Lauseita

fi Adjektiiveja 2   »   nn Adjektiv 2

79 [seitsemänkymmentäyhdeksän]

Adjektiiveja 2

Adjektiiveja 2

79 [syttini]

Adjektiv 2

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi nynorsk Toista Lisää
Minulla on sininen mekko päälläni. E- --r-ein --- -jole -å --g. E_ h__ e__ b__ k____ p_ m___ E- h-r e-n b-å k-o-e p- m-g- ---------------------------- Eg har ein blå kjole på meg. 0
Minulla on punainen mekko päälläni. E--har-ei- rau- kjol--p----g. E_ h__ e__ r___ k____ p_ m___ E- h-r e-n r-u- k-o-e p- m-g- ----------------------------- Eg har ein raud kjole på meg. 0
Minulla on vihreä mekko päälläni. E--h-r ei- -r-------e -- m--. E_ h__ e__ g___ k____ p_ m___ E- h-r e-n g-ø- k-o-e p- m-g- ----------------------------- Eg har ein grøn kjole på meg. 0
Minä ostan mustan laukun. Eg kjø----e- sva-t v-s-e. E_ k_____ e_ s____ v_____ E- k-ø-e- e- s-a-t v-s-e- ------------------------- Eg kjøper ei svart veske. 0
Minä ostan ruskean laukun. E--kjøpe----------v----. E_ k_____ e_ b___ v_____ E- k-ø-e- e- b-u- v-s-e- ------------------------ Eg kjøper ei brun veske. 0
Minä ostan valkoisen laukun. Eg k--p-r-ei------v--ke. E_ k_____ e_ k___ v_____ E- k-ø-e- e- k-i- v-s-e- ------------------------ Eg kjøper ei kvit veske. 0
Minä tarvitsen uuden auton. E- tre-- ein ny ---. E_ t____ e__ n_ b___ E- t-e-g e-n n- b-l- -------------------- Eg treng ein ny bil. 0
Minä tarvitsen nopean auton. Eg ----g --n -ask--i-. E_ t____ e__ r___ b___ E- t-e-g e-n r-s- b-l- ---------------------- Eg treng ein rask bil. 0
Minä tarvitsen mukavan auton. E- ----g e-- k---or-abe- ---. E_ t____ e__ k__________ b___ E- t-e-g e-n k-m-o-t-b-l b-l- ----------------------------- Eg treng ein komfortabel bil. 0
Tuolla ylhäällä asuu vanha nainen. D-r-op---b-- --- -i g--a- dam-. D__ o___ b__ d__ e_ g____ d____ D-r o-p- b-r d-t e- g-m-l d-m-. ------------------------------- Der oppe bur det ei gamal dame. 0
Tuolla ylhäällä asuu lihava nainen. Der -p---bu--de--ei -j--k -a--. D__ o___ b__ d__ e_ t____ d____ D-r o-p- b-r d-t e- t-u-k d-m-. ------------------------------- Der oppe bur det ei tjukk dame. 0
Tuolla alhaalla asuu utelias nainen. D-r-n-d--b-r -------n----e--ig----e. D__ n___ b__ d__ e_ n_________ d____ D-r n-d- b-r d-t e- n-s-j-r-i- d-m-. ------------------------------------ Der nede bur det ei nysgjerrig dame. 0
Vieraamme olivat mukavaa väkeä. G---tane vå-- --r h--g-le-- folk. G_______ v___ v__ h________ f____ G-e-t-n- v-r- v-r h-g-e-e-e f-l-. --------------------------------- Gjestane våre var hyggelege folk. 0
Vieraamme olivat kohteliasta väkeä. Gje--an--våre var-h-f--g- f---. G_______ v___ v__ h______ f____ G-e-t-n- v-r- v-r h-f-e-e f-l-. ------------------------------- Gjestane våre var høflege folk. 0
Vieraamme olivat kiinnostavaa väkeä. G-e-t-----år--v----n-e----an-e fo-k. G_______ v___ v__ i___________ f____ G-e-t-n- v-r- v-r i-t-r-s-a-t- f-l-. ------------------------------------ Gjestane våre var interessante folk. 0
Minulla on kilttejä lapsia. Eg--a------le-b---. E_ h__ s_____ b____ E- h-r s-i-l- b-r-. ------------------- Eg har snille born. 0
Mutta naapureilla on nenäkkäitä lapsia. M-n-na-o--e-ha- fr-kk------. M__ n______ h__ f_____ b____ M-n n-b-a-e h-r f-e-k- b-r-. ---------------------------- Men naboane har frekke born. 0
Ovatko teidän lapsenne kilttejä? E--b-rna------l-dig-? E_ b____ d___ l______ E- b-r-a d-n- l-d-g-? --------------------- Er borna dine lydige? 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

MP3 suomi + nynorsk (1-100) MP3 nynorsk (1-100)
Videota ei löytynyt!

Yksi kieli, monia muunnoksia

Vaikka puhuisimme vain yhtä kieltä, puhummekin monta kieltä. Mikään kieli ei ole itsenäinen järjestelmä. Jokaisessa kielessä on monia eri ulottuvuuksia. Kieli on elävä järjestelmä. Puhujat suuntautuvat aina keskustelukumppaneihinsa. Siksi ihmiset vaihtelevat kieltä, jota he puhuvat. Nämä vaihtelut ilmenevät eri muodoissa. Jokaisella kielellä on esimerkiksi jokin historia. Se on muuttunut ja muuttuu edelleen. Sen voi havaita siitä tosiasiasta, että vanhat ihmiset puhuvat eri lailla kuin nuoret ihmiset. Useimmissa kielissä on myös eri murteita. Monet murteiden puhujat voivat kuitenkin sopeutua ympäristöönsä. Joissakin tilanteissa he puhuvat vakiintunutta kieltä. Eri sosiaaliryhmillä on eri kieliä. Nuorten slangi tai metsästäjien slangi ovat tästä esimerkkejä. Useimmat ihmiset puhuvat eri lailla työssä kuin kotona. Monet käyttävät myös työssä ammattislangia. Puhutun ja kirjoitetun kielen välillä on myös eroja. Puhuttu kieli on tyypillisesti paljon yksinkertaisempaa kuin kirjoitettu kieli. Ero voi olla varsin suuri. Näin tapahtuu, kun kirjoitetut kielet eivät muutu pitkään aikaan. Puhujien pitää silloin opetella käyttämään kieltä ensin kirjoitetussa muodossa. Naisten ja miesten kieli on usein myös erilaista. Ero ei ole kovin suuri länsimaisissa yhteiskunnissa. Mutta on maita, joissa naiset puhuvat hyvin eri lailla kuin miehet. Joissakin kulttuureissa kohteliaisuudella on oma kielellinen muoto. Puhuminen ei siksi ole ollenkaan niin helppoa! Meidän pitää kiinnittää huomio samanaikaisesti moneen eri asiaan…