Lauseita

fi haluta jotakin 1   »   kn ಏನನ್ನಾದರು ಇಷ್ಟಪಡುವುದು

70 [seitsemänkymmentä]

haluta jotakin 1

haluta jotakin 1

೭೦ [ಎಪ್ಪತ್ತು]

70 [Eppattu]

ಏನನ್ನಾದರು ಇಷ್ಟಪಡುವುದು

ēnannādaru iṣṭapaḍuvudu.

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi kannada Toista Lisää
Haluatteko polttaa? ನೀವ--ಧೂಮಪಾ-----ಲು ಇಷ್-----್-ೀರ-? ನೀ_ ಧೂ___ ಮಾ__ ಇ________ ನ-ವ- ಧ-ಮ-ಾ- ಮ-ಡ-ು ಇ-್-ಪ-ು-್-ೀ-ಾ- -------------------------------- ನೀವು ಧೂಮಪಾನ ಮಾಡಲು ಇಷ್ಟಪಡುತ್ತೀರಾ? 0
Nīv----ū--p-n--m-ḍ--u---ṭ----ut--rā? N___ d________ m_____ i_____________ N-v- d-ū-a-ā-a m-ḍ-l- i-ṭ-p-ḍ-t-ī-ā- ------------------------------------ Nīvu dhūmapāna māḍalu iṣṭapaḍuttīrā?
Haluatteko tanssia? ನೀವು--ೃ-್ಯ---ಡಲು-ಇಷ------್-ೀ-ಾ? ನೀ_ ನೃ__ ಮಾ__ ಇ________ ನ-ವ- ನ-ತ-ಯ ಮ-ಡ-ು ಇ-್-ಪ-ು-್-ೀ-ಾ- ------------------------------- ನೀವು ನೃತ್ಯ ಮಾಡಲು ಇಷ್ಟಪಡುತ್ತೀರಾ? 0
N-v---r̥-----ā-alu -ṣṭ-p--ut--r-? N___ n____ m_____ i_____________ N-v- n-̥-y- m-ḍ-l- i-ṭ-p-ḍ-t-ī-ā- --------------------------------- Nīvu nr̥tya māḍalu iṣṭapaḍuttīrā?
Haluatteko mennä kävelylle? ನ--- ವ-ಯ------ೆ ಮಾಡ-ು-ಇ-್-ಪ--ತ--ೀ-ಾ? ನೀ_ ವಾ_ ಸೇ__ ಮಾ__ ಇ________ ನ-ವ- ವ-ಯ- ಸ-ವ-ೆ ಮ-ಡ-ು ಇ-್-ಪ-ು-್-ೀ-ಾ- ------------------------------------ ನೀವು ವಾಯು ಸೇವನೆ ಮಾಡಲು ಇಷ್ಟಪಡುತ್ತೀರಾ? 0
Nīv---ā-- ---a----āḍ--u iṣ--pa----ī-ā? N___ v___ s_____ m_____ i_____________ N-v- v-y- s-v-n- m-ḍ-l- i-ṭ-p-ḍ-t-ī-ā- -------------------------------------- Nīvu vāyu sēvane māḍalu iṣṭapaḍuttīrā?
Haluan polttaa. ನಾನು ಧೂಮ--ನ-ಮಾ--- ಇಷ್ಟ---ತ್ತ-ನ-. ನಾ_ ಧೂ___ ಮಾ__ ಇ________ ನ-ನ- ಧ-ಮ-ಾ- ಮ-ಡ-ು ಇ-್-ಪ-ು-್-ೇ-ೆ- -------------------------------- ನಾನು ಧೂಮಪಾನ ಮಾಡಲು ಇಷ್ಟಪಡುತ್ತೇನೆ. 0
Nānu-d-ū-apāna--ā--lu iṣ-------t-n-. N___ d________ m_____ i_____________ N-n- d-ū-a-ā-a m-ḍ-l- i-ṭ-p-ḍ-t-ē-e- ------------------------------------ Nānu dhūmapāna māḍalu iṣṭapaḍuttēne.
Haluatko tupakan? ನ--ಗ-----ು---ಗ-ೇ-್ ಬೇಕ-? ನಿ__ ಒಂ_ ಸಿ___ ಬೇ__ ನ-ನ-ೆ ಒ-ದ- ಸ-ಗ-ೇ-್ ಬ-ಕ-? ------------------------ ನಿನಗೆ ಒಂದು ಸಿಗರೇಟ್ ಬೇಕೆ? 0
N-n--e ---- --ga-ē- b-ke? N_____ o___ s______ b____ N-n-g- o-d- s-g-r-ṭ b-k-? ------------------------- Ninage ondu sigarēṭ bēke?
Hän (m.) haluaa tulta. ಅವ-ಿ-----ಂಕಿ-ಟ್---ಬೇಕ-. ಅ___ ಬೆಂ_____ ಬೇ__ ಅ-ನ-ಗ- ಬ-ಂ-ಿ-ಟ-ಟ- ಬ-ಕ-. ----------------------- ಅವನಿಗೆ ಬೆಂಕಿಪಟ್ಟಣ ಬೇಕು. 0
A--ni-- -e-ki--ṭṭ----bē-u. A______ b___________ b____ A-a-i-e b-ṅ-i-a-ṭ-ṇ- b-k-. -------------------------- Avanige beṅkipaṭṭaṇa bēku.
