Lauseita

fi Adjektiiveja 2   »   nl Bijvoeglijke naamwoorden 2

79 [seitsemänkymmentäyhdeksän]

Adjektiiveja 2

Adjektiiveja 2

79 [negenenzeventig]

Bijvoeglijke naamwoorden 2

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi hollanti Toista Lisää
Minulla on sininen mekko päälläni. I---e--e-n--la-we --r- ---. I_ h__ e__ b_____ j___ a___ I- h-b e-n b-a-w- j-r- a-n- --------------------------- Ik heb een blauwe jurk aan. 0
Minulla on punainen mekko päälläni. I--he- -en--o-- --r- --n. I_ h__ e__ r___ j___ a___ I- h-b e-n r-d- j-r- a-n- ------------------------- Ik heb een rode jurk aan. 0
Minulla on vihreä mekko päälläni. Ik------e- groen- ---k--a-. I_ h__ e__ g_____ j___ a___ I- h-b e-n g-o-n- j-r- a-n- --------------------------- Ik heb een groene jurk aan. 0
Minä ostan mustan laukun. I--koo- ee--z--r-e-tas. I_ k___ e__ z_____ t___ I- k-o- e-n z-a-t- t-s- ----------------------- Ik koop een zwarte tas. 0
Minä ostan ruskean laukun. I- k--p--e- ------ t-s. I_ k___ e__ b_____ t___ I- k-o- e-n b-u-n- t-s- ----------------------- Ik koop een bruine tas. 0
Minä ostan valkoisen laukun. Ik ---- e-- witt--t-s. I_ k___ e__ w____ t___ I- k-o- e-n w-t-e t-s- ---------------------- Ik koop een witte tas. 0
Minä tarvitsen uuden auton. Ik h-- -en ---uwe--u---n-d-g. I_ h__ e__ n_____ a___ n_____ I- h-b e-n n-e-w- a-t- n-d-g- ----------------------------- Ik heb een nieuwe auto nodig. 0
Minä tarvitsen nopean auton. I- -e---en-s--ll----to------. I_ h__ e__ s_____ a___ n_____ I- h-b e-n s-e-l- a-t- n-d-g- ----------------------------- Ik heb een snelle auto nodig. 0
Minä tarvitsen mukavan auton. Ik-heb---n c----r-ab--e---t- n-d-g. I_ h__ e__ c___________ a___ n_____ I- h-b e-n c-m-o-t-b-l- a-t- n-d-g- ----------------------------------- Ik heb een comfortabele auto nodig. 0
Tuolla ylhäällä asuu vanha nainen. D--r bo-e- wo-n- e-n -ud- -r-u-. D___ b____ w____ e__ o___ v_____ D-a- b-v-n w-o-t e-n o-d- v-o-w- -------------------------------- Daar boven woont een oude vrouw. 0
Tuolla ylhäällä asuu lihava nainen. Da-- bo--n -oo-- e-n-dik-e --ouw. D___ b____ w____ e__ d____ v_____ D-a- b-v-n w-o-t e-n d-k-e v-o-w- --------------------------------- Daar boven woont een dikke vrouw. 0
Tuolla alhaalla asuu utelias nainen. D-a-----e-e- -oon--ee- n--u-s---rige--ro--. D___ b______ w____ e__ n____________ v_____ D-a- b-n-d-n w-o-t e-n n-e-w-g-e-i-e v-o-w- ------------------------------------------- Daar beneden woont een nieuwsgierige vrouw. 0
Vieraamme olivat mukavaa väkeä. Onze --st---wa-en--a-d-ge men-en. O___ g_____ w____ a______ m______ O-z- g-s-e- w-r-n a-r-i-e m-n-e-. --------------------------------- Onze gasten waren aardige mensen. 0
Vieraamme olivat kohteliasta väkeä. On-e -a--en wa-en--e---fd- m--s-n. O___ g_____ w____ b_______ m______ O-z- g-s-e- w-r-n b-l-e-d- m-n-e-. ---------------------------------- Onze gasten waren beleefde mensen. 0
Vieraamme olivat kiinnostavaa väkeä. On-e -a--e- --re------r--s---- m-n---. O___ g_____ w____ i___________ m______ O-z- g-s-e- w-r-n i-t-r-s-a-t- m-n-e-. -------------------------------------- Onze gasten waren interessante mensen. 0
Minulla on kilttejä lapsia. I--heb-l---e-k--der--. I_ h__ l____ k________ I- h-b l-e-e k-n-e-e-. ---------------------- Ik heb lieve kinderen. 0
Mutta naapureilla on nenäkkäitä lapsia. M-ar--- bu--n--ebben-br-t--e---------. M___ d_ b____ h_____ b______ k________ M-a- d- b-r-n h-b-e- b-u-a-e k-n-e-e-. -------------------------------------- Maar de buren hebben brutale kinderen. 0
Ovatko teidän lapsenne kilttejä? Z-jn-uw kin---e- braaf? Z___ u_ k_______ b_____ Z-j- u- k-n-e-e- b-a-f- ----------------------- Zijn uw kinderen braaf? 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

MP3 suomi + hollanti (1-100) MP3 hollanti (1-100)
Videota ei löytynyt!

Yksi kieli, monia muunnoksia

Vaikka puhuisimme vain yhtä kieltä, puhummekin monta kieltä. Mikään kieli ei ole itsenäinen järjestelmä. Jokaisessa kielessä on monia eri ulottuvuuksia. Kieli on elävä järjestelmä. Puhujat suuntautuvat aina keskustelukumppaneihinsa. Siksi ihmiset vaihtelevat kieltä, jota he puhuvat. Nämä vaihtelut ilmenevät eri muodoissa. Jokaisella kielellä on esimerkiksi jokin historia. Se on muuttunut ja muuttuu edelleen. Sen voi havaita siitä tosiasiasta, että vanhat ihmiset puhuvat eri lailla kuin nuoret ihmiset. Useimmissa kielissä on myös eri murteita. Monet murteiden puhujat voivat kuitenkin sopeutua ympäristöönsä. Joissakin tilanteissa he puhuvat vakiintunutta kieltä. Eri sosiaaliryhmillä on eri kieliä. Nuorten slangi tai metsästäjien slangi ovat tästä esimerkkejä. Useimmat ihmiset puhuvat eri lailla työssä kuin kotona. Monet käyttävät myös työssä ammattislangia. Puhutun ja kirjoitetun kielen välillä on myös eroja. Puhuttu kieli on tyypillisesti paljon yksinkertaisempaa kuin kirjoitettu kieli. Ero voi olla varsin suuri. Näin tapahtuu, kun kirjoitetut kielet eivät muutu pitkään aikaan. Puhujien pitää silloin opetella käyttämään kieltä ensin kirjoitetussa muodossa. Naisten ja miesten kieli on usein myös erilaista. Ero ei ole kovin suuri länsimaisissa yhteiskunnissa. Mutta on maita, joissa naiset puhuvat hyvin eri lailla kuin miehet. Joissakin kulttuureissa kohteliaisuudella on oma kielellinen muoto. Puhuminen ei siksi ole ollenkaan niin helppoa! Meidän pitää kiinnittää huomio samanaikaisesti moneen eri asiaan…