Lauseita

fi Adjektiiveja 2   »   lv Īpašības vārdi 2

79 [seitsemänkymmentäyhdeksän]

Adjektiiveja 2

Adjektiiveja 2

79 [septiņdesmit deviņi]

Īpašības vārdi 2

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi latvia Toista Lisää
Minulla on sininen mekko päälläni. Ma--m--ur-----z-la ---i--. M__ m_____ i_ z___ k______ M-n m-g-r- i- z-l- k-e-t-. -------------------------- Man mugurā ir zila kleita. 0
Minulla on punainen mekko päälläni. Ma- --gu-ā ---s---a-a k-e---. M__ m_____ i_ s______ k______ M-n m-g-r- i- s-r-a-a k-e-t-. ----------------------------- Man mugurā ir sarkana kleita. 0
Minulla on vihreä mekko päälläni. M---mug-r- ir-z-ļa------a. M__ m_____ i_ z___ k______ M-n m-g-r- i- z-ļ- k-e-t-. -------------------------- Man mugurā ir zaļa kleita. 0
Minä ostan mustan laukun. E- -ēr------n- so--. E_ p____ m____ s____ E- p-r-u m-l-u s-m-. -------------------- Es pērku melnu somu. 0
Minä ostan ruskean laukun. E- ---ku--rū-u--om-. E_ p____ b____ s____ E- p-r-u b-ū-u s-m-. -------------------- Es pērku brūnu somu. 0
Minä ostan valkoisen laukun. Es-p-r-- bal-u --m-. E_ p____ b____ s____ E- p-r-u b-l-u s-m-. -------------------- Es pērku baltu somu. 0
Minä tarvitsen uuden auton. M-- --j-g --u-- --š-nu. M__ v____ j____ m______ M-n v-j-g j-u-u m-š-n-. ----------------------- Man vajag jaunu mašīnu. 0
Minä tarvitsen nopean auton. Ma--v------t-u-m---n-. M__ v____ ā___ m______ M-n v-j-g ā-r- m-š-n-. ---------------------- Man vajag ātru mašīnu. 0
Minä tarvitsen mukavan auton. M-n v-jag -r-- ---īnu. M__ v____ ē___ m______ M-n v-j-g ē-t- m-š-n-. ---------------------- Man vajag ērtu mašīnu. 0
Tuolla ylhäällä asuu vanha nainen. T-r a-g-ā-d-ī-o -e-a ----i-t-. T__ a____ d____ v___ s________ T-r a-g-ā d-ī-o v-c- s-e-i-t-. ------------------------------ Tur augšā dzīvo veca sieviete. 0
Tuolla ylhäällä asuu lihava nainen. T-r ---šā-d-īvo -esna--ie----e. T__ a____ d____ r____ s________ T-r a-g-ā d-ī-o r-s-a s-e-i-t-. ------------------------------- Tur augšā dzīvo resna sieviete. 0
Tuolla alhaalla asuu utelias nainen. T----e-- dz-vo --ņkā---a s-e--ete. T__ l___ d____ z________ s________ T-r l-j- d-ī-o z-ņ-ā-ī-a s-e-i-t-. ---------------------------------- Tur lejā dzīvo ziņkārīga sieviete. 0
Vieraamme olivat mukavaa väkeä. M--------- -i-------i ļa-di-. M___ v____ b___ j____ ļ______ M-s- v-e-i b-j- j-u-i ļ-u-i-. ----------------------------- Mūsu viesi bija jauki ļaudis. 0
Vieraamme olivat kohteliasta väkeä. M-------si--ija---eklā--gi-ļ-u---. M___ v____ b___ p_________ ļ______ M-s- v-e-i b-j- p-e-l-j-g- ļ-u-i-. ---------------------------------- Mūsu viesi bija pieklājīgi ļaudis. 0
Vieraamme olivat kiinnostavaa väkeä. M-s- viesi b--a-i-ter-s------au--s. M___ v____ b___ i__________ ļ______ M-s- v-e-i b-j- i-t-r-s-n-i ļ-u-i-. ----------------------------------- Mūsu viesi bija interesanti ļaudis. 0
Minulla on kilttejä lapsia. Man ir -ī-----r-i. M__ i_ m___ b_____ M-n i- m-ļ- b-r-i- ------------------ Man ir mīļi bērni. 0
Mutta naapureilla on nenäkkäitä lapsia. Be- k----ņie--ir ----u--gi-bē--i. B__ k________ i_ n________ b_____ B-t k-i-i-i-m i- n-k-u-ī-i b-r-i- --------------------------------- Bet kaimiņiem ir nekaunīgi bērni. 0
Ovatko teidän lapsenne kilttejä? V-i--ū-- --rni i--r----? V__ J___ b____ i_ r_____ V-i J-s- b-r-i i- r-t-i- ------------------------ Vai Jūsu bērni ir rātni? 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

MP3 suomi + latvia (1-100) MP3 latvia (1-100)
Videota ei löytynyt!

Yksi kieli, monia muunnoksia

Vaikka puhuisimme vain yhtä kieltä, puhummekin monta kieltä. Mikään kieli ei ole itsenäinen järjestelmä. Jokaisessa kielessä on monia eri ulottuvuuksia. Kieli on elävä järjestelmä. Puhujat suuntautuvat aina keskustelukumppaneihinsa. Siksi ihmiset vaihtelevat kieltä, jota he puhuvat. Nämä vaihtelut ilmenevät eri muodoissa. Jokaisella kielellä on esimerkiksi jokin historia. Se on muuttunut ja muuttuu edelleen. Sen voi havaita siitä tosiasiasta, että vanhat ihmiset puhuvat eri lailla kuin nuoret ihmiset. Useimmissa kielissä on myös eri murteita. Monet murteiden puhujat voivat kuitenkin sopeutua ympäristöönsä. Joissakin tilanteissa he puhuvat vakiintunutta kieltä. Eri sosiaaliryhmillä on eri kieliä. Nuorten slangi tai metsästäjien slangi ovat tästä esimerkkejä. Useimmat ihmiset puhuvat eri lailla työssä kuin kotona. Monet käyttävät myös työssä ammattislangia. Puhutun ja kirjoitetun kielen välillä on myös eroja. Puhuttu kieli on tyypillisesti paljon yksinkertaisempaa kuin kirjoitettu kieli. Ero voi olla varsin suuri. Näin tapahtuu, kun kirjoitetut kielet eivät muutu pitkään aikaan. Puhujien pitää silloin opetella käyttämään kieltä ensin kirjoitetussa muodossa. Naisten ja miesten kieli on usein myös erilaista. Ero ei ole kovin suuri länsimaisissa yhteiskunnissa. Mutta on maita, joissa naiset puhuvat hyvin eri lailla kuin miehet. Joissakin kulttuureissa kohteliaisuudella on oma kielellinen muoto. Puhuminen ei siksi ole ollenkaan niin helppoa! Meidän pitää kiinnittää huomio samanaikaisesti moneen eri asiaan…