Haluaisin juoda jotakin. ನಾ-ು ---್-ಾದರ- -ು---ಲು-ಇ-್---ುತ-ತೇನ-. ನಾ_ ಏ_____ ಕು___ ಇ________ ನ-ನ- ಏ-ನ-ನ-ದ-ು ಕ-ಡ-ಯ-ು ಇ-್-ಪ-ು-್-ೇ-ೆ- ------------------------------------- ನಾನು ಏನನ್ನಾದರು ಕುಡಿಯಲು ಇಷ್ಟಪಡುತ್ತೇನೆ. 0
Nā-u-ē--n-ā---u--u-i-a----ṣ-a------ē--. N___ ē_________ k_______ i_____________ N-n- ē-a-n-d-r- k-ḍ-y-l- i-ṭ-p-ḍ-t-ē-e- --------------------------------------- Nānu ēnannādaru kuḍiyalu iṣṭapaḍuttēne.
Haluaisin syödä jotakin. ನ-ನ---ನ-್ನ-ದ-ು---ನ-ನಲು ಇ---ಪಡು-್---ೆ. ನಾ_ ಏ_____ ತಿ___ ಇ________ ನ-ನ- ಏ-ನ-ನ-ದ-ು ತ-ನ-ನ-ು ಇ-್-ಪ-ು-್-ೇ-ೆ- ------------------------------------- ನಾನು ಏನನ್ನಾದರು ತಿನ್ನಲು ಇಷ್ಟಪಡುತ್ತೇನೆ. 0
N----ēn-n-ā-ar- --n-a----ṣṭa-a-uttē--. N___ ē_________ t______ i_____________ N-n- ē-a-n-d-r- t-n-a-u i-ṭ-p-ḍ-t-ē-e- -------------------------------------- Nānu ēnannādaru tinnalu iṣṭapaḍuttēne.
Haluaisin levätä hieman. ನ-ನ---್-ಲ್ಪ ಹೊ--ತು-ವಿಶ-----ಿ ---ೆ--ಕ--್-ಲ- ಇಷ್-ಪಡ----ೇನ-. ನಾ_ ಸ್___ ಹೊ__ ವಿ___ ತೆ______ ಇ________ ನ-ನ- ಸ-ವ-್- ಹ-ತ-ತ- ವ-ಶ-ರ-ಂ-ಿ ತ-ಗ-ದ-ಕ-ಳ-ಳ-ು ಇ-್-ಪ-ು-್-ೇ-ೆ- --------------------------------------------------------- ನಾನು ಸ್ವಲ್ಪ ಹೊತ್ತು ವಿಶ್ರಾಂತಿ ತೆಗೆದುಕೊಳ್ಳಲು ಇಷ್ಟಪಡುತ್ತೇನೆ. 0
Nānu-sv--p- h-----viśr---i -e--d--oḷ--lu--ṣṭ-pa-----ne. N___ s_____ h____ v_______ t____________ i_____________ N-n- s-a-p- h-t-u v-ś-ā-t- t-g-d-k-ḷ-a-u i-ṭ-p-ḍ-t-ē-e- ------------------------------------------------------- Nānu svalpa hottu viśrānti tegedukoḷḷalu iṣṭapaḍuttēne.
Haluaisin kysyä teiltä jotakin. ನಾ-- --ಮ್ಮನ್ನ- ಒ--- -್-ಶ-ನ--ಕೇ--ು ಇ--ಟ-ಡು--ತೇ--. ನಾ_ ನಿ____ ಒಂ_ ಪ್___ ಕೇ__ ಇ________ ನ-ನ- ನ-ಮ-ಮ-್-ು ಒ-ದ- ಪ-ರ-್-ೆ ಕ-ಳ-ು ಇ-್-ಪ-ು-್-ೇ-ೆ- ------------------------------------------------ ನಾನು ನಿಮ್ಮನ್ನು ಒಂದು ಪ್ರಶ್ನೆ ಕೇಳಲು ಇಷ್ಟಪಡುತ್ತೇನೆ. 0
N------m-m-nn---n-u--r---- -ē-a----ṣṭ--a----ē--. N___ n________ o___ p_____ k_____ i_____________ N-n- n-m-m-n-u o-d- p-a-n- k-ḷ-l- i-ṭ-p-ḍ-t-ē-e- ------------------------------------------------ Nānu nim'mannu ondu praśne kēḷalu iṣṭapaḍuttēne.
Haluaisin pyytää teiltä jotakin. ನಾನು-ನ------ದ ಏ--್-ೋ---ಳಲ- --ಸ-ತ್ತ--್--ನೆ. ನಾ_ ನಿ___ ಏ___ ಕೇ__ ಬ________ ನ-ನ- ನ-ಮ-ಮ-ಂ- ಏ-ನ-ನ- ಕ-ಳ-ು ಬ-ಸ-ತ-ತ-ದ-ದ-ನ-. ------------------------------------------ ನಾನು ನಿಮ್ಮಿಂದ ಏನನ್ನೋ ಕೇಳಲು ಬಯಸುತ್ತಿದ್ದೇನೆ. 0
Nā-u-nim'm--da ē-a----kē-al- --y----t-dd--e. N___ n________ ē_____ k_____ b______________ N-n- n-m-m-n-a ē-a-n- k-ḷ-l- b-y-s-t-i-d-n-. -------------------------------------------- Nānu nim'minda ēnannō kēḷalu bayasuttiddēne.
