Lauseita

fi Kaupungissa   »   kn ಪಟ್ಟಣದಲ್ಲಿ

25 [kaksikymmentäviisi]

Kaupungissa

Kaupungissa

೨೫ [ಇಪ್ಪತ್ತೈದು]

25 [Ippattaidu]

ಪಟ್ಟಣದಲ್ಲಿ

paṭṭaṇadalli

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi kannada Toista Lisää
Tahdon rautatieasemalle. ನಾನ----ಲ್ವ--ನಿಲ್-ಾಣ-್ಕ- ಹೋ---ಕ-. ನಾ_ ರೈ__ ನಿ_____ ಹೋ____ ನ-ನ- ರ-ಲ-ವ- ನ-ಲ-ದ-ಣ-್-ೆ ಹ-ಗ-ೇ-ು- -------------------------------- ನಾನು ರೈಲ್ವೆ ನಿಲ್ದಾಣಕ್ಕೆ ಹೋಗಬೇಕು. 0
n-n---a-lv- nildāṇa-ke hō-a-ē--. n___ r_____ n_________ h________ n-n- r-i-v- n-l-ā-a-k- h-g-b-k-. -------------------------------- nānu railve nildāṇakke hōgabēku.
Tahdon lentokentälle. ನ-----ಿಮಾ--ನ-ಲ್ದ-ಣ--ಕ- ಹೋಗ---ು. ನಾ_ ವಿ__ ನಿ_____ ಹೋ____ ನ-ನ- ವ-ಮ-ನ ನ-ಲ-ದ-ಣ-್-ೆ ಹ-ಗ-ೇ-ು- ------------------------------- ನಾನು ವಿಮಾನ ನಿಲ್ದಾಣಕ್ಕೆ ಹೋಗಬೇಕು. 0
Nā-- vi--na--il-ā--kke hōg--ēk-. N___ v_____ n_________ h________ N-n- v-m-n- n-l-ā-a-k- h-g-b-k-. -------------------------------- Nānu vimāna nildāṇakke hōgabēku.
Tahdon keskustaan. ನಾ-ು ನ-- -ೇಂದ್---------ಬೇ-ು. ನಾ_ ನ__ ಕೇಂ____ ಹೋ____ ನ-ನ- ನ-ರ ಕ-ಂ-್-ಕ-ಕ- ಹ-ಗ-ೇ-ು- ---------------------------- ನಾನು ನಗರ ಕೇಂದ್ರಕ್ಕೆ ಹೋಗಬೇಕು. 0
Nān- ----r- -ēndr-kke--ō--b-ku. N___ n_____ k________ h________ N-n- n-g-r- k-n-r-k-e h-g-b-k-. ------------------------------- Nānu nagara kēndrakke hōgabēku.
Miten pääsen rautatieasemalle? ನಾ-- ---್ವೆ ----ದಾಣ---ನ--ಹೇ-ೆ-ತ---ಬಹುದ-? ನಾ_ ರೈ__ ನಿ______ ಹೇ_ ತ______ ನ-ನ- ರ-ಲ-ವ- ನ-ಲ-ದ-ಣ-ನ-ನ- ಹ-ಗ- ತ-ು-ಬ-ು-ು- ---------------------------------------- ನಾನು ರೈಲ್ವೆ ನಿಲ್ದಾಣವನ್ನು ಹೇಗೆ ತಲುಪಬಹುದು? 0
Nānu--ai-ve----d-ṇa--nnu hē-----l-paba-ud-? N___ r_____ n___________ h___ t____________ N-n- r-i-v- n-l-ā-a-a-n- h-g- t-l-p-b-h-d-? ------------------------------------------- Nānu railve nildāṇavannu hēge talupabahudu?
Miten pääsen lentokentälle? ನ-ನು-ವಿ-ಾ--ನಿಲ್ದಾಣ-ನ------ಗೆ-ತ-ು-ಬ-ು-ು? ನಾ_ ವಿ__ ನಿ______ ಹೇ_ ತ______ ನ-ನ- ವ-ಮ-ನ ನ-ಲ-ದ-ಣ-ನ-ನ- ಹ-ಗ- ತ-ು-ಬ-ು-ು- --------------------------------------- ನಾನು ವಿಮಾನ ನಿಲ್ದಾಣವನ್ನು ಹೇಗೆ ತಲುಪಬಹುದು? 0
N-n--v--ā-- --ldā---an-- h--e--al---b---du? N___ v_____ n___________ h___ t____________ N-n- v-m-n- n-l-ā-a-a-n- h-g- t-l-p-b-h-d-? ------------------------------------------- Nānu vimāna nildāṇavannu hēge talupabahudu?
Miten pääsen keskustaan? ನ-ನು --- --ಂ-್ರ-ನ್ನ- ಹೇ-- -ಲ-ಪಬಹು--? ನಾ_ ನ__ ಕೇಂ_____ ಹೇ_ ತ______ ನ-ನ- ನ-ರ ಕ-ಂ-್-ವ-್-ು ಹ-ಗ- ತ-ು-ಬ-ು-ು- ------------------------------------ ನಾನು ನಗರ ಕೇಂದ್ರವನ್ನು ಹೇಗೆ ತಲುಪಬಹುದು? 0
