Lauseita

fi Adjektiiveja 2   »   am መግለጫዎች 2

79 [seitsemänkymmentäyhdeksän]

Adjektiiveja 2

Adjektiiveja 2

79 [ሰባ ዘጠኝ]

79 [ሰባ ዘጠኝ]

መግለጫዎች 2

k’it͟s’ili 2

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi amhara Toista Lisää
Minulla on sininen mekko päälläni. ስማ-ዊ --ስ ለ-ሻለ-። ስ___ ቀ__ ለ_____ ስ-ያ- ቀ-ስ ለ-ሻ-ው- --------------- ስማያዊ ቀሚስ ለብሻለው። 0
s-m-yaw--k-emīs---e-i-hale--. s_______ k______ l___________ s-m-y-w- k-e-ī-i l-b-s-a-e-i- ----------------------------- simayawī k’emīsi lebishalewi.
Minulla on punainen mekko päälläni. ቀ- -ሚስ --ሻ--። ቀ_ ቀ__ ለ_____ ቀ- ቀ-ስ ለ-ሻ-ው- ------------- ቀይ ቀሚስ ለብሻለው። 0
k’e----’e-ī-- l-bisha--w-. k____ k______ l___________ k-e-i k-e-ī-i l-b-s-a-e-i- -------------------------- k’eyi k’emīsi lebishalewi.
Minulla on vihreä mekko päälläni. አረንጋ- ቀሚ- ለብ-ለ-። አ____ ቀ__ ለ_____ አ-ን-ዴ ቀ-ስ ለ-ሻ-ው- ---------------- አረንጋዴ ቀሚስ ለብሻለው። 0
ā-en-gad- k-e-īsi -e--sha-e--. ā________ k______ l___________ ā-e-i-a-ē k-e-ī-i l-b-s-a-e-i- ------------------------------ ārenigadē k’emīsi lebishalewi.
Minä ostan mustan laukun. ጥቁር ቦርሳ-እየገ-ው--ኝ። ጥ__ ቦ__ እ____ ነ__ ጥ-ር ቦ-ሳ እ-ገ-ው ነ-። ----------------- ጥቁር ቦርሳ እየገዛው ነኝ። 0
t’----r----ris- iy----awi-ne-yi. t_______ b_____ i________ n_____ t-i-’-r- b-r-s- i-e-e-a-i n-n-i- -------------------------------- t’ik’uri borisa iyegezawi nenyi.
Minä ostan ruskean laukun. ቡ- ቦ-ሳ --ገዛው -ኝ። ቡ_ ቦ__ እ____ ነ__ ቡ- ቦ-ሳ እ-ገ-ው ነ-። ---------------- ቡኒ ቦርሳ እየገዛው ነኝ። 0
b-n- bor-sa -yeg----i -enyi. b___ b_____ i________ n_____ b-n- b-r-s- i-e-e-a-i n-n-i- ---------------------------- bunī borisa iyegezawi nenyi.
Minä ostan valkoisen laukun. ነ- ቦር- እየ-ዛው -ኝ። ነ_ ቦ__ እ____ ነ__ ነ- ቦ-ሳ እ-ገ-ው ነ-። ---------------- ነጭ ቦርሳ እየገዛው ነኝ። 0
n-c-’- -o-i-a--ye-e-a----en--. n_____ b_____ i________ n_____ n-c-’- b-r-s- i-e-e-a-i n-n-i- ------------------------------ nech’i borisa iyegezawi nenyi.
Minä tarvitsen uuden auton. አዲስ -ኪና ያስ--ገኛ-። አ__ መ__ ያ_______ አ-ስ መ-ና ያ-ፈ-ገ-ል- ---------------- አዲስ መኪና ያስፈልገኛል። 0
ādīsi mek--a ya-if-l-g--y-l-. ā____ m_____ y_______________ ā-ī-i m-k-n- y-s-f-l-g-n-a-i- ----------------------------- ādīsi mekīna yasifeligenyali.
Minä tarvitsen nopean auton. ፈ-----ና--ስ-ልገኛ-። ፈ__ መ__ ያ_______ ፈ-ን መ-ና ያ-ፈ-ገ-ል- ---------------- ፈጣን መኪና ያስፈልገኛል። 0
f---a-- m-k-n- --sife-i-eny-li. f______ m_____ y_______________ f-t-a-i m-k-n- y-s-f-l-g-n-a-i- ------------------------------- fet’ani mekīna yasifeligenyali.
Minä tarvitsen mukavan auton. ም------ያስፈ-ገ--። ም_ መ__ ያ_______ ም- መ-ና ያ-ፈ-ገ-ል- --------------- ምቹ መኪና ያስፈልገኛል። 0
m-c-- -ekī-a y-si-eli-e--al-. m____ m_____ y_______________ m-c-u m-k-n- y-s-f-l-g-n-a-i- ----------------------------- michu mekīna yasifeligenyali.
Tuolla ylhäällä asuu vanha nainen. ት----- ከላይ -ኖራ--። ት__ ሴ_ ከ__ ት_____ ት-ቅ ሴ- ከ-ይ ት-ራ-ች- ----------------- ትልቅ ሴት ከላይ ትኖራለች። 0