Haluaisin kutsua teidät johonkin. ನ--ು -ಿ-್-ನ--ು---ವು--್ಕೋ--ಹ-ವ---ಸ-----್ಟ--ುತ--ೇನ-. ನಾ_ ನಿ____ ಯಾ____ ಆ_____ ಇ________ ನ-ನ- ನ-ಮ-ಮ-್-ು ಯ-ವ-ದ-್-ೋ ಆ-್-ಾ-ಿ-ಲ- ಇ-್-ಪ-ು-್-ೇ-ೆ- -------------------------------------------------- ನಾನು ನಿಮ್ಮನ್ನು ಯಾವುದಕ್ಕೋ ಆಹ್ವಾನಿಸಲು ಇಷ್ಟಪಡುತ್ತೇನೆ. 0
Nān-----'mannu y-vuda--ō-----nisal------p--uttē-e. N___ n________ y________ ā_________ i_____________ N-n- n-m-m-n-u y-v-d-k-ō ā-v-n-s-l- i-ṭ-p-ḍ-t-ē-e- -------------------------------------------------- Nānu nim'mannu yāvudakkō āhvānisalu iṣṭapaḍuttēne.
Mitä haluatte? ನೀವ--ಏ-ನ--ು--ಯಸುತ---ರಿ? ನೀ_ ಏ___ ಬ______ ನ-ವ- ಏ-ನ-ನ- ಬ-ಸ-ತ-ತ-ರ-? ----------------------- ನೀವು ಏನನ್ನು ಬಯಸುತ್ತೀರಿ? 0
N--u ēn--n- ba-a-----r-? N___ ē_____ b___________ N-v- ē-a-n- b-y-s-t-ī-i- ------------------------ Nīvu ēnannu bayasuttīri?
Haluatteko kahvia? ನಿಮ-ೆ--ಂ-ು-ಕ--ಿ ಬ-ಕೆ? ನಿ__ ಒಂ_ ಕಾ_ ಬೇ__ ನ-ಮ-ೆ ಒ-ದ- ಕ-ಫ- ಬ-ಕ-? --------------------- ನಿಮಗೆ ಒಂದು ಕಾಫಿ ಬೇಕೆ? 0
Nim--e --d- -āp-i-----? N_____ o___ k____ b____ N-m-g- o-d- k-p-i b-k-? ----------------------- Nimage ondu kāphi bēke?
Vai haluatteko mielummin teetä? ಅಥ-ಾ --ಯನ--ು-----ಚ--ಇಷ್-ಪ-----ೀ--? ಅ__ ಟೀ___ ಹೆ__ ಇ________ ಅ-ವ- ಟ-ಯ-್-ು ಹ-ಚ-ಚ- ಇ-್-ಪ-ು-್-ೀ-ಾ- ---------------------------------- ಅಥವಾ ಟೀಯನ್ನು ಹೆಚ್ಚು ಇಷ್ಟಪಡುತ್ತೀರಾ? 0
A-h--ā-ṭ-ya----h-c---iṣ-ap--u--īr-? A_____ ṭ______ h____ i_____________ A-h-v- ṭ-y-n-u h-c-u i-ṭ-p-ḍ-t-ī-ā- ----------------------------------- Athavā ṭīyannu heccu iṣṭapaḍuttīrā?
Me haluaisimme mennä kotiin. ನಾ-ು --ೆ-ೆ ಹ--ಲು--ಷ--ಪಡು--ತ---. ನಾ_ ಮ__ ಹೋ__ ಇ________ ನ-ವ- ಮ-ೆ-ೆ ಹ-ಗ-ು ಇ-್-ಪ-ು-್-ೇ-ೆ- ------------------------------- ನಾವು ಮನೆಗೆ ಹೋಗಲು ಇಷ್ಟಪಡುತ್ತೇವೆ. 0
Nā-- --n-ge h--al- -----aḍu--ēve. N___ m_____ h_____ i_____________ N-v- m-n-g- h-g-l- i-ṭ-p-ḍ-t-ē-e- --------------------------------- Nāvu manege hōgalu iṣṭapaḍuttēve.
Haluatteko taksin? ನಿಮಗ--ಒ-------ಾಕ-ಸ--ಬ--ೆ? ನಿ__ ಒಂ_ ಟ್___ ಬೇ__ ನ-ಮ-ೆ ಒ-ದ- ಟ-ಯ-ಕ-ಸ- ಬ-ಕ-? ------------------------- ನಿಮಗೆ ಒಂದು ಟ್ಯಾಕ್ಸಿ ಬೇಕೆ? 0
N---ge --d--ṭ---s- b-ke? N_____ o___ ṭ_____ b____ N-m-g- o-d- ṭ-ā-s- b-k-? ------------------------ Nimage ondu ṭyāksi bēke?
He haluavat soittaa. ಅ------ನ್ -ಾಡ-- ಇಷ್--ಡು-್-ಾ--. ಅ__ ಫೋ_ ಮಾ__ ಇ________ ಅ-ರ- ಫ-ನ- ಮ-ಡ-ು ಇ-್-ಪ-ು-್-ಾ-ೆ- ------------------------------ ಅವರು ಫೋನ್ ಮಾಡಲು ಇಷ್ಟಪಡುತ್ತಾರೆ. 0
Ava---phōn -āḍ--u -ṣṭ-----t--r-. A____ p___ m_____ i_____________ A-a-u p-ō- m-ḍ-l- i-ṭ-p-ḍ-t-ā-e- -------------------------------- Avaru phōn māḍalu iṣṭapaḍuttāre.