N-nu-n--ara---ndr-v-n-- --ge----u-a-a----? N___ n_____ k__________ h___ t____________ N-n- n-g-r- k-n-r-v-n-u h-g- t-l-p-b-h-d-? ------------------------------------------ Nānu nagara kēndravannu hēge talupabahudu?
Tarvitsen taksin. ನ-ಗೆ --ದ- -್ಯಾಕ್-ಿ ಬ-ಕು. ನ__ ಒಂ_ ಟ್___ ಬೇ__ ನ-ಗ- ಒ-ದ- ಟ-ಯ-ಕ-ಸ- ಬ-ಕ-. ------------------------ ನನಗೆ ಒಂದು ಟ್ಯಾಕ್ಸಿ ಬೇಕು. 0
Nan-ge o-d-----ksi--ē-u. N_____ o___ ṭ_____ b____ N-n-g- o-d- ṭ-ā-s- b-k-. ------------------------ Nanage ondu ṭyāksi bēku.
Tarvitsen kaupungin kartan. ನನಗ- -ಗ---ಒ-ದು--ಕ್ಷೆ -ೇ-ು. ನ__ ನ___ ಒಂ_ ನ__ ಬೇ__ ನ-ಗ- ನ-ರ- ಒ-ದ- ನ-್-ೆ ಬ-ಕ-. -------------------------- ನನಗೆ ನಗರದ ಒಂದು ನಕ್ಷೆ ಬೇಕು. 0
Nanag--n--ar--a---du n--ṣ---ēk-. N_____ n_______ o___ n____ b____ N-n-g- n-g-r-d- o-d- n-k-e b-k-. -------------------------------- Nanage nagarada ondu nakṣe bēku.
Tarvitsen hotellin. ನನ----ಂದು ------ಹ-(ಹ-ಟ--್)---ಕ-. ನ__ ಒಂ_ ವ____ (____ ಬೇ__ ನ-ಗ- ಒ-ದ- ವ-ತ-ಗ-ಹ (-ೋ-ೆ-್- ಬ-ಕ-. -------------------------------- ನನಗೆ ಒಂದು ವಸತಿಗೃಹ (ಹೋಟೆಲ್) ಬೇಕು. 0
Nana-e----- -as-t--r--a -hō--l) bēku. N_____ o___ v_________ (______ b____ N-n-g- o-d- v-s-t-g-̥-a (-ō-e-) b-k-. ------------------------------------- Nanage ondu vasatigr̥ha (hōṭel) bēku.
Tahtoisin vuokrata auton. ನಾನು-ಒಂ---------ನ-ನು-ಬಾಡ-ಗ--ೆ-ತ--ೆದ--ೊಳ-ಳ---ು. ನಾ_ ಒಂ_ ಕಾ_ ಅ__ ಬಾ___ ತೆ________ ನ-ನ- ಒ-ದ- ಕ-ರ- ಅ-್-ು ಬ-ಡ-ಗ-ಗ- ತ-ಗ-ದ-ಕ-ಳ-ಳ-ೇ-ು- ---------------------------------------------- ನಾನು ಒಂದು ಕಾರ್ ಅನ್ನು ಬಾಡಿಗೆಗೆ ತೆಗೆದುಕೊಳ್ಳಬೇಕು. 0
Nān- o-du-kār-ann-----ig-ge t--edu-oḷḷ-b--u. N___ o___ k__ a___ b_______ t_______________ N-n- o-d- k-r a-n- b-ḍ-g-g- t-g-d-k-ḷ-a-ē-u- -------------------------------------------- Nānu ondu kār annu bāḍigege tegedukoḷḷabēku.
Tässä on luottokorttini. ಇ-- --್ನ-ಕ್--ಡ--್-ಕಾರ-ಡ್. ಇ_ ನ__ ಕ್___ ಕಾ___ ಇ-ು ನ-್- ಕ-ರ-ಡ-ಟ- ಕ-ರ-ಡ-. ------------------------- ಇದು ನನ್ನ ಕ್ರೆಡಿಟ್ ಕಾರ್ಡ್. 0
Id- na-n--kr---ṭ --rḍ. I__ n____ k_____ k____ I-u n-n-a k-e-i- k-r-. ---------------------- Idu nanna kreḍiṭ kārḍ.
Tässä on ajokorttini. ಇ-- ನನ್ನ ವ-ಹ- --ಲ-- ಪರ-ಾನ--ೆ-. ಇ_ ನ__ ವಾ__ ಚಾ__ ಪ____ . ಇ-ು ನ-್- ವ-ಹ- ಚ-ಲ-ಾ ಪ-ವ-ನ-ಗ- . ------------------------------ ಇದು ನನ್ನ ವಾಹನ ಚಾಲನಾ ಪರವಾನಿಗೆ . 0
I-----nn- v---n--c--an----ra-ānige. I__ n____ v_____ c_____ p__________ I-u n-n-a v-h-n- c-l-n- p-r-v-n-g-. ----------------------------------- Idu nanna vāhana cālanā paravānige.