ti-i----sē-- ----yi -i-orale-h-. t______ s___ k_____ t___________ t-l-k-i s-t- k-l-y- t-n-r-l-c-i- -------------------------------- tilik’i sēti kelayi tinoralechi.
Tuolla ylhäällä asuu lihava nainen. ወ-ራም ሴ---ላይ --ራ--። ወ___ ሴ_ ከ__ ት_____ ወ-ራ- ሴ- ከ-ይ ት-ራ-ች- ------------------ ወፍራም ሴት ከላይ ትኖራለች። 0
we--ra-- s----k----i--in--ale--i. w_______ s___ k_____ t___________ w-f-r-m- s-t- k-l-y- t-n-r-l-c-i- --------------------------------- wefirami sēti kelayi tinoralechi.
Tuolla alhaalla asuu utelias nainen. ጉ- ሴት ----ት--ለች። ጉ_ ሴ_ ከ__ ት_____ ጉ- ሴ- ከ-ይ ት-ራ-ች- ---------------- ጉጉ ሴት ከላይ ትኖራለች። 0
gugu -ēt--ke--yi t-n-ral--h-. g___ s___ k_____ t___________ g-g- s-t- k-l-y- t-n-r-l-c-i- ----------------------------- gugu sēti kelayi tinoralechi.
Vieraamme olivat mukavaa väkeä. እንግዶ-----ሩ---ች---ሩ። እ______ ጥ_ ሰ__ ነ___ እ-ግ-ቻ-ን ጥ- ሰ-ች ነ-ሩ- ------------------- እንግዶቻችን ጥሩ ሰዎች ነበሩ። 0
i--gido-h----ni-t-i---s-wochi--e----. i______________ t____ s______ n______ i-i-i-o-h-c-i-i t-i-u s-w-c-i n-b-r-. ------------------------------------- inigidochachini t’iru sewochi neberu.
Vieraamme olivat kohteliasta väkeä. እ------ --- ሰ-ች ነ-ሩ። እ______ ት__ ሰ__ ነ___ እ-ግ-ቻ-ን ት-ት ሰ-ች ነ-ሩ- -------------------- እንግዶቻችን ትሁት ሰዎች ነበሩ። 0
ini-ido---ch--i--ih-ti sewoc-i-n--eru. i______________ t_____ s______ n______ i-i-i-o-h-c-i-i t-h-t- s-w-c-i n-b-r-. -------------------------------------- inigidochachini tihuti sewochi neberu.
Vieraamme olivat kiinnostavaa väkeä. እ-ግዶቻ-ን አስ-ሳ---ዎች ነ--። እ______ አ____ ሰ__ ነ___ እ-ግ-ቻ-ን አ-ደ-ች ሰ-ች ነ-ሩ- ---------------------- እንግዶቻችን አስደሳች ሰዎች ነበሩ። 0
i--g--oc-a--i-i--s-de-a-------o-h--n-b-r-. i______________ ā_________ s______ n______ i-i-i-o-h-c-i-i ā-i-e-a-h- s-w-c-i n-b-r-. ------------------------------------------ inigidochachini āsidesachi sewochi neberu.
Minulla on kilttejä lapsia. ፍ------ ል---አሉኝ ፍ__ የ__ ል__ አ__ ፍ-ር የ-ኑ ል-ች አ-ኝ --------------- ፍቅር የሆኑ ልጆች አሉኝ 0
fik-ir- -ehon- li---hi āl-n-i f______ y_____ l______ ā_____ f-k-i-i y-h-n- l-j-c-i ā-u-y- ----------------------------- fik’iri yehonu lijochi ālunyi
Mutta naapureilla on nenäkkäitä lapsia. ግን ጎረቤቶ- አ-ቸ-ሪ--ጆች--ላቸው ግ_ ጎ____ አ____ ል__ አ___ ግ- ጎ-ቤ-ቼ አ-ቸ-ሪ ል-ች አ-ቸ- ----------------------- ግን ጎረቤቶቼ አስቸጋሪ ልጆች አላቸው 0
gin---o--bēt---ē ā-ic---a-ī --j-c-- ---c--wi g___ g__________ ā_________ l______ ā_______ g-n- g-r-b-t-c-ē ā-i-h-g-r- l-j-c-i ā-a-h-w- -------------------------------------------- gini gorebētochē āsichegarī lijochi ālachewi
Ovatko teidän lapsenne kilttejä? የ---ተ-ል-ች -ዋ ናቸ-? የ____ ል__ ጨ_ ና___ የ-ና-ተ ል-ች ጨ- ና-ው- ----------------- የእናንተ ልጆች ጨዋ ናቸው? 0
y---nan-----i-oc-i---’-w------e-i? y_________ l______ c_____ n_______ y-’-n-n-t- l-j-c-i c-’-w- n-c-e-i- ---------------------------------- ye’inanite lijochi ch’ewa nachewi?

