Lauseita

fi Adjektiiveja 2   »   ro Adjective 2

79 [seitsemänkymmentäyhdeksän]

Adjektiiveja 2

Adjektiiveja 2

79 [şaptezeci şi nouă]

Adjective 2

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi romania Toista Lisää
Minulla on sininen mekko päälläni. E---------roc-ie a-bast-ă. E_ p___ o r_____ a________ E- p-r- o r-c-i- a-b-s-r-. -------------------------- Eu port o rochie albastră. 0
Minulla on punainen mekko päälläni. Eu----t o-ro-hie --ş--. E_ p___ o r_____ r_____ E- p-r- o r-c-i- r-ş-e- ----------------------- Eu port o rochie roşie. 0
Minulla on vihreä mekko päälläni. E- --rt-- r-c--e-ve--e. E_ p___ o r_____ v_____ E- p-r- o r-c-i- v-r-e- ----------------------- Eu port o rochie verde. 0
Minä ostan mustan laukun. C--păr o-----t- ne-gr-. C_____ o p_____ n______ C-m-ă- o p-ş-t- n-a-r-. ----------------------- Cumpăr o poşetă neagră. 0
Minä ostan ruskean laukun. C----r---p----ă--aro. C_____ o p_____ m____ C-m-ă- o p-ş-t- m-r-. --------------------- Cumpăr o poşetă maro. 0
Minä ostan valkoisen laukun. Cum-ăr - -o-e------ă. C_____ o p_____ a____ C-m-ă- o p-ş-t- a-b-. --------------------- Cumpăr o poşetă albă. 0
Minä tarvitsen uuden auton. Îm- t--bu---- -aş--- no-ă. Î__ t______ o m_____ n____ Î-i t-e-u-e o m-ş-n- n-u-. -------------------------- Îmi trebuie o maşină nouă. 0
Minä tarvitsen nopean auton. Î---t---u-- o----i-- ra---ă. Î__ t______ o m_____ r______ Î-i t-e-u-e o m-ş-n- r-p-d-. ---------------------------- Îmi trebuie o maşină rapidă. 0
Minä tarvitsen mukavan auton. Î-i---e--ie - -----ă -onfo--a-ilă. Î__ t______ o m_____ c____________ Î-i t-e-u-e o m-ş-n- c-n-o-t-b-l-. ---------------------------------- Îmi trebuie o maşină confortabilă. 0
Tuolla ylhäällä asuu vanha nainen. Ac--- --- l-c---şte-- --m--e-b----n-. A____ s__ l________ o f_____ b_______ A-o-o s-s l-c-i-ş-e o f-m-i- b-t-â-ă- ------------------------------------- Acolo sus locuieşte o femeie bătrână. 0
Tuolla ylhäällä asuu lihava nainen. Acol- s---lo--i------ --m----g-a--. A____ s__ l________ o f_____ g_____ A-o-o s-s l-c-i-ş-e o f-m-i- g-a-ă- ----------------------------------- Acolo sus locuieşte o femeie grasă. 0
Tuolla alhaalla asuu utelias nainen. Acol- j-- l-cui-ş-- o-f--eie cu-ioa--. A____ j__ l________ o f_____ c________ A-o-o j-s l-c-i-ş-e o f-m-i- c-r-o-s-. -------------------------------------- Acolo jos locuieşte o femeie curioasă. 0
Vieraamme olivat mukavaa väkeä. M-safi-i- ---t-i a--f-s----rs--ne-drăguţ-. M________ n_____ a_ f___ p_______ d_______ M-s-f-r-i n-ş-r- a- f-s- p-r-o-n- d-ă-u-e- ------------------------------------------ Musafirii noştri au fost persoane drăguţe. 0
Vieraamme olivat kohteliasta väkeä. M---fir----oştr---u-f-st --rsoane -olit-coase. M________ n_____ a_ f___ p_______ p___________ M-s-f-r-i n-ş-r- a- f-s- p-r-o-n- p-l-t-c-a-e- ---------------------------------------------- Musafirii noştri au fost persoane politicoase. 0
Vieraamme olivat kiinnostavaa väkeä. M-s--i-ii--o-t---a---o-- ---s---e in-eres--te. M________ n_____ a_ f___ p_______ i___________ M-s-f-r-i n-ş-r- a- f-s- p-r-o-n- i-t-r-s-n-e- ---------------------------------------------- Musafirii noştri au fost persoane interesante. 0
Minulla on kilttejä lapsia. E- a---o--i c-m--ţi. E_ a_ c____ c_______ E- a- c-p-i c-m-n-i- -------------------- Eu am copii cuminţi. 0
Mutta naapureilla on nenäkkäitä lapsia. Da- ve----- a--copi---b----i--. D__ v______ a_ c____ o_________ D-r v-c-n-i a- c-p-i o-r-z-i-i- ------------------------------- Dar vecinii au copii obraznici. 0
Ovatko teidän lapsenne kilttejä? C--iii dumn-a----tr--s--t-c-m-n--? C_____ d____________ s___ c_______ C-p-i- d-m-e-v-a-t-ă s-n- c-m-n-i- ---------------------------------- Copiii dumneavoastră sunt cuminţi? 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

MP3 suomi + romania (1-100) MP3 romania (1-100)
Videota ei löytynyt!

Yksi kieli, monia muunnoksia

Vaikka puhuisimme vain yhtä kieltä, puhummekin monta kieltä. Mikään kieli ei ole itsenäinen järjestelmä. Jokaisessa kielessä on monia eri ulottuvuuksia. Kieli on elävä järjestelmä. Puhujat suuntautuvat aina keskustelukumppaneihinsa. Siksi ihmiset vaihtelevat kieltä, jota he puhuvat. Nämä vaihtelut ilmenevät eri muodoissa. Jokaisella kielellä on esimerkiksi jokin historia. Se on muuttunut ja muuttuu edelleen. Sen voi havaita siitä tosiasiasta, että vanhat ihmiset puhuvat eri lailla kuin nuoret ihmiset. Useimmissa kielissä on myös eri murteita. Monet murteiden puhujat voivat kuitenkin sopeutua ympäristöönsä. Joissakin tilanteissa he puhuvat vakiintunutta kieltä. Eri sosiaaliryhmillä on eri kieliä. Nuorten slangi tai metsästäjien slangi ovat tästä esimerkkejä. Useimmat ihmiset puhuvat eri lailla työssä kuin kotona. Monet käyttävät myös työssä ammattislangia. Puhutun ja kirjoitetun kielen välillä on myös eroja. Puhuttu kieli on tyypillisesti paljon yksinkertaisempaa kuin kirjoitettu kieli. Ero voi olla varsin suuri. Näin tapahtuu, kun kirjoitetut kielet eivät muutu pitkään aikaan. Puhujien pitää silloin opetella käyttämään kieltä ensin kirjoitetussa muodossa. Naisten ja miesten kieli on usein myös erilaista. Ero ei ole kovin suuri länsimaisissa yhteiskunnissa. Mutta on maita, joissa naiset puhuvat hyvin eri lailla kuin miehet. Joissakin kulttuureissa kohteliaisuudella on oma kielellinen muoto. Puhuminen ei siksi ole ollenkaan niin helppoa! Meidän pitää kiinnittää huomio samanaikaisesti moneen eri asiaan…