Lauseita

fi Adjektiiveja 2   »   no Adjektiv 2

79 [seitsemänkymmentäyhdeksän]

Adjektiiveja 2

Adjektiiveja 2

79 [syttini]

Adjektiv 2

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi norja Toista Lisää
Minulla on sininen mekko päälläni. Je- ----e- -l- --o-e--- -e-. J__ h__ e_ b__ k____ p_ m___ J-g h-r e- b-å k-o-e p- m-g- ---------------------------- Jeg har en blå kjole på meg. 0
Minulla on punainen mekko päälläni. J---har-en---d-k--l- på--eg. J__ h__ e_ r__ k____ p_ m___ J-g h-r e- r-d k-o-e p- m-g- ---------------------------- Jeg har en rød kjole på meg. 0
Minulla on vihreä mekko päälläni. J-g--a------r-------le p- m--. J__ h__ e_ g____ k____ p_ m___ J-g h-r e- g-ø-n k-o-e p- m-g- ------------------------------ Jeg har en grønn kjole på meg. 0
Minä ostan mustan laukun. Jeg k----r-en-s-a-t v-sk-. J__ k_____ e_ s____ v_____ J-g k-ø-e- e- s-a-t v-s-e- -------------------------- Jeg kjøper en svart veske. 0
Minä ostan ruskean laukun. Je- k--pe--e----un-ve--e. J__ k_____ e_ b___ v_____ J-g k-ø-e- e- b-u- v-s-e- ------------------------- Jeg kjøper en brun veske. 0
Minä ostan valkoisen laukun. Jeg --øp-r--n -v-t vesk-. J__ k_____ e_ h___ v_____ J-g k-ø-e- e- h-i- v-s-e- ------------------------- Jeg kjøper en hvit veske. 0
Minä tarvitsen uuden auton. J----ren-er--n-ny--il. J__ t______ e_ n_ b___ J-g t-e-g-r e- n- b-l- ---------------------- Jeg trenger en ny bil. 0
Minä tarvitsen nopean auton. J-- -r--g-- e--r--k -i-. J__ t______ e_ r___ b___ J-g t-e-g-r e- r-s- b-l- ------------------------ Jeg trenger en rask bil. 0
Minä tarvitsen mukavan auton. J-- -r-ng----- --mfort-be--b--. J__ t______ e_ k__________ b___ J-g t-e-g-r e- k-m-o-t-b-l b-l- ------------------------------- Jeg trenger en komfortabel bil. 0
Tuolla ylhäällä asuu vanha nainen. Der--p-e--o---e--e---amm-l d---. D__ o___ b__ d__ e_ g_____ d____ D-r o-p- b-r d-t e- g-m-e- d-m-. -------------------------------- Der oppe bor det en gammel dame. 0
Tuolla ylhäällä asuu lihava nainen. Der-opp- -or -e- e----u-k-d-me. D__ o___ b__ d__ e_ t____ d____ D-r o-p- b-r d-t e- t-u-k d-m-. ------------------------------- Der oppe bor det en tjukk dame. 0
Tuolla alhaalla asuu utelias nainen. D-- ne-- --- d---e- nysg-err-g-d--e. D__ n___ b__ d__ e_ n_________ d____ D-r n-d- b-r d-t e- n-s-j-r-i- d-m-. ------------------------------------ Der nede bor det en nysgjerrig dame. 0
Vieraamme olivat mukavaa väkeä. G-e-ten--vår- -ar -yg---i-e f--k. G_______ v___ v__ h________ f____ G-e-t-n- v-r- v-r h-g-e-i-e f-l-. --------------------------------- Gjestene våre var hyggelige folk. 0
Vieraamme olivat kohteliasta väkeä. Gj--t-ne -å-e -ar-hø------f--k. G_______ v___ v__ h______ f____ G-e-t-n- v-r- v-r h-f-i-e f-l-. ------------------------------- Gjestene våre var høflige folk. 0
Vieraamme olivat kiinnostavaa väkeä. Gje-t-ne------va- -nt--es-ante-fo--. G_______ v___ v__ i___________ f____ G-e-t-n- v-r- v-r i-t-r-s-a-t- f-l-. ------------------------------------ Gjestene våre var interessante folk. 0
Minulla on kilttejä lapsia. J-g --- s---le -a--. J__ h__ s_____ b____ J-g h-r s-i-l- b-r-. -------------------- Jeg har snille barn. 0
Mutta naapureilla on nenäkkäitä lapsia. M-- -abo-----a--f---k-----n. M__ n______ h__ f_____ b____ M-n n-b-e-e h-r f-e-k- b-r-. ---------------------------- Men naboene har frekke barn. 0
Ovatko teidän lapsenne kilttejä? E---arn- d-ne -yd-ge? E_ b____ d___ l______ E- b-r-a d-n- l-d-g-? --------------------- Er barna dine lydige? 0

Yksi kieli, monia muunnoksia

Vaikka puhuisimme vain yhtä kieltä, puhummekin monta kieltä. Mikään kieli ei ole itsenäinen järjestelmä. Jokaisessa kielessä on monia eri ulottuvuuksia. Kieli on elävä järjestelmä. Puhujat suuntautuvat aina keskustelukumppaneihinsa. Siksi ihmiset vaihtelevat kieltä, jota he puhuvat. Nämä vaihtelut ilmenevät eri muodoissa. Jokaisella kielellä on esimerkiksi jokin historia. Se on muuttunut ja muuttuu edelleen. Sen voi havaita siitä tosiasiasta, että vanhat ihmiset puhuvat eri lailla kuin nuoret ihmiset. Useimmissa kielissä on myös eri murteita. Monet murteiden puhujat voivat kuitenkin sopeutua ympäristöönsä. Joissakin tilanteissa he puhuvat vakiintunutta kieltä. Eri sosiaaliryhmillä on eri kieliä. Nuorten slangi tai metsästäjien slangi ovat tästä esimerkkejä. Useimmat ihmiset puhuvat eri lailla työssä kuin kotona. Monet käyttävät myös työssä ammattislangia. Puhutun ja kirjoitetun kielen välillä on myös eroja. Puhuttu kieli on tyypillisesti paljon yksinkertaisempaa kuin kirjoitettu kieli. Ero voi olla varsin suuri. Näin tapahtuu, kun kirjoitetut kielet eivät muutu pitkään aikaan. Puhujien pitää silloin opetella käyttämään kieltä ensin kirjoitetussa muodossa. Naisten ja miesten kieli on usein myös erilaista. Ero ei ole kovin suuri länsimaisissa yhteiskunnissa. Mutta on maita, joissa naiset puhuvat hyvin eri lailla kuin miehet. Joissakin kulttuureissa kohteliaisuudella on oma kielellinen muoto. Puhuminen ei siksi ole ollenkaan niin helppoa! Meidän pitää kiinnittää huomio samanaikaisesti moneen eri asiaan…