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

MP3 suomi + amhara (1-100) MP3 amhara (1-100)
Videota ei löytynyt!

Yksi kieli, monia muunnoksia

Vaikka puhuisimme vain yhtä kieltä, puhummekin monta kieltä. Mikään kieli ei ole itsenäinen järjestelmä. Jokaisessa kielessä on monia eri ulottuvuuksia. Kieli on elävä järjestelmä. Puhujat suuntautuvat aina keskustelukumppaneihinsa. Siksi ihmiset vaihtelevat kieltä, jota he puhuvat. Nämä vaihtelut ilmenevät eri muodoissa. Jokaisella kielellä on esimerkiksi jokin historia. Se on muuttunut ja muuttuu edelleen. Sen voi havaita siitä tosiasiasta, että vanhat ihmiset puhuvat eri lailla kuin nuoret ihmiset. Useimmissa kielissä on myös eri murteita. Monet murteiden puhujat voivat kuitenkin sopeutua ympäristöönsä. Joissakin tilanteissa he puhuvat vakiintunutta kieltä. Eri sosiaaliryhmillä on eri kieliä. Nuorten slangi tai metsästäjien slangi ovat tästä esimerkkejä. Useimmat ihmiset puhuvat eri lailla työssä kuin kotona. Monet käyttävät myös työssä ammattislangia. Puhutun ja kirjoitetun kielen välillä on myös eroja. Puhuttu kieli on tyypillisesti paljon yksinkertaisempaa kuin kirjoitettu kieli. Ero voi olla varsin suuri. Näin tapahtuu, kun kirjoitetut kielet eivät muutu pitkään aikaan. Puhujien pitää silloin opetella käyttämään kieltä ensin kirjoitetussa muodossa. Naisten ja miesten kieli on usein myös erilaista. Ero ei ole kovin suuri länsimaisissa yhteiskunnissa. Mutta on maita, joissa naiset puhuvat hyvin eri lailla kuin miehet. Joissakin kulttuureissa kohteliaisuudella on oma kielellinen muoto. Puhuminen ei siksi ole ollenkaan niin helppoa! Meidän pitää kiinnittää huomio samanaikaisesti moneen eri asiaan…