Lauseita

fi Kaupungissa   »   nn I byen

25 [kaksikymmentäviisi]

Kaupungissa

Kaupungissa

25 [tjuefem]

I byen

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi nynorsk Toista Lisää
Tahdon rautatieasemalle. E- -il til-----t-s-o-en. E_ v__ t__ t____________ E- v-l t-l t-g-t-s-o-e-. ------------------------ Eg vil til togstasjonen. 0
Tahdon lentokentälle. E--vil-ti- f---l-ss--. E_ v__ t__ f__________ E- v-l t-l f-y-l-s-e-. ---------------------- Eg vil til flyplassen. 0
Tahdon keskustaan. E- v-l--i---e-tru-. E_ v__ t__ s_______ E- v-l t-l s-n-r-m- ------------------- Eg vil til sentrum. 0
Miten pääsen rautatieasemalle? Korl--s-kjem e- t-- ---s-----nen? K______ k___ e_ t__ t____________ K-r-e-s k-e- e- t-l t-g-t-s-o-e-? --------------------------------- Korleis kjem eg til togstasjonen? 0
Miten pääsen lentokentälle? Ko-l----kj----g ------y--asse-? K______ k___ e_ t__ f__________ K-r-e-s k-e- e- t-l f-y-l-s-e-? ------------------------------- Korleis kjem eg til flyplassen? 0
Miten pääsen keskustaan? Kor-e-- --------til--e-tru-? K______ k___ e_ t__ s_______ K-r-e-s k-e- e- t-l s-n-r-m- ---------------------------- Korleis kjem eg til sentrum? 0
Tarvitsen taksin. Eg------ ei-d---je. E_ t____ e_ d______ E- t-e-g e- d-o-j-. ------------------- Eg treng ei drosje. 0
Tarvitsen kaupungin kartan. E- t-e-g-e-- ---- -v-- b-en. E_ t____ e__ k___ o___ b____ E- t-e-g e-t k-r- o-e- b-e-. ---------------------------- Eg treng eit kart over byen. 0
Tarvitsen hotellin. E--t--ng-e-t--o--ll. E_ t____ e__ h______ E- t-e-g e-t h-t-l-. -------------------- Eg treng eit hotell. 0
Tahtoisin vuokrata auton. E- --- gje-ne l-i-- ein bil. E_ v__ g_____ l____ e__ b___ E- v-l g-e-n- l-i-e e-n b-l- ---------------------------- Eg vil gjerne leige ein bil. 0
Tässä on luottokorttini. Her -----edi---or--t-mit-. H__ e_ k____________ m____ H-r e- k-e-i-t-o-t-t m-t-. -------------------------- Her er kredittkortet mitt. 0
Tässä on ajokorttini. He--e- fø-a--o-t-t-mitt. H__ e_ f__________ m____ H-r e- f-r-r-o-t-t m-t-. ------------------------ Her er førarkortet mitt. 0
Mitä nähtävyyksiä kaupungissa on? Kva--r d-- ----å-i ---n? K__ e_ d__ å s__ i b____ K-a e- d-t å s-å i b-e-? ------------------------ Kva er det å sjå i byen? 0
Menkää vanhaankaupunkiin. G- - g-mle--en. G_ i g_________ G- i g-m-e-y-n- --------------- Gå i gamlebyen. 0
Tehkää kiertoajelu. D-- p--o-vis--- --b-e-. D__ p_ o_______ i b____ D-a p- o-v-s-n- i b-e-. ----------------------- Dra på omvising i byen. 0
Menkää satamaan. G--t-- ----a. G_ t__ h_____ G- t-l h-m-a- ------------- Gå til hamna. 0
Tehkää satamakierros. Dr- på -å---vis--g. D__ p_ b___________ D-a p- b-t-m-i-i-g- ------------------- Dra på båtomvising. 0
Mitä nähtävyyksiä sen lisäksi vielä löytyy? Kv----na er -erdt---sjå? K__ a___ e_ v____ å s___ K-a a-n- e- v-r-t å s-å- ------------------------ Kva anna er verdt å sjå? 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

MP3 suomi + nynorsk (1-100) MP3 nynorsk (1-100)
Videota ei löytynyt!

Slaavilaiset kielet

300 miljoonan ihmisen äidinkieli on slaavilainen kieli. Slaavilaiset kielet kuuluvat indoeurooppalaiseen kieliperheeseen. Slaavilaisia kieliä on noin 20. Tärkein niistä on venäjä. Venäjä on yli 150 miljoonan ihmisen äidinkieli. Sen jälkeen tulevat puola ja ukraina, joista kummallakin on 50 miljoonaa puhujaa. Kielitiede jakaa slaavilaiset kielet eri ryhmiin. Niitä ovat länsislaavilaiset, itäslaavilaiset ja eteläslaavilaiset kielet. Länsislaavilaisia kieliä ovat puola, tšekki ja slovakki. Venäjä, ukraina ja valkovenäjä ovat itäslaavilaisia kieliä. Eteläslaavilaisia kieliä ovat serbia, kroatia ja bulgaria. Edellisten lisäksi on myös monia muita slaavilaisia kieliä. Niitä puhuu kuitenkin suhteellisen pieni määrä ihmisiä. Slaavilaiset kielillä on yhteinen kantakieli. Yksittäiset kielet ovat kehittyneet siitä suhteellisen myöhään. Ne ovat siten nuorempia kuin germaaniset ja romaaniset kielet. Slaavilaisten kielen sanavarastosta suurin osa on samanlaista. Tämä johtuu siitä, että ne ovat eronneet toisistaan vasta suhteellisen myöhään. Tieteen näkökulmasta katsoen slaavilaiset kielet ovat konservatiivisia. Se tarkoittaa, että niissä on vielä paljon vanhoja rakenteita. Muut indoeurooppalaiset kielet ovat kadottaneet nuo vanhat muodot. Slaavilaiset kielet ovat tämän vuoksi tutkimuksen kannalta hyvin mielenkiintoisia. Niitä tutkimalla voidaan tehdä johtopäätöksiä varhaisemmista kielistä. Tällä tavoin tutkijat toivovat näkevänsä indoeurooppalaisten kielten menneisyyteen. Slaavilaisissa kielissä on tyypillisesti vähän vokaaleja. Sen lisäksi niissä on monia äänteitä, joita ei esiinny toisissa kielissä. Erityisesti länsieurooppalaisilla on usein vaikeuksia ääntämisessä. Ei syytä huoleen – kaikki sujuu hyvin! Puolaksi: Wszystko będzie dobrze!