Lauseita

fi saada tehdä jotakin   »   sv få något

73 [seitsemänkymmentäkolme]

saada tehdä jotakin

saada tehdä jotakin

73 [sjuttiotre]

få något

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi ruotsi Toista Lisää
Saatko jo ajaa autoa? Få- ---r--a--k-ra-bi-? F__ d_ r____ k___ b___ F-r d- r-d-n k-r- b-l- ---------------------- Får du redan köra bil? 0
Saatko jo juoda alkoholia? Få--du--ed-- ---cka a----ol? F__ d_ r____ d_____ a_______ F-r d- r-d-n d-i-k- a-k-h-l- ---------------------------- Får du redan dricka alkohol? 0
Saatko jo mennä yksin ulkomaille? Få- -u--edan-åka --s---u-oml-n-s? F__ d_ r____ å__ e____ u_________ F-r d- r-d-n å-a e-s-m u-o-l-n-s- --------------------------------- Får du redan åka ensam utomlands? 0
saada f- f_ f- -- få 0
Saammeko polttaa täällä? F----i-r--- --r? F__ v_ r___ h___ F-r v- r-k- h-r- ---------------- Får vi röka här? 0
Saako täällä polttaa? Få------r--a ---? F__ m__ r___ h___ F-r m-n r-k- h-r- ----------------- Får man röka här? 0
Saako täällä maksaa luottokortilla? Få- man --tala--e- --n-o--rt? F__ m__ b_____ m__ k_________ F-r m-n b-t-l- m-d k-n-o-o-t- ----------------------------- Får man betala med kontokort? 0
Saako täällä maksaa shekillä? Få- m-n --tal- med-check? F__ m__ b_____ m__ c_____ F-r m-n b-t-l- m-d c-e-k- ------------------------- Får man betala med check? 0
Saako maksaa vain käteisellä? F----an --r--be--la-k--t-nt? F__ m__ b___ b_____ k_______ F-r m-n b-r- b-t-l- k-n-a-t- ---------------------------- Får man bara betala kontant? 0
Saanko soittaa? Kan---g -- -------är? K__ j__ f_ r____ h___ K-n j-g f- r-n-a h-r- --------------------- Kan jag få ringa här? 0
Saanko kysyä jotakin? Få- ja--bara -råga-om-någo-? F__ j__ b___ f____ o_ n_____ F-r j-g b-r- f-å-a o- n-g-t- ---------------------------- Får jag bara fråga om något? 0
Saanko sanoa jotakin? Får ja- ba----äg- -å--t? F__ j__ b___ s___ n_____ F-r j-g b-r- s-g- n-g-t- ------------------------ Får jag bara säga något? 0
Hän ei saa nukkua puistossa. Han får ---e-s--a - p-r-e-. H__ f__ i___ s___ i p______ H-n f-r i-t- s-v- i p-r-e-. --------------------------- Han får inte sova i parken. 0
Hän ei saa nukkua autossa. Ha- få- in-e -o-a i--i-en. H__ f__ i___ s___ i b_____ H-n f-r i-t- s-v- i b-l-n- -------------------------- Han får inte sova i bilen. 0
Hän ei saa nukkua rautatieasemalla. Han--år-in-e-------å-s-a-ion-n. H__ f__ i___ s___ p_ s_________ H-n f-r i-t- s-v- p- s-a-i-n-n- ------------------------------- Han får inte sova på stationen. 0
Saammeko istuutua? F---vi ta --ats? F__ v_ t_ p_____ F-r v- t- p-a-s- ---------------- Får vi ta plats? 0
Voisimmeko saada ruokalistan? Ka--v- -å --n-n? K__ v_ f_ m_____ K-n v- f- m-n-n- ---------------- Kan vi få menyn? 0
Saammeko maksaa erikseen? Får v- -e-ala --r-f----i-? F__ v_ b_____ v__ f__ s___ F-r v- b-t-l- v-r f-r s-g- -------------------------- Får vi betala var för sig? 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

MP3 suomi + ruotsi (1-100) MP3 ruotsi (1-100)
Videota ei löytynyt!

Miten aivot oppivat uusia sanoja

Kun opimme uutta sanastoa, aivomme tallentavat uutta sisältöä. Oppiminen toimii vain jatkuvalla kertaamisella. Aivojemme tallennuskyky riippuu useista tekijöistä. Tärkein asia on kuitenkin se, että käymme sanastoa säännöllisesti uudelleen läpi. Vain ne sanat, joita käytämme tai kirjoitamme usein, tulevat tallennetuiksi. Voisi sanoa, että nämä sanat on arkistoitu kuin kuvat. Tämä oppimisen periaate toteutuu myös apinoilla. Apinat voivat oppia ”lukemaan” sