Lauseita

fi Adjektiiveja 2   »   cs Přídavná jména 2

79 [seitsemänkymmentäyhdeksän]

Adjektiiveja 2

Adjektiiveja 2

79 [sedmdesát devět]

Přídavná jména 2

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi tsekki Toista Lisää
Minulla on sininen mekko päälläni. M-m -- --b- mo--é-š-ty. M__ n_ s___ m____ š____ M-m n- s-b- m-d-é š-t-. ----------------------- Mám na sobě modré šaty. 0
Minulla on punainen mekko päälläni. Mám----s--ě-červe-é -aty. M__ n_ s___ č______ š____ M-m n- s-b- č-r-e-é š-t-. ------------------------- Mám na sobě červené šaty. 0
Minulla on vihreä mekko päälläni. M-m-na-sobě ze-ené š--y. M__ n_ s___ z_____ š____ M-m n- s-b- z-l-n- š-t-. ------------------------ Mám na sobě zelené šaty. 0
Minä ostan mustan laukun. Ko-pím --rn---ta-k-. K_____ č_____ t_____ K-u-í- č-r-o- t-š-u- -------------------- Koupím černou tašku. 0
Minä ostan ruskean laukun. Koupí- -nědou t-š--. K_____ h_____ t_____ K-u-í- h-ě-o- t-š-u- -------------------- Koupím hnědou tašku. 0
Minä ostan valkoisen laukun. K--p----íl---tašk-. K_____ b____ t_____ K-u-í- b-l-u t-š-u- ------------------- Koupím bílou tašku. 0
Minä tarvitsen uuden auton. P-t---uj---o-é-----. P________ n___ a____ P-t-e-u-i n-v- a-t-. -------------------- Potřebuji nové auto. 0
Minä tarvitsen nopean auton. P-tř-b--i------- a-to. P________ r_____ a____ P-t-e-u-i r-c-l- a-t-. ---------------------- Potřebuji rychlé auto. 0
Minä tarvitsen mukavan auton. Po-řebuji-pohodlné-a---. P________ p_______ a____ P-t-e-u-i p-h-d-n- a-t-. ------------------------ Potřebuji pohodlné auto. 0
Tuolla ylhäällä asuu vanha nainen. T-m-n-ho-e--ydl--ně-ak--s-ar- --n-. T__ n_____ b____ n_____ s____ ž____ T-m n-h-ř- b-d-í n-j-k- s-a-á ž-n-. ----------------------------------- Tam nahoře bydlí nějaká stará žena. 0
Tuolla ylhäällä asuu lihava nainen. T----ahoř--------ně---- --us-á----a. T__ n_____ b____ n_____ t_____ ž____ T-m n-h-ř- b-d-í n-j-k- t-u-t- ž-n-. ------------------------------------ Tam nahoře bydlí nějaká tlustá žena. 0
Tuolla alhaalla asuu utelias nainen. T----ah--e b-d-í ně--ká ----av------. T__ n_____ b____ n_____ z______ ž____ T-m n-h-ř- b-d-í n-j-k- z-ě-a-á ž-n-. ------------------------------------- Tam nahoře bydlí nějaká zvědavá žena. 0
Vieraamme olivat mukavaa väkeä. Na-i --st- -y-- m-l-. N___ h____ b___ m____ N-š- h-s-é b-l- m-l-. --------------------- Naši hosté byli milí. 0
Vieraamme olivat kohteliasta väkeä. N-š---o--é--yli-zd-oři---lidé. N___ h____ b___ z_______ l____ N-š- h-s-é b-l- z-v-ř-l- l-d-. ------------------------------ Naši hosté byli zdvořilí lidé. 0
Vieraamme olivat kiinnostavaa väkeä. N-ši --s-é --l--zajímav- -id-. N___ h____ b___ z_______ l____ N-š- h-s-é b-l- z-j-m-v- l-d-. ------------------------------ Naši hosté byli zajímaví lidé. 0
Minulla on kilttejä lapsia. M---m--é -ět-. M__ m___ d____ M-m m-l- d-t-. -------------- Mám milé děti. 0
Mutta naapureilla on nenäkkäitä lapsia. Al--m----u--d---a-í--rz- dě--. A__ m_ s______ m___ d___ d____ A-e m- s-u-e-é m-j- d-z- d-t-. ------------------------------ Ale mí sousedé mají drzé děti. 0
Ovatko teidän lapsenne kilttejä? Jsou -------ti -o--é? J___ v___ d___ h_____ J-o- v-š- d-t- h-d-é- --------------------- Jsou vaše děti hodné? 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

MP3 suomi + tsekki (1-100) MP3 tsekki (1-100)
Videota ei löytynyt!

Yksi kieli, monia muunnoksia

Vaikka puhuisimme vain yhtä kieltä, puhummekin monta kieltä. Mikään kieli ei ole itsenäinen järjestelmä. Jokaisessa kielessä on monia eri ulottuvuuksia. Kieli on elävä järjestelmä. Puhujat suuntautuvat aina keskustelukumppaneihinsa. Siksi ihmiset vaihtelevat kieltä, jota he puhuvat. Nämä vaihtelut ilmenevät eri muodoissa. Jokaisella kielellä on esimerkiksi jokin historia. Se on muuttunut ja muuttuu edelleen. Sen voi havaita siitä tosiasiasta, että vanhat ihmiset puhuvat eri lailla kuin nuoret ihmiset. Useimmissa kielissä on myös eri murteita. Monet murteiden puhujat voivat kuitenkin sopeutua ympäristöönsä. Joissakin tilanteissa he puhuvat vakiintunutta kieltä. Eri sosiaaliryhmillä on eri kieliä. Nuorten slangi tai metsästäjien slangi ovat tästä esimerkkejä. Useimmat ihmiset puhuvat eri lailla työssä kuin kotona. Monet käyttävät myös työssä ammattislangia. Puhutun ja kirjoitetun kielen välillä on myös eroja. Puhuttu kieli on tyypillisesti paljon yksinkertaisempaa kuin kirjoitettu kieli. Ero voi olla varsin suuri. Näin tapahtuu, kun kirjoitetut kielet eivät muutu pitkään aikaan. Puhujien pitää silloin opetella käyttämään kieltä ensin kirjoitetussa muodossa. Naisten ja miesten kieli on usein myös erilaista. Ero ei ole kovin suuri länsimaisissa yhteiskunnissa. Mutta on maita, joissa naiset puhuvat hyvin eri lailla kuin miehet. Joissakin kulttuureissa kohteliaisuudella on oma kielellinen muoto. Puhuminen ei siksi ole ollenkaan niin helppoa! Meidän pitää kiinnittää huomio samanaikaisesti moneen eri asiaan…