Lauseita

fi Työskennellä / tehdä töitä   »   nn Arbeide

55 [viisikymmentäviisi]

Työskennellä / tehdä töitä

Työskennellä / tehdä töitä

55 [femtifem]

Arbeide

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi nynorsk Toista Lisää
Mitä teette työksenne? Kva job--- du-m-d? K__ j_____ d_ m___ K-a j-b-a- d- m-d- ------------------ Kva jobbar du med? 0
Mieheni on lääkäri. M--n-n -in--- l-ge. M_____ m__ e_ l____ M-n-e- m-n e- l-g-. ------------------- Mannen min er lege. 0
Minä työskentelen osa-aikaisesti sairaanhoitajana. E- jo-bar-d-l-i--som----k-ple-a-. E_ j_____ d_____ s__ s___________ E- j-b-a- d-l-i- s-m s-u-e-l-i-r- --------------------------------- Eg jobbar deltid som sjukepleiar. 0
Pian saamme eläkettä. S--r- bl-- -i---nsjonis--r. S____ b___ v_ p____________ S-a-t b-i- v- p-n-j-n-s-a-. --------------------------- Snart blir vi pensjonistar. 0
Mutta verot ovat korkeita. M-n-sk-tt--e-e- -øg-. M__ s_______ e_ h____ M-n s-a-t-n- e- h-g-. --------------------- Men skattane er høge. 0
Ja sairasvakuutus on korkea. O--h-ls---rsik-inga------r. O_ h_______________ e_ d___ O- h-l-e-o-s-k-i-g- e- d-r- --------------------------- Og helseforsikringa er dyr. 0
Miksi sinä haluat joskus tulla? K-a -a---u l--t-t-l----li? K__ h__ d_ l___ t__ å b___ K-a h-r d- l-s- t-l å b-i- -------------------------- Kva har du lyst til å bli? 0
Haluan tulla insinööriksi. Eg--i- b-i---ge----. E_ v__ b__ i________ E- v-l b-i i-g-n-ø-. -------------------- Eg vil bli ingeniør. 0
Haluan opiskella yliopistossa. E--v-- -t-dere v-d -nive-s---t--. E_ v__ s______ v__ u_____________ E- v-l s-u-e-e v-d u-i-e-s-t-t-t- --------------------------------- Eg vil studere ved universitetet. 0
Olen harjoittelija. Eg ------k-ikant. E_ e_ p__________ E- e- p-a-t-k-n-. ----------------- Eg er praktikant. 0
En tienaa paljon. Eg t---- i-kje--yk--. E_ t____ i____ m_____ E- t-n-r i-k-e m-k-e- --------------------- Eg tenar ikkje mykje. 0
Minulla on työharjoittelu ulkomailla. E----- pra--is-i --l--de-. E_ t__ p______ i u________ E- t-k p-a-s-s i u-l-n-e-. -------------------------- Eg tek praksis i utlandet. 0
Tuo on pomoni. De---- -j---n--in. D__ e_ s_____ m___ D-t e- s-e-e- m-n- ------------------ Det er sjefen min. 0
Minulla on mukavia työkavereita. Eg h-r--yg-e--ge-ko-l---e-. E_ h__ h________ k_________ E- h-r h-g-e-e-e k-l-e-a-r- --------------------------- Eg har hyggelege kollegaer. 0
Lounasaikaan käymme aina ruokalassa. V- et---ns- i -an-i-a. V_ e_ l____ i k_______ V- e- l-n-j i k-n-i-a- ---------------------- Vi et lunsj i kantina. 0
Etsin työpaikkaa. Eg -er-e--er -r--i-. E_ s__ e____ a______ E- s-r e-t-r a-b-i-. -------------------- Eg ser etter arbeid. 0
Olen ollut työttömänä jo vuoden. Eg-ha- vore -r--i-s-aus-- e--- --. E_ h__ v___ a__________ i e___ å__ E- h-r v-r- a-b-i-s-a-s i e-t- å-. ---------------------------------- Eg har vore arbeidslaus i eitt år. 0
Tässä maassa on liian monta työtöntä. Her----a-de--e- ----f---man-- ----i----d-g-. H__ i l_____ e_ d__ f__ m____ a_____________ H-r i l-n-e- e- d-t f-r m-n-e a-b-i-s-e-i-e- -------------------------------------------- Her i landet er det for mange arbeidsledige. 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

MP3 suomi + nynorsk (1-100) MP3 nynorsk (1-100)
Videota ei löytynyt!

Muisti tarvitsee puhetta

Useimmat ihmiset muistavat ensimmäisen koulupäivänsä. He eivät kuitenkaan enää muista, mitä tapahtui sitä ennen. Meillä ei ole melkein mitään muistoja ensimmäisistä elinvuosistamme. Miksi on niin? Miksi emme voi muistaa vauvaikämme kokemuksia? Syy on kehityksessämme. Puhe ja muisti kehittyvät suunnilleen samaan aikaan. Muistaakseen jotain ihminen tarvitsee puhetta. Toisin sanoen hänellä pitää olla sanoja kokemuksiaan varten. Tiedemiehet ovat tehneet erilaisia kokeita lasten kanssa. Tehdessään niitä he tekivät mielenkiintoisen löydön. Niin pian kuin lapset alkavat puhua, he unohtavat kaiken sitä ennen tapahtuneen. Puheen alku on samalla muistin alku. Lapset oppivat paljon kolmen ensimmäisen ikävuotensa aikana. He kokevat uusia asioita joka päivä. Heillä on siinä iässä myös monia tärkeitä kokemuksia. Siitä huolimatta se kaikki katoaa. Pyskologit kutsuvat tätä ilmiötä pikkulapsen muistinmenetykseksi. Lapset voivat muistaa vain asioita, joilla on nimi. Omaelämäkerrallinen muisti säilyttää henkilökohtaisia kokemuksia. Se toimii kuin päiväkirja. Kaikki elämämme tärkeimmät tapahtumat on tallennettu siihen. Tällä tavoin omaelämäkerrallinen muisti muovaa identiteettimme. Mutta sen kehitys riippuu äidinkielen oppimisesta. Ja me voimme aktivoida muistimme vain puheemme kautta. Asiat, jotka opimme vauvana, eivät tietenkään kokonaan katoa. Ne on tallennettu jonnekin aivoihimme. Me vain emme pääse niihin käsiksi – eikö olekin harmillista?