Lauseita

fi saada tehdä jotakin   »   nn ha lov til noko

73 [seitsemänkymmentäkolme]

saada tehdä jotakin

saada tehdä jotakin

73 [syttitre]

ha lov til noko

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi nynorsk Toista Lisää
Saatko jo ajaa autoa? Har-d---ov--il-----yr- bi- enno? H__ d_ l__ t__ å k____ b__ e____ H-r d- l-v t-l å k-y-e b-l e-n-? -------------------------------- Har du lov til å køyre bil enno? 0
Saatko jo juoda alkoholia? H-r-d---o- ti- - --ik-e ---ohol---n-? H__ d_ l__ t__ å d_____ a______ e____ H-r d- l-v t-l å d-i-k- a-k-h-l e-n-? ------------------------------------- Har du lov til å drikke alkohol enno? 0
Saatko jo mennä yksin ulkomaille? H-r -u--ov t-l-- r---e--le-ne til u-------? H__ d_ l__ t__ å r____ å_____ t__ u________ H-r d- l-v t-l å r-i-e å-e-n- t-l u-l-n-e-? ------------------------------------------- Har du lov til å reise åleine til utlandet? 0
saada f------t-l f_ l__ t__ f- l-v t-l ---------- få lov til 0
Saammeko polttaa täällä? K---v- --y-j--her? K__ v_ r_____ h___ K-n v- r-y-j- h-r- ------------------ Kan vi røykje her? 0
Saako täällä polttaa? Er-d-t--o--å--ø-k-e he-? E_ d__ l__ å r_____ h___ E- d-t l-v å r-y-j- h-r- ------------------------ Er det lov å røykje her? 0
Saako täällä maksaa luottokortilla? Ka- -- b----- m-d---edi-t----? K__ e_ b_____ m__ k___________ K-n e- b-t-l- m-d k-e-i-t-o-t- ------------------------------ Kan eg betale med kredittkort? 0
Saako täällä maksaa shekillä? K-n----b--a-e--e- -----? K__ e_ b_____ m__ s_____ K-n e- b-t-l- m-d s-e-k- ------------------------ Kan eg betale med sjekk? 0
Saako maksaa vain käteisellä? Kan e- b-rr------l- kontant? K__ e_ b____ b_____ k_______ K-n e- b-r-e b-t-l- k-n-a-t- ---------------------------- Kan eg berre betale kontant? 0
Saanko soittaa? Ka--eg -å rin----til-n-ko-? K__ e_ f_ r_____ t__ n_____ K-n e- f- r-n-j- t-l n-k-n- --------------------------- Kan eg få ringje til nokon? 0
Saanko kysyä jotakin? Ka--eg -- s-ørj- om -oko? K__ e_ f_ s_____ o_ n____ K-n e- f- s-ø-j- o- n-k-? ------------------------- Kan eg få spørje om noko? 0
Saanko sanoa jotakin? Ka- -g--å ---e -oko? K__ e_ f_ s___ n____ K-n e- f- s-i- n-k-? -------------------- Kan eg få seie noko? 0
Hän ei saa nukkua puistossa. Ha- -a---k--e l----i- --s--- i --r---. H__ h__ i____ l__ t__ å s___ i p______ H-n h-r i-k-e l-v t-l å s-v- i p-r-e-. -------------------------------------- Han har ikkje lov til å sove i parken. 0
Hän ei saa nukkua autossa. H-n h-r-ikk---l-v t---å--o----------. H__ h__ i____ l__ t__ å s___ i b_____ H-n h-r i-k-e l-v t-l å s-v- i b-l-n- ------------------------------------- Han har ikkje lov til å sove i bilen. 0
Hän ei saa nukkua rautatieasemalla. H-n --- -k-je l-v-t-l-å---v---å togstas---en. H__ h__ i____ l__ t__ å s___ p_ t____________ H-n h-r i-k-e l-v t-l å s-v- p- t-g-t-s-o-e-. --------------------------------------------- Han har ikkje lov til å sove på togstasjonen. 0
Saammeko istuutua? K-n--i--et-- ---? K__ v_ s____ o___ K-n v- s-t-e o-s- ----------------- Kan vi setje oss? 0
Voisimmeko saada ruokalistan? K-- vi-f---en-e-? K__ v_ f_ m______ K-n v- f- m-n-e-? ----------------- Kan vi få menyen? 0
Saammeko maksaa erikseen? K-- -i -eta-- -v-r --- os-? K__ v_ b_____ k___ f__ o___ K-n v- b-t-l- k-a- f-r o-s- --------------------------- Kan vi betale kvar for oss? 0

Miten aivot oppivat uusia sanoja

Kun opimme uutta sanastoa, aivomme tallentavat uutta sisältöä. Oppiminen toimii vain jatkuvalla kertaamisella. Aivojemme tallennuskyky riippuu useista tekijöistä. Tärkein asia on kuitenkin se, että käymme sanastoa säännöllisesti uudelleen läpi. Vain ne sanat, joita käytämme tai kirjoitamme usein, tulevat tallennetuiksi. Voisi sanoa, että nämä sanat on arkistoitu kuin kuvat. Tämä oppimisen periaate toteutuu myös apinoilla. Apinat voivat oppia ”lukemaan” sanoja, jos ne näkevät sanat tarpeeksi usein. Vaikka ne eivät ymmärrä sanoja, ne tunnistavat sanat niiden muodon perusteella. Voidaksemme puhua kieltä sujuvasti tarvitsemme monia sanoja. Sitä varten sanavaraston pitää olla hyvin järjestetty. Muistimme nimittäin toimii samalla tavalla kuin arkisto. Jotta löytäisi sanan nopeasti, pitää tietää mistä hakea. Siksi on parempi oppia sanat tietyssä asiayhteydessä. Silloin aivomme kykenevät aina avaamaan oikean ”tiedoston”. Mutta jopa hyvin opitut asiat voivat unohtua. Siinä tapauksessa tieto siirtyy aktiivisesta muistista passiiviseen muistiin. Unohtamalla vapaudumme tiedoista, joita emme tarvitse. Tällä tavoin aivomme tekevät tilaa uusille ja tärkeämmille asioille. Sen vuoksi on tärkeää, että aktivoimme tietomme säännöllisesti. Passiivisessa muistissa olevat asiat eivät ole kuitenkaan kadonneet ikuisiksi ajoiksi. Kun näemme unohtuneen sanan, muistamme sen uudelleen. Opimme aikaisemmin opitun nopeammin seuraavalla kerralla. Jos haluaa laajentaa sanavarastoaan, pitää laajentaa myös harrastuksiaan. Jokaisella meistä on tiettyjä kiinnostuksen kohteita. Sen lisäksi puuhaamme tavallisesti samojen asioiden parissa. Mutta kieli käsittää monia eri merkitysalueita. Politiikasta kiinnostuneen henkilön pitäisi aina joskus lukea urheilulehtiä!