Lauseita

fi Menneisyysmuoto 3   »   nn Fortid 3

83 [kahdeksankymmentäkolme]

Menneisyysmuoto 3

Menneisyysmuoto 3

83 [åttitre]

Fortid 3

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi nynorsk Toista Lisää
puhua puhelimessa ri-gje r_____ r-n-j- ------ ringje 0
Minä olen puhunut puhelimessa. E- ri----. E_ r______ E- r-n-t-. ---------- Eg ringte. 0
Minä olen puhunut puhelimessa koko ajan. Eg h-- --ngt-h-ile--i--. E_ h__ r____ h____ t____ E- h-r r-n-t h-i-e t-d-. ------------------------ Eg har ringt heile tida. 0
kysyä sp-r-e s_____ s-ø-j- ------ spørje 0
Minä olen kysynyt. E--sp-r-e. E_ s______ E- s-u-d-. ---------- Eg spurde. 0
Minä olen aina kysynyt. Eg--a- -l-t-d-s--r-. E_ h__ a_____ s_____ E- h-r a-l-i- s-u-t- -------------------- Eg har alltid spurt. 0
kertoa for-el-e f_______ f-r-e-j- -------- fortelje 0
Minä olen kertonut. Eg -o-t--de. E_ f________ E- f-r-a-d-. ------------ Eg fortalde. 0
Minä olen kertonut koko tarinan. Eg ----fo-ta------le h-----ia. E_ h__ f______ h____ h________ E- h-r f-r-a-t h-i-e h-s-o-i-. ------------------------------ Eg har fortalt heile historia. 0
oppia l-r- / -t--ere l___ / s______ l-r- / s-u-e-e -------------- lære / studere 0
Minä olen oppinut. E- l--t-. Eg-s--dert-. E_ l_____ E_ s________ E- l-r-e- E- s-u-e-t-. ---------------------- Eg lærte. Eg studerte. 0
Minä olen oppinut koko illan. Eg har-lær- ----i-e-kve-d. -g -a- stu---t i he----k-eld. E_ h__ l___ i h____ k_____ E_ h__ s______ i h____ k_____ E- h-r l-r- i h-i-e k-e-d- E- h-r s-u-e-t i h-i-e k-e-d- -------------------------------------------------------- Eg har lært i heile kveld. Eg har studert i heile kveld. 0
työskennellä job-e j____ j-b-e ----- jobbe 0
Minä olen työskennellyt. Eg -ob--. E_ j_____ E- j-b-a- --------- Eg jobba. 0
Minä olen työskennellyt koko päivän. Eg-h------b--heil- --ge-. E_ h__ j____ h____ d_____ E- h-r j-b-a h-i-e d-g-n- ------------------------- Eg har jobba heile dagen. 0
syödä ete e__ e-e --- ete 0
Minä olen syönyt. Eg---. E_ å__ E- å-. ------ Eg åt. 0
Minä olen syönyt koko ruoan. E----r---e op----t. E_ h__ e__ o__ a___ E- h-r e-e o-p a-t- ------------------- Eg har ete opp alt. 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

MP3 suomi + nynorsk (1-100) MP3 nynorsk (1-100)
Videota ei löytynyt!

Kielitieteen historia

Kielet ovat aina viehättäneet ihmiskuntaa. Kielitieteen historia onkin hyvin pitkä. Kielitiede on kielen systemaattista tutkimusta. Jopa tuhansia vuosia sitten ihmiset pohtivat kieltä. Niin tehdessään eri kulttuurit kehittivät erilaisia järjestelmiä. Sen seurauksena syntyi erilaisia kielten kuvauksia. Nykyinen kielitiede perustuu muinaisiin teorioihin enemmän kuin mihinkään muuhun. Monia perinteitä laitettiin alulle erityisesti Kreikassa. Vanhin kieltä koskeva teos tulee kuitenkin Intiasta. Sen kirjoitti 3 000 vuotta sitten kieliopintutkija Sakatayana. Antiikin aikoina filosofit kuten Platon ahkeroivat kielten parissa. Myöhemmin roomalaiset kirjailijat kehittivät teorioitaan pitemmälle. Myös arabit kehittivät omat perinteensä 700-luvulla. Jo silloin heidän teoksissaan on tarkkoja kuvauksia arabian kielestä. Uudella ajalla haluttiin erityisesti tutkia, mistä kieli on peräisin. Oppineet olivat erityisen kiinnostuneita kielen historiasta. 1700-luvulla alettiin verrata kieliä toisiinsa. Haluttiin ymmärtää, miten kielet kehittyvät. Myöhemmin keskityttiin kieliin järjestelminä. Polttopisteessä oli kysymys, miten kielet toimivat. Nykyisin kielitieteessä on suuri määrä ajatussuuntia. 1950-luvun jälkeen on kehittynyt monia uusia koulukuntia. Ne ovat osittain saaneet voimakkaita vaikutteita muista tieteistä. Esimerkkejä ovat psykolingvistiikka ja monikulttuurinen viestintä. Uudemmat kielitieteelliset ajatussuunnat ovat hyvin erikoistuneita. Yksi niistä on feministinen kielitiede. Kielitieteen historia siis jatkuu… Niin kauan kuin on kieliä, ihminen pohtii niitä!