Lauseita

fi Viikonpäivät   »   kn ವಾರದ ದಿನಗಳು

9 [yhdeksän]

Viikonpäivät

Viikonpäivät

೯ [ಒಂಬತ್ತು]

9 [Ombattu]

ವಾರದ ದಿನಗಳು

vārada dinagaḷu.

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi kannada Toista Lisää
maanantai ಸೋಮವ--. ಸೋ____ ಸ-ಮ-ಾ-. ------- ಸೋಮವಾರ. 0
S--avā--. S________ S-m-v-r-. --------- Sōmavāra.
tiistai ಮ-ಗಳವ-ರ. ಮಂ_____ ಮ-ಗ-ವ-ರ- -------- ಮಂಗಳವಾರ. 0
M--g-ḷ-vā-a. M___________ M-ṅ-a-a-ā-a- ------------ Maṅgaḷavāra.
keskiviikko ಬು-ವ-ರ. ಬು____ ಬ-ಧ-ಾ-. ------- ಬುಧವಾರ. 0
B--hav-ra. B_________ B-d-a-ā-a- ---------- Budhavāra.
torstai ಗುರುವಾ-. ಗು____ ಗ-ರ-ವ-ರ- -------- ಗುರುವಾರ. 0
Gu-uvā--. G________ G-r-v-r-. --------- Guruvāra.
perjantai ಶು-----ರ. ಶು_____ ಶ-ಕ-ರ-ಾ-. --------- ಶುಕ್ರವಾರ. 0
Ś-kr-v-ra. Ś_________ Ś-k-a-ā-a- ---------- Śukravāra.
lauantai ಶನಿ-ಾ-. ಶ____ ಶ-ಿ-ಾ-. ------- ಶನಿವಾರ. 0
Śanivā-a. Ś________ Ś-n-v-r-. --------- Śanivāra.
sunnuntai ಭ----ಾರ. ಭಾ____ ಭ-ನ-ವ-ರ- -------- ಭಾನುವಾರ. 0
B-ānuv---. B_________ B-ā-u-ā-a- ---------- Bhānuvāra.
viikko ವಾ-. ವಾ__ ವ-ರ- ---- ವಾರ. 0
V--a. V____ V-r-. ----- Vāra.
maanantaista sunnuntaihin ಸೋ-ವಾರದ--- ಭಾನು--ರ-ವ-ೆ--. ಸೋ_____ ಭಾ________ ಸ-ಮ-ಾ-ದ-ಂ- ಭ-ನ-ವ-ರ-ವ-ೆ-ೆ- ------------------------- ಸೋಮವಾರದಿಂದ ಭಾನುವಾರದವರೆಗೆ. 0
S-m--ā----nd- --ā-u--r-d-var--e. S____________ b_________________ S-m-v-r-d-n-a b-ā-u-ā-a-a-a-e-e- -------------------------------- Sōmavāradinda bhānuvāradavarege.
Ensimmäinen päivä on maanantai. ವ-ರ- --ದ-ನ---ದ--- --ಮ-ಾರ. ವಾ__ ಮೊ____ ದಿ__ ಸೋ____ ವ-ರ- ಮ-ದ-ನ-ಯ ದ-ವ- ಸ-ಮ-ಾ-. ------------------------- ವಾರದ ಮೊದಲನೆಯ ದಿವಸ ಸೋಮವಾರ. 0
Vā-ada -o-al-n-y- di---a -ōm--ār-. V_____ m_________ d_____ s________ V-r-d- m-d-l-n-y- d-v-s- s-m-v-r-. ---------------------------------- Vārada modalaneya divasa sōmavāra.
Toinen päivä on tiistai. ಎರ-ನೆಯ --ವಸ-ಮಂ--ವ--. ಎ____ ದಿ__ ಮಂ_____ ಎ-ಡ-ೆ- ದ-ವ- ಮ-ಗ-ವ-ರ- -------------------- ಎರಡನೆಯ ದಿವಸ ಮಂಗಳವಾರ. 0
E--ḍ-n--- -i-a-- m-ṅ-----ār-. E________ d_____ m___________ E-a-a-e-a d-v-s- m-ṅ-a-a-ā-a- ----------------------------- Eraḍaneya divasa maṅgaḷavāra.
Kolmas päivä on keskiviikko. ಮೂರ--ಯ----ಸ -----ರ. ಮೂ___ ದಿ__ ಬು____ ಮ-ರ-ೆ- ದ-ವ- ಬ-ಧ-ಾ-. ------------------- ಮೂರನೆಯ ದಿವಸ ಬುಧವಾರ. 0
M-r--e-a-d-va----udhavā-a. M_______ d_____ b_________ M-r-n-y- d-v-s- b-d-a-ā-a- -------------------------- Mūraneya divasa budhavāra.
Neljäs päivä on torstai. ನ----ನೆಯ ---ಸ-ಗ--ುವ-ರ. ನಾ____ ದಿ__ ಗು____ ನ-ಲ-ಕ-ೆ- ದ-ವ- ಗ-ರ-ವ-ರ- ---------------------- ನಾಲ್ಕನೆಯ ದಿವಸ ಗುರುವಾರ. 0
N-lk-ne---divasa-g--u--ra. N________ d_____ g________ N-l-a-e-a d-v-s- g-r-v-r-. -------------------------- Nālkaneya divasa guruvāra.
Viides päivä on perjantai. ಐ---- ದ-ವ- -ುಕ-ರ--ರ. ಐ___ ದಿ__ ಶು_____ ಐ-ನ-ಯ ದ-ವ- ಶ-ಕ-ರ-ಾ-. -------------------- ಐದನೆಯ ದಿವಸ ಶುಕ್ರವಾರ. 0
A-d-neya--ivasa ś-kr-v--a. A_______ d_____ ś_________ A-d-n-y- d-v-s- ś-k-a-ā-a- -------------------------- Aidaneya divasa śukravāra.
Kuudes päivä on lauantai. ಆ--ೆ--ದಿ----ನ-ವಾರ ಆ___ ದಿ__ ಶ___ ಆ-ನ-ಯ ದ-ವ- ಶ-ಿ-ಾ- ----------------- ಆರನೆಯ ದಿವಸ ಶನಿವಾರ 0
Ā----y--d-va-a---ni-āra Ā______ d_____ ś_______ Ā-a-e-a d-v-s- ś-n-v-r- ----------------------- Āraneya divasa śanivāra
Seitsemäs päivä on sunnuntai. ಏ---ಯ----ಸ ಭ-ನುವಾರ ಏ___ ದಿ__ ಭಾ___ ಏ-ನ-ಯ ದ-ವ- ಭ-ನ-ವ-ರ ------------------ ಏಳನೆಯ ದಿವಸ ಭಾನುವಾರ 0
ēḷ--e-a div--- -h-nu--ra ē______ d_____ b________ ē-a-e-a d-v-s- b-ā-u-ā-a ------------------------ ēḷaneya divasa bhānuvāra
Viikossa on seitsemän päivää. ಒ--ು -ಾ-ದ--ಲ--ಏ-- ದ----ಳ-ವೆ. ಒಂ_ ವಾ____ ಏ_ ದಿ______ ಒ-ದ- ವ-ರ-ಲ-ಲ- ಏ-ು ದ-ವ-ಗ-ಿ-ೆ- ---------------------------- ಒಂದು ವಾರದಲ್ಲಿ ಏಳು ದಿವಸಗಳಿವೆ. 0
ondu ---ad-lli---u---v---g--ive. o___ v________ ē__ d____________ o-d- v-r-d-l-i ē-u d-v-s-g-ḷ-v-. -------------------------------- ondu vāradalli ēḷu divasagaḷive.
Teemme töitä viisi päivää viikossa. ನಾ---ಕ--- -ದು ದಿ-- ಕ-ಲ- ----ತ್--ವ-. ನಾ_ ಕೇ__ ಐ_ ದಿ__ ಕೆ__ ಮಾ_____ ನ-ವ- ಕ-ವ- ಐ-ು ದ-ವ- ಕ-ಲ- ಮ-ಡ-ತ-ತ-ವ-. ----------------------------------- ನಾವು ಕೇವಲ ಐದು ದಿವಸ ಕೆಲಸ ಮಾಡುತ್ತೇವೆ. 0
Nā-u --v-la-aid--di---a -ela-- m-ḍut-ē--. N___ k_____ a___ d_____ k_____ m_________ N-v- k-v-l- a-d- d-v-s- k-l-s- m-ḍ-t-ē-e- ----------------------------------------- Nāvu kēvala aidu divasa kelasa māḍuttēve.