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

MP3 suomi + kannada (1-100) MP3 kannada (1-100)
Videota ei löytynyt!

Kaksi kieltä = kaksi puhekeskusta!

Aivojen kannalta ei ole väliä, milloin opimme kielen. Näin on siksi, koska aivoilla on erilliset tallennuspaikat eri kielille. Kaikkia oppimiamme kieliä ei ole tallennettu yhteen paikkaan. Aikuisena oppimillemme kielille on oma tallennuspaikka. Se tarkoittaa, että aivot käsittelevät uusia sääntöjä eri paikassa. Niitä ei tallenneta äidinkielen kanssa. Kaksikielisiksi kasvaneet ihmiset käyttävät puolestaan vain yhtä aivojen aluetta. Useat tutkimukset ovat tulleet tähän tulokseen. Neurotutkijat tutkivat useita koehenkilöitä. Nämä puhuivat sujuvasti kahta kieltä. Osa koeryhmästä oli kuitenkin kasvanut kaksikielisenä. Toinen osa oli taas oppinut toisen kielen myöhemmin elämässään. Tutkijat kykenivät mittaamaan aivotoimintaa kielikokeiden aikana. Tällä tavoin he saattoivat nähdä, mitä aivojen alueet toimivat kokeiden aikana. Ja he näkivät, että ”myöhään” oppineilla oli kaksi puhekeskusta! Tutkijat olivat jo pitkään epäilleet, että näin olisi. Aivovamman saaneilla ihmisillä oli toisenlaisia merkkejä. Aivojen vammat voivat siis myös johtaa puheongelmiin. Niistä kärsivät eivät kykene lausumaan tai ymmärtämään sanoja yhtä hyvin. Mutta kaksikieliset onnettomuuden uhrit osoittivat epätavallisia merkkejä. Heidän puhevaikeutensa eivät aina vaikuta molempiin kieliin. Jos vain yksi aivojen alue saa vamman, toinen voi silti toimia. Silloin potilaat puhuvat yhtä kieltä paremmin kuin toista. Nuo kaksi kieltä opitaan myös uudelleen eri nopeudella. Tämä todistaa, että molempia kieliä ei ole tallennettu samaan paikkaan. Koska niitä ei opittu samaan aikaan, ne muodostivat kaksi tallennuspaikkaa. Vielä ei tunneta, miten aivomme hallitsevat useita kieliä. Mutta uudet löydöt voivat johtaa uusiin oppimismenetelmiin.