Lauseita

fi Adjektiiveja 2   »   et Omadussõnad 2

79 [seitsemänkymmentäyhdeksän]

Adjektiiveja 2

Adjektiiveja 2

79 [seitsekümmend üheksa]

Omadussõnad 2

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi viro Toista Lisää
Minulla on sininen mekko päälläni. Mu- on-sin-ne k---- -elja-. M__ o_ s_____ k____ s______ M-l o- s-n-n- k-e-t s-l-a-. --------------------------- Mul on sinine kleit seljas. 0
Minulla on punainen mekko päälläni. M-l o- ----n---lei--s-----. M__ o_ p_____ k____ s______ M-l o- p-n-n- k-e-t s-l-a-. --------------------------- Mul on punane kleit seljas. 0
Minulla on vihreä mekko päälläni. Mu- on-roh-l-n- k-eit s-lja-. M__ o_ r_______ k____ s______ M-l o- r-h-l-n- k-e-t s-l-a-. ----------------------------- Mul on roheline kleit seljas. 0
Minä ostan mustan laukun. Ma os-an-m---a ko-i. M_ o____ m____ k____ M- o-t-n m-s-a k-t-. -------------------- Ma ostan musta koti. 0
Minä ostan ruskean laukun. Ma --ta---r--ni koti. M_ o____ p_____ k____ M- o-t-n p-u-n- k-t-. --------------------- Ma ostan pruuni koti. 0
Minä ostan valkoisen laukun. M- -s-a--v-l---ko-i. M_ o____ v____ k____ M- o-t-n v-l-e k-t-. -------------------- Ma ostan valge koti. 0
Minä tarvitsen uuden auton. Mu- --------uu- aut-t. M__ o_ v___ u__ a_____ M-l o- v-j- u-t a-t-t- ---------------------- Mul on vaja uut autot. 0
Minä tarvitsen nopean auton. M-l ---v-ja-k--re--aut-t. M__ o_ v___ k_____ a_____ M-l o- v-j- k-i-e- a-t-t- ------------------------- Mul on vaja kiiret autot. 0
Minä tarvitsen mukavan auton. M---o- v--a mu---at------. M__ o_ v___ m______ a_____ M-l o- v-j- m-g-v-t a-t-t- -------------------------- Mul on vaja mugavat autot. 0
Tuolla ylhäällä asuu vanha nainen. Sea- -leval -la---a---n----. S___ ü_____ e___ v___ n_____ S-a- ü-e-a- e-a- v-n- n-i-e- ---------------------------- Seal üleval elab vana naine. 0
Tuolla ylhäällä asuu lihava nainen. Seal ü---a--e-a---ak- nai--. S___ ü_____ e___ p___ n_____ S-a- ü-e-a- e-a- p-k- n-i-e- ---------------------------- Seal üleval elab paks naine. 0
Tuolla alhaalla asuu utelias nainen. S--l-a-l-el-- -------m-li----i-e. S___ a__ e___ u___________ n_____ S-a- a-l e-a- u-d-s-i-u-i- n-i-e- --------------------------------- Seal all elab uudishimulik naine. 0
Vieraamme olivat mukavaa väkeä. Meie--ü--l-s-- --id-tor-d-d-in-mes-d. M___ k________ o___ t______ i________ M-i- k-l-l-s-d o-i- t-r-d-d i-i-e-e-. ------------------------------------- Meie külalised olid toredad inimesed. 0
Vieraamme olivat kohteliasta väkeä. M--e külalis-- ---d vi--akad i-imes-d. M___ k________ o___ v_______ i________ M-i- k-l-l-s-d o-i- v-i-a-a- i-i-e-e-. -------------------------------------- Meie külalised olid viisakad inimesed. 0
Vieraamme olivat kiinnostavaa väkeä. M--e -ü-a----d olid-h--i-a--d-i-----e-. M___ k________ o___ h________ i________ M-i- k-l-l-s-d o-i- h-v-t-v-d i-i-e-e-. --------------------------------------- Meie külalised olid huvitavad inimesed. 0
Minulla on kilttejä lapsia. M-l----a----d ----e-. M__ o_ a_____ l______ M-l o- a-m-a- l-p-e-. --------------------- Mul on armsad lapsed. 0
Mutta naapureilla on nenäkkäitä lapsia. Aga naab---e--on ---k----aps--. A__ n________ o_ u_____ l______ A-a n-a-r-t-l o- u-a-a- l-p-e-. ------------------------------- Aga naabritel on ulakad lapsed. 0
Ovatko teidän lapsenne kilttejä? K------e lap--d-o----ad? K__ t___ l_____ o_ h____ K-s t-i- l-p-e- o- h-a-? ------------------------ Kas teie lapsed on head? 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

MP3 suomi + viro (1-100) MP3 viro (1-100)
Videota ei löytynyt!

Yksi kieli, monia muunnoksia

Vaikka puhuisimme vain yhtä kieltä, puhummekin monta kieltä. Mikään kieli ei ole itsenäinen järjestelmä. Jokaisessa kielessä on monia eri ulottuvuuksia. Kieli on elävä järjestelmä. Puhujat suuntautuvat aina keskustelukumppaneihinsa. Siksi ihmiset vaihtelevat kieltä, jota he puhuvat. Nämä vaihtelut ilmenevät eri muodoissa. Jokaisella kielellä on esimerkiksi jokin historia. Se on muuttunut ja muuttuu edelleen. Sen voi havaita siitä tosiasiasta, että vanhat ihmiset puhuvat eri lailla kuin nuoret ihmiset. Useimmissa kielissä on myös eri murteita. Monet murteiden puhujat voivat kuitenkin sopeutua ympäristöönsä. Joissakin tilanteissa he puhuvat vakiintunutta kieltä. Eri sosiaaliryhmillä on eri kieliä. Nuorten slangi tai metsästäjien slangi ovat tästä esimerkkejä. Useimmat ihmiset puhuvat eri lailla työssä kuin kotona. Monet käyttävät myös työssä ammattislangia. Puhutun ja kirjoitetun kielen välillä on myös eroja. Puhuttu kieli on tyypillisesti paljon yksinkertaisempaa kuin kirjoitettu kieli. Ero voi olla varsin suuri. Näin tapahtuu, kun kirjoitetut kielet eivät muutu pitkään aikaan. Puhujien pitää silloin opetella käyttämään kieltä ensin kirjoitetussa muodossa. Naisten ja miesten kieli on usein myös erilaista. Ero ei ole kovin suuri länsimaisissa yhteiskunnissa. Mutta on maita, joissa naiset puhuvat hyvin eri lailla kuin miehet. Joissakin kulttuureissa kohteliaisuudella on oma kielellinen muoto. Puhuminen ei siksi ole ollenkaan niin helppoa! Meidän pitää kiinnittää huomio samanaikaisesti moneen eri asiaan…