Lauseita

fi Adjektiiveja 2   »   eo Adjektivoj 2

79 [seitsemänkymmentäyhdeksän]

Adjektiiveja 2

Adjektiiveja 2

79 [sepdek naŭ]

Adjektivoj 2

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi esperanto Toista Lisää
Minulla on sininen mekko päälläni. M--sur-ava- --ua--r----. Mi surhavas bluan robon. M- s-r-a-a- b-u-n r-b-n- ------------------------ Mi surhavas bluan robon. 0
Minulla on punainen mekko päälläni. Mi s---ava------- -obo-. Mi surhavas ruĝan robon. M- s-r-a-a- r-ĝ-n r-b-n- ------------------------ Mi surhavas ruĝan robon. 0
Minulla on vihreä mekko päälläni. Mi surha-as --r-----o-o-. Mi surhavas verdan robon. M- s-r-a-a- v-r-a- r-b-n- ------------------------- Mi surhavas verdan robon. 0
Minä ostan mustan laukun. Mi -----s nigr-- sako-. Mi aĉetas nigran sakon. M- a-e-a- n-g-a- s-k-n- ----------------------- Mi aĉetas nigran sakon. 0
Minä ostan ruskean laukun. Mi -ĉe-a- b-u-an-s--on. Mi aĉetas brunan sakon. M- a-e-a- b-u-a- s-k-n- ----------------------- Mi aĉetas brunan sakon. 0
Minä ostan valkoisen laukun. M---ĉ-tas-bl-nkan---k-n. Mi aĉetas blankan sakon. M- a-e-a- b-a-k-n s-k-n- ------------------------ Mi aĉetas blankan sakon. 0
Minä tarvitsen uuden auton. Mi bezonas no--------n. Mi bezonas novan aŭton. M- b-z-n-s n-v-n a-t-n- ----------------------- Mi bezonas novan aŭton. 0
Minä tarvitsen nopean auton. Mi-bez-na---api-an---to-. Mi bezonas rapidan aŭton. M- b-z-n-s r-p-d-n a-t-n- ------------------------- Mi bezonas rapidan aŭton. 0
Minä tarvitsen mukavan auton. Mi--ez------om-or--n -ŭt--. Mi bezonas komfortan aŭton. M- b-z-n-s k-m-o-t-n a-t-n- --------------------------- Mi bezonas komfortan aŭton. 0
Tuolla ylhäällä asuu vanha nainen. S--re-l---- ---j-na-----n-. Supre loĝas maljuna virino. S-p-e l-ĝ-s m-l-u-a v-r-n-. --------------------------- Supre loĝas maljuna virino. 0
Tuolla ylhäällä asuu lihava nainen. S-pre lo-as---k--vi----. Supre loĝas dika virino. S-p-e l-ĝ-s d-k- v-r-n-. ------------------------ Supre loĝas dika virino. 0
Tuolla alhaalla asuu utelias nainen. Ma-s--r--lo--s sc-vo-ema v---n-. Malsupre loĝas scivolema virino. M-l-u-r- l-ĝ-s s-i-o-e-a v-r-n-. -------------------------------- Malsupre loĝas scivolema virino. 0
Vieraamme olivat mukavaa väkeä. N-aj-gast-j est-s -imp-t----ho-o-. Niaj gastoj estis simpatiaj homoj. N-a- g-s-o- e-t-s s-m-a-i-j h-m-j- ---------------------------------- Niaj gastoj estis simpatiaj homoj. 0
Vieraamme olivat kohteliasta väkeä. Niaj----t-j -st-- -----l----om--. Niaj gastoj estis ĝentilaj homoj. N-a- g-s-o- e-t-s ĝ-n-i-a- h-m-j- --------------------------------- Niaj gastoj estis ĝentilaj homoj. 0
Vieraamme olivat kiinnostavaa väkeä. Nia- -a---- e-t---i---r--aj ho-oj. Niaj gastoj estis interesaj homoj. N-a- g-s-o- e-t-s i-t-r-s-j h-m-j- ---------------------------------- Niaj gastoj estis interesaj homoj. 0
Minulla on kilttejä lapsia. M- -ava---mi--ajn i----oj-. Mi havas amindajn infanojn. M- h-v-s a-i-d-j- i-f-n-j-. --------------------------- Mi havas amindajn infanojn. 0
Mutta naapureilla on nenäkkäitä lapsia. S-d l--n--b-r----av-- i--e-t--ent-jn-i---no-n. Sed la najbaroj havas impertinentajn infanojn. S-d l- n-j-a-o- h-v-s i-p-r-i-e-t-j- i-f-n-j-. ---------------------------------------------- Sed la najbaroj havas impertinentajn infanojn. 0
Ovatko teidän lapsenne kilttejä? Ĉu v--j---fano- -st-- -fablaj? Ĉu viaj infanoj estas afablaj? Ĉ- v-a- i-f-n-j e-t-s a-a-l-j- ------------------------------ Ĉu viaj infanoj estas afablaj? 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Yksi kieli, monia muunnoksia

Vaikka puhuisimme vain yhtä kieltä, puhummekin monta kieltä. Mikään kieli ei ole itsenäinen järjestelmä. Jokaisessa kielessä on monia eri ulottuvuuksia. Kieli on elävä järjestelmä. Puhujat suuntautuvat aina keskustelukumppaneihinsa. Siksi ihmiset vaihtelevat kieltä, jota he puhuvat. Nämä vaihtelut ilmenevät eri muodoissa. Jokaisella kielellä on esimerkiksi jokin historia. Se on muuttunut ja muuttuu edelleen. Sen voi havaita siitä tosiasiasta, että vanhat ihmiset puhuvat eri lailla kuin nuoret ihmiset. Useimmissa kielissä on myös eri murteita. Monet murteiden puhujat voivat kuitenkin sopeutua ympäristöönsä. Joissakin tilanteissa he puhuvat vakiintunutta kieltä. Eri sosiaaliryhmillä on eri kieliä. Nuorten slangi tai metsästäjien slangi ovat tästä esimerkkejä. Useimmat ihmiset puhuvat eri lailla työssä kuin kotona. Monet käyttävät myös työssä ammattislangia. Puhutun ja kirjoitetun kielen välillä on myös eroja. Puhuttu kieli on tyypillisesti paljon yksinkertaisempaa kuin kirjoitettu kieli. Ero voi olla varsin suuri. Näin tapahtuu, kun kirjoitetut kielet eivät muutu pitkään aikaan. Puhujien pitää silloin opetella käyttämään kieltä ensin kirjoitetussa muodossa. Naisten ja miesten kieli on usein myös erilaista. Ero ei ole kovin suuri länsimaisissa yhteiskunnissa. Mutta on maita, joissa naiset puhuvat hyvin eri lailla kuin miehet. Joissakin kulttuureissa kohteliaisuudella on oma kielellinen muoto. Puhuminen ei siksi ole ollenkaan niin helppoa! Meidän pitää kiinnittää huomio samanaikaisesti moneen eri asiaan…