Keinotekoinen esperanto

Englanti on tänään kaikkein tärkein universaali kieli. Kaikkien odotetaan kykenevän viestimään käyttämällä sitä. Muutkin kielet haluavat samaan asemaan. Esimerkiksi keinotekoiset kielet. Keinotekoiset kielet on luotu ja kehitetty tarkoitushakuisesti. Toisin sanoen on olemassa suunnitelma, jonka mukaan ne on suunniteltu. Keinotekoisiin kieliin on sekoitettu osia eri kielistä. Tällä lailla mahdollisimman monen ihmisen pitäisi olla helppoa oppia niitä. Jokaisen keinotekoisen kielen tavoitteena on toimia kansainvälisenä kommunikaatiovälineenä. Tunnetuin keinotekoinen kieli on esperanto. Se esiteltiin ensimmäisen kerran vuonna 1887 Varsovassa. Sen perustaja oli taiteilija Ludwik L. Zamenhof. Hän uskoi, että (sosiaalisten) rauhattomuuksien pääasiallinen syy olivat kommunikaatio-ongelmat. Sen vuoksi hän halusi luoda ihmiset yhdistävän kielen. Sillä kielellä puhuessaan ihmiset olisivat toistensa kanssa samalla tasolla. Tohtorin salanimi oli tri Esperanto eli Toiveikas. Se osoittaa, miten paljon hän uskoi unelmaansa. Universaalin ymmärtämyksen ajatus on kuitenkin paljon vanhempi. Tähän päivään mennessä on kehitetty monia erilaisia keinotekoisia kieliä. Niihin liittyy suvaitsevaisuuden ja ihmisoikeuksien pyrkimyksiä. Yli 120 maassa on nykyisin sujuvasti esperantoa puhuvia ihmisiä. Mutta esperantoa kohtaan esitetään myös arvostelua. 70 % sen sanavarastosta on esimerkiksi peräisin romaanisista kielistä. Ja esperanto on muokattu indoeurooppalaisten kielten mukaisesti. Sen puhujat vaihtavat ajatuksia ja ideoita konferensseissa ja klubeissa. Kokouksia ja luentoja järjestetään säännöllisesti. Miten olisi hiukan esperantoa? Ĉu vi parolas Esperanton? – Jes, mi parolas Esperanton tre bone!