Lauseita

fi Adjektiiveja 2   »   eo Adjektivoj 2

79 [seitsemänkymmentäyhdeksän]

Adjektiiveja 2

Adjektiiveja 2

79 [sepdek naŭ]

Adjektivoj 2

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi esperanto Toista Lisää
Minulla on sininen mekko päälläni. Mi---rhavas -lua---obon. M_ s_______ b____ r_____ M- s-r-a-a- b-u-n r-b-n- ------------------------ Mi surhavas bluan robon. 0
Minulla on punainen mekko päälläni. Mi s-rh-va--r--a- --b--. M_ s_______ r____ r_____ M- s-r-a-a- r-ĝ-n r-b-n- ------------------------ Mi surhavas ruĝan robon. 0
Minulla on vihreä mekko päälläni. Mi s-rh-va----rda--r---n. M_ s_______ v_____ r_____ M- s-r-a-a- v-r-a- r-b-n- ------------------------- Mi surhavas verdan robon. 0
Minä ostan mustan laukun. M- -ĉet-s-ni-ran-sa--n. M_ a_____ n_____ s_____ M- a-e-a- n-g-a- s-k-n- ----------------------- Mi aĉetas nigran sakon. 0
Minä ostan ruskean laukun. M--a-e-a--bru--n s-ko-. M_ a_____ b_____ s_____ M- a-e-a- b-u-a- s-k-n- ----------------------- Mi aĉetas brunan sakon. 0
Minä ostan valkoisen laukun. M- -ĉet-s---an-an -a--n. M_ a_____ b______ s_____ M- a-e-a- b-a-k-n s-k-n- ------------------------ Mi aĉetas blankan sakon. 0
Minä tarvitsen uuden auton. Mi----o-a---o-an ---o-. M_ b______ n____ a_____ M- b-z-n-s n-v-n a-t-n- ----------------------- Mi bezonas novan aŭton. 0
Minä tarvitsen nopean auton. Mi be-on-- -a---a---ŭt-n. M_ b______ r______ a_____ M- b-z-n-s r-p-d-n a-t-n- ------------------------- Mi bezonas rapidan aŭton. 0
Minä tarvitsen mukavan auton. M- bez--as-komf--t-- -ŭt--. M_ b______ k________ a_____ M- b-z-n-s k-m-o-t-n a-t-n- --------------------------- Mi bezonas komfortan aŭton. 0
Tuolla ylhäällä asuu vanha nainen. S--r----ĝa- m--j--- v--in-. S____ l____ m______ v______ S-p-e l-ĝ-s m-l-u-a v-r-n-. --------------------------- Supre loĝas maljuna virino. 0
Tuolla ylhäällä asuu lihava nainen. Supr- --ĝa- d--a ------. S____ l____ d___ v______ S-p-e l-ĝ-s d-k- v-r-n-. ------------------------ Supre loĝas dika virino. 0
Tuolla alhaalla asuu utelias nainen. M--supr- loĝ-s-s-i-o-e---v-ri--. M_______ l____ s________ v______ M-l-u-r- l-ĝ-s s-i-o-e-a v-r-n-. -------------------------------- Malsupre loĝas scivolema virino. 0
Vieraamme olivat mukavaa väkeä. N-a--gast-j--st-s -imp--iaj hom-j. N___ g_____ e____ s________ h_____ N-a- g-s-o- e-t-s s-m-a-i-j h-m-j- ---------------------------------- Niaj gastoj estis simpatiaj homoj. 0
Vieraamme olivat kohteliasta väkeä. Ni----a-------t-s---n-il---ho-oj. N___ g_____ e____ ĝ_______ h_____ N-a- g-s-o- e-t-s ĝ-n-i-a- h-m-j- --------------------------------- Niaj gastoj estis ĝentilaj homoj. 0
Vieraamme olivat kiinnostavaa väkeä. Niaj--asto----tis--nt----a---o---. N___ g_____ e____ i________ h_____ N-a- g-s-o- e-t-s i-t-r-s-j h-m-j- ---------------------------------- Niaj gastoj estis interesaj homoj. 0
Minulla on kilttejä lapsia. M- h---- --i-d-----n-an---. M_ h____ a_______ i________ M- h-v-s a-i-d-j- i-f-n-j-. --------------------------- Mi havas amindajn infanojn. 0
Mutta naapureilla on nenäkkäitä lapsia. Sed la n--bar-- hav-s--mp-r---e-t--n -n--nojn. S__ l_ n_______ h____ i_____________ i________ S-d l- n-j-a-o- h-v-s i-p-r-i-e-t-j- i-f-n-j-. ---------------------------------------------- Sed la najbaroj havas impertinentajn infanojn. 0
Ovatko teidän lapsenne kilttejä? Ĉ--vi-j---f-----e---- -f---aj? Ĉ_ v___ i______ e____ a_______ Ĉ- v-a- i-f-n-j e-t-s a-a-l-j- ------------------------------ Ĉu viaj infanoj estas afablaj? 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

MP3 suomi + esperanto (1-100) MP3 esperanto (1-100)
Videota ei löytynyt!

Yksi kieli, monia muunnoksia

Vaikka puhuisimme vain yhtä kieltä, puhummekin monta kieltä. Mikään kieli ei ole itsenäinen järjestelmä. Jokaisessa kielessä on monia eri ulottuvuuksia. Kieli on elävä järjestelmä. Puhujat suuntautuvat aina keskustelukumppaneihinsa. Siksi ihmiset vaihtelevat kieltä, jota he puhuvat. Nämä vaihtelut ilmenevät eri muodoissa. Jokaisella kielellä on esimerkiksi jokin historia. Se on muuttunut ja muuttuu edelleen. Sen voi havaita siitä tosiasiasta, että vanhat ihmiset puhuvat eri lailla kuin nuoret ihmiset. Useimmissa kielissä on myös eri murteita. Monet murteiden puhujat voivat kuitenkin sopeutua ympäristöönsä. Joissakin tilanteissa he puhuvat vakiintunutta kieltä. Eri sosiaaliryhmillä on eri kieliä. Nuorten slangi tai metsästäjien slangi ovat tästä esimerkkejä. Useimmat ihmiset puhuvat eri lailla työssä kuin kotona. Monet käyttävät myös työssä ammattislangia. Puhutun ja kirjoitetun kielen välillä on myös eroja. Puhuttu kieli on tyypillisesti paljon yksinkertaisempaa kuin kirjoitettu kieli. Ero voi olla varsin suuri. Näin tapahtuu, kun kirjoitetut kielet eivät muutu pitkään aikaan. Puhujien pitää silloin opetella käyttämään kieltä ensin kirjoitetussa muodossa. Naisten ja miesten kieli on usein myös erilaista. Ero ei ole kovin suuri länsimaisissa yhteiskunnissa. Mutta on maita, joissa naiset puhuvat hyvin eri lailla kuin miehet. Joissakin kulttuureissa kohteliaisuudella on oma kielellinen muoto. Puhuminen ei siksi ole ollenkaan niin helppoa! Meidän pitää kiinnittää huomio samanaikaisesti moneen eri asiaan…