Mitä nähtävyyksiä kaupungissa on? ಈ ನಗರ-ಲ್ಲಿ ನ-ಡಲೇಬ---- ವಿಶೇಷ-ಳ--ಏನ---? ಈ ನ_____ ನೋ_____ ವಿ____ ಏ___ ಈ ನ-ರ-ಲ-ಲ- ನ-ಡ-ೇ-ೇ-ಾ- ವ-ಶ-ಷ-ಳ- ಏ-ಿ-ೆ- ------------------------------------- ಈ ನಗರದಲ್ಲಿ ನೋಡಲೇಬೇಕಾದ ವಿಶೇಷಗಳು ಏನಿವೆ? 0
Ī---------lli-n--al---kāda-v-ś-----ḷ--ē----? Ī n__________ n___________ v_________ ē_____ Ī n-g-r-d-l-i n-ḍ-l-b-k-d- v-ś-ṣ-g-ḷ- ē-i-e- -------------------------------------------- Ī nagaradalli nōḍalēbēkāda viśēṣagaḷu ēnive?
Menkää vanhaankaupunkiin. ನ-ವ--ಹ-ೆ--ನ--ಕ್ಕೆ -ಪ-್--ಕ್--) ಹ-ಗ-. ನೀ_ ಹ__ ನ____ (_______ ಹೋ__ ನ-ವ- ಹ-ೆ- ನ-ರ-್-ೆ (-ಟ-ಟ-ಕ-ಕ-) ಹ-ಗ-. ----------------------------------- ನೀವು ಹಳೆಯ ನಗರಕ್ಕೆ (ಪಟ್ಟಣಕ್ಕೆ) ಹೋಗಿ. 0
Nī-u-----ya-n--ar-kke (p--ṭa-a-ke- hō-i. N___ h_____ n________ (___________ h____ N-v- h-ḷ-y- n-g-r-k-e (-a-ṭ-ṇ-k-e- h-g-. ---------------------------------------- Nīvu haḷeya nagarakke (paṭṭaṇakke) hōgi.
Tehkää kiertoajelu. ನ--ು-----ಪ್-ದ--ಷಿ-ೆ ಮ-ಡಿ. ನೀ_ ನ__ ಪ್_____ ಮಾ__ ನ-ವ- ನ-ರ ಪ-ರ-ಕ-ಷ-ಣ- ಮ-ಡ-. ------------------------- ನೀವು ನಗರ ಪ್ರದಕ್ಷಿಣೆ ಮಾಡಿ. 0
Nī-- -a--ra ---d--ṣ-----ā--. N___ n_____ p_________ m____ N-v- n-g-r- p-a-a-ṣ-ṇ- m-ḍ-. ---------------------------- Nīvu nagara pradakṣiṇe māḍi.
Menkää satamaan. ನೀವ---ಂ----ೆ -ೋಗಿ. ನೀ_ ಬಂ___ ಹೋ__ ನ-ವ- ಬ-ದ-ಿ-ೆ ಹ-ಗ-. ------------------ ನೀವು ಬಂದರಿಗೆ ಹೋಗಿ. 0
Nīv--b---arig- hō-i. N___ b________ h____ N-v- b-n-a-i-e h-g-. -------------------- Nīvu bandarige hōgi.
Tehkää satamakierros. ನ-ವ- -ಂ--------ದ-್ಷ-ಣೆ ಮ--ಿ. ನೀ_ ಬಂ___ ಪ್_____ ಮಾ__ ನ-ವ- ಬ-ದ-ಿ- ಪ-ರ-ಕ-ಷ-ಣ- ಮ-ಡ-. ---------------------------- ನೀವು ಬಂದರಿನ ಪ್ರದಕ್ಷಿಣೆ ಮಾಡಿ. 0
N----b-nda---a pr--ak--------i. N___ b________ p_________ m____ N-v- b-n-a-i-a p-a-a-ṣ-ṇ- m-ḍ-. ------------------------------- Nīvu bandarina pradakṣiṇe māḍi.
Mitä nähtävyyksiä sen lisäksi vielä löytyy? ಇವು-ಳ-್ನು ಬಿಟ್ಟು ---ೆ --ವ ಪ--ೇಕ-ಷಣ-ಯ ಸ---ಗಳ-ವ-? ಇ_____ ಬಿ__ ಬೇ_ ಯಾ_ ಪ್_____ ಸ್______ ಇ-ು-ಳ-್-ು ಬ-ಟ-ಟ- ಬ-ರ- ಯ-ವ ಪ-ರ-ಕ-ಷ-ೀ- ಸ-ಥ-ಗ-ಿ-ೆ- ----------------------------------------------- ಇವುಗಳನ್ನು ಬಿಟ್ಟು ಬೇರೆ ಯಾವ ಪ್ರೇಕ್ಷಣೀಯ ಸ್ಥಳಗಳಿವೆ? 0
Ivug-----u --ṭṭu -ēre-y-v- --ēkṣaṇīya--t--ḷaga-i--? I_________ b____ b___ y___ p_________ s____________ I-u-a-a-n- b-ṭ-u b-r- y-v- p-ē-ṣ-ṇ-y- s-h-ḷ-g-ḷ-v-? --------------------------------------------------- Ivugaḷannu biṭṭu bēre yāva prēkṣaṇīya sthaḷagaḷive?

