o-du-v-ga--d- g--i -ēk-. N_____ o___ v_______ g___ b____ N-n-g- o-d- v-g-v-d- g-ḍ- b-k-. ------------------------------- Nanage ondu vēgavāda gāḍi bēku.
Minä tarvitsen mukavan auton. ನ-ಗೆ-ಒಂದು--ಿ-ಕ--ಾದ-ಗ-ಡ- ಬೇಕ-. ನ__ ಒಂ_ ಹಿ_____ ಗಾ_ ಬೇ__ ನ-ಗ- ಒ-ದ- ಹ-ತ-ರ-ಾ- ಗ-ಡ- ಬ-ಕ-. ----------------------------- ನನಗೆ ಒಂದು ಹಿತಕರವಾದ ಗಾಡಿ ಬೇಕು. 0
N--a-- -n---h-tak--a-ā----āḍi-b---. N_____ o___ h___________ g___ b____ N-n-g- o-d- h-t-k-r-v-d- g-ḍ- b-k-. ----------------------------------- Nanage ondu hitakaravāda gāḍi bēku.
Tuolla ylhäällä asuu vanha nainen. ಅ---ಿ ಮೇಲೆ--ಬ್---ಯ--------ಿಳೆ -ಾಸಿ---್ತ-ಳೆ. ಅ__ ಮೇ_ ಒ__ ವ____ ಮ__ ವಾ______ ಅ-್-ಿ ಮ-ಲ- ಒ-್- ವ-ಸ-ಸ-ದ ಮ-ಿ-ೆ ವ-ಸ-ಸ-ತ-ತ-ಳ-. ------------------------------------------- ಅಲ್ಲಿ ಮೇಲೆ ಒಬ್ಬ ವಯಸ್ಸಾದ ಮಹಿಳೆ ವಾಸಿಸುತ್ತಾಳೆ. 0
A-li--ēl--o-ba v--as'-ā-a ---iḷe -ās-su-t-ḷ-. A___ m___ o___ v_________ m_____ v___________ A-l- m-l- o-b- v-y-s-s-d- m-h-ḷ- v-s-s-t-ā-e- --------------------------------------------- Alli mēle obba vayas'sāda mahiḷe vāsisuttāḷe.
Tuolla ylhäällä asuu lihava nainen. ಅಲ್ಲಿ ಮೇಲ---ಬ-ಬ ದ-್---ಹಿಳೆ --ಸ-ಸು-್----. ಅ__ ಮೇ_ ಒ__ ದ__ ಮ__ ವಾ______ ಅ-್-ಿ ಮ-ಲ- ಒ-್- ದ-್- ಮ-ಿ-ೆ ವ-ಸ-ಸ-ತ-ತ-ಳ-. ---------------------------------------- ಅಲ್ಲಿ ಮೇಲೆ ಒಬ್ಬ ದಪ್ಪ ಮಹಿಳೆ ವಾಸಿಸುತ್ತಾಳೆ. 0
Alli ---- --ba d--p- mah--- vā--s-t--ḷe. A___ m___ o___ d____ m_____ v___________ A-l- m-l- o-b- d-p-a m-h-ḷ- v-s-s-t-ā-e- ---------------------------------------- Alli mēle obba dappa mahiḷe vāsisuttāḷe.
Tuolla alhaalla asuu utelias nainen. ಅಲ--ಿ ಕ-ಳ---ಒಬ್ಬ--ುತೂ--ವು----ಮಹ--ೆ ವಾ-ಿ-ುತ--ಾಳೆ. ಅ__ ಕೆ__ ಒ__ ಕು______ ಮ__ ವಾ______ ಅ-್-ಿ ಕ-ಳ-ೆ ಒ-್- ಕ-ತ-ಹ-ವ-ಳ-ಳ ಮ-ಿ-ೆ ವ-ಸ-ಸ-ತ-ತ-ಳ-. ------------------------------------------------ ಅಲ್ಲಿ ಕೆಳಗೆ ಒಬ್ಬ ಕುತೂಹಲವುಳ್ಳ ಮಹಿಳೆ ವಾಸಿಸುತ್ತಾಳೆ. 0
A-li -e---- -bb--k-t--al--u----ma---- --sisut----. A___ k_____ o___ k____________ m_____ v___________ A-l- k-ḷ-g- o-b- k-t-h-l-v-ḷ-a m-h-ḷ- v-s-s-t-ā-e- -------------------------------------------------- Alli keḷage obba kutūhalavuḷḷa mahiḷe vāsisuttāḷe.
Vieraamme olivat mukavaa väkeä. ನಮ-ಮ ಅತಿ-------ಳ--ೆಯ ಜ-. ನ__ ಅ____ ಒ___ ಜ__ ನ-್- ಅ-ಿ-ಿ-ಳ- ಒ-್-ೆ- ಜ-. ------------------------ ನಮ್ಮ ಅತಿಥಿಗಳು ಒಳ್ಳೆಯ ಜನ. 0
N---m--a--t--gaḷ---ḷ-eya j-n-. N_____ a_________ o_____ j____ N-m-m- a-i-h-g-ḷ- o-ḷ-y- j-n-. ------------------------------ Nam'ma atithigaḷu oḷḷeya jana.
Vieraamme olivat kohteliasta väkeä. ನಮ-- -ತಿ--------ನ-- ಜನ. ನ__ ಅ____ ವಿ__ ಜ__ ನ-್- ಅ-ಿ-ಿ-ಳ- ವ-ನ-ತ ಜ-. ----------------------- ನಮ್ಮ ಅತಿಥಿಗಳು ವಿನೀತ ಜನ. 0
N--'m---tith----u-----ta--a--. N_____ a_________ v_____ j____ N-m-m- a-i-h-g-ḷ- v-n-t- j-n-. ------------------------------ Nam'ma atithigaḷu vinīta jana.
Vieraamme olivat kiinnostavaa väkeä. ನಮ್- -----ಗಳು-ಸ್ವಾರ-್-ಕ- ಜ-. ನ__ ಅ____ ಸ್______ ಜ__ ನ-್- ಅ-ಿ-ಿ-ಳ- ಸ-ವ-ರ-್-ಕ- ಜ-. ---------------------------- ನಮ್ಮ ಅತಿಥಿಗಳು ಸ್ವಾರಸ್ಯಕರ ಜನ. 0
N-m'-- ati--i-a-u-sv-ra-y--a-- -a-a. N_____ a_________ s___________ j____ N-m-m- a-i-h-g-ḷ- s-ā-a-y-k-r- j-n-. ------------------------------------ Nam'ma atithigaḷu svārasyakara jana.
Minulla on kilttejä lapsia. ನ-ಗ--ಮ-ದ್ದ---ಕ್ಕಳಿದ-ದಾರ-. ನ__ ಮು__ ಮ_______ ನ-ಗ- ಮ-ದ-ದ- ಮ-್-ಳ-ದ-ದ-ರ-. ------------------------- ನನಗೆ ಮುದ್ದು ಮಕ್ಕಳಿದ್ದಾರೆ. 0
Nan-ge mudd- ma----id-āre. N_____ m____ m____________ N-n-g- m-d-u m-k-a-i-d-r-. -------------------------- Nanage muddu makkaḷiddāre.
Mutta naapureilla on nenäkkäitä lapsia. ಆ-ರೆ ನ-ರ----ಯ-- ಮ--ಕ---ತ-ಂಬಾ-ತುಂ-ರು. ಆ__ ನೆ______ ಮ___ ತುಂ_ ತುಂ___ ಆ-ರ- ನ-ರ-ಮ-ೆ-ವ- ಮ-್-ಳ- ತ-ಂ-ಾ ತ-ಂ-ರ-. ------------------------------------ ಆದರೆ ನೆರೆಮನೆಯವರ ಮಕ್ಕಳು ತುಂಬಾ ತುಂಟರು. 0
Ā--re--e--man--a--r---a-k--u--umbā--u----u. Ā____ n_____________ m______ t____ t_______ Ā-a-e n-r-m-n-y-v-r- m-k-a-u t-m-ā t-ṇ-a-u- ------------------------------------------- Ādare neremaneyavara makkaḷu tumbā tuṇṭaru.
Ovatko teidän lapsenne kilttejä? ನಿಮ----ಕ---- -ಳ--ೆಯವ-ೆ? ನಿ__ ಮ___ ಒ______ ನ-ಮ-ಮ ಮ-್-ಳ- ಒ-್-ೆ-ವ-ೆ- ----------------------- ನಿಮ್ಮ ಮಕ್ಕಳು ಒಳ್ಳೆಯವರೆ? 0
Nim'm- m-kk-ḷ---ḷḷ-yav--e? N_____ m______ o__________ N-m-m- m-k-a-u o-ḷ-y-v-r-? -------------------------- Nim'ma makkaḷu oḷḷeyavare?