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

MP3 suomi + kannada (1-100) MP3 kannada (1-100)
Videota ei löytynyt!

Slaavilaiset kielet

300 miljoonan ihmisen äidinkieli on slaavilainen kieli. Slaavilaiset kielet kuuluvat indoeurooppalaiseen kieliperheeseen. Slaavilaisia kieliä on noin 20. Tärkein niistä on venäjä. Venäjä on yli 150 miljoonan ihmisen äidinkieli. Sen jälkeen tulevat puola ja ukraina, joista kummallakin on 50 miljoonaa puhujaa. Kielitiede jakaa slaavilaiset kielet eri ryhmiin. Niitä ovat länsislaavilaiset, itäslaavilaiset ja eteläslaavilaiset kielet. Länsislaavilaisia kieliä ovat puola, tšekki ja slovakki. Venäjä, ukraina ja valkovenäjä ovat itäslaavilaisia kieliä. Eteläslaavilaisia kieliä ovat serbia, kroatia ja bulgaria. Edellisten lisäksi on myös monia muita slaavilaisia kieliä. Niitä puhuu kuitenkin suhteellisen pieni määrä ihmisiä. Slaavilaiset kielillä on yhteinen kantakieli. Yksittäiset kielet ovat kehittyneet siitä suhteellisen myöhään. Ne ovat siten nuorempia kuin germaaniset ja romaaniset kielet. Slaavilaisten kielen sanavarastosta suurin osa on samanlaista. Tämä johtuu siitä, että ne ovat eronneet toisistaan vasta suhteellisen myöhään. Tieteen näkökulmasta katsoen slaavilaiset kielet ovat konservatiivisia. Se tarkoittaa, että niissä on vielä paljon vanhoja rakenteita. Muut indoeurooppalaiset kielet ovat kadottaneet nuo vanhat muodot. Slaavilaiset kielet ovat tämän vuoksi tutkimuksen kannalta hyvin mielenkiintoisia. Niitä tutkimalla voidaan tehdä johtopäätöksiä varhaisemmista kielistä. Tällä tavoin tutkijat toivovat näkevänsä indoeurooppalaisten kielten menneisyyteen. Slaavilaisissa kielissä on tyypillisesti vähän vokaaleja. Sen lisäksi niissä on monia äänteitä, joita ei esiinny toisissa kielissä. Erityisesti länsieurooppalaisilla on usein vaikeuksia ääntämisessä. Ei syytä huoleen – kaikki sujuu hyvin! Puolaksi: Wszystko będzie dobrze!