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

MP3 suomi + kannada (1-100) MP3 kannada (1-100)
Videota ei löytynyt!

Yksi kieli, monia muunnoksia

Vaikka puhuisimme vain yhtä kieltä, puhummekin monta kieltä. Mikään kieli ei ole itsenäinen järjestelmä. Jokaisessa kielessä on monia eri ulottuvuuksia. Kieli on elävä järjestelmä. Puhujat suuntautuvat aina keskustelukumppaneihinsa. Siksi ihmiset vaihtelevat kieltä, jota he puhuvat. Nämä vaihtelut ilmenevät eri muodoissa. Jokaisella kielellä on esimerkiksi jokin historia. Se on muuttunut ja muuttuu edelleen. Sen voi havaita siitä tosiasiasta, että vanhat ihmiset puhuvat eri lailla kuin nuoret ihmiset. Useimmissa kielissä on myös eri murteita. Monet murteiden puhujat voivat kuitenkin sopeutua ympäristöönsä. Joissakin tilanteissa he puhuvat vakiintunutta kieltä. Eri sosiaaliryhmillä on eri kieliä. Nuorten slangi tai metsästäjien slangi ovat tästä esimerkkejä. Useimmat ihmiset puhuvat eri lailla työssä kuin kotona. Monet käyttävät myös työssä ammattislangia. Puhutun ja kirjoitetun kielen välillä on myös eroja. Puhuttu kieli on tyypillisesti paljon yksinkertaisempaa kuin kirjoitettu kieli. Ero voi olla varsin suuri. Näin tapahtuu, kun kirjoitetut kielet eivät muutu pitkään aikaan. Puhujien pitää silloin opetella käyttämään kieltä ensin kirjoitetussa muodossa. Naisten ja miesten kieli on usein myös erilaista. Ero ei ole kovin suuri länsimaisissa yhteiskunnissa. Mutta on maita, joissa naiset puhuvat hyvin eri lailla kuin miehet. Joissakin kulttuureissa kohteliaisuudella on oma kielellinen muoto. Puhuminen ei siksi ole ollenkaan niin helppoa! Meidän pitää kiinnittää huomio samanaikaisesti moneen eri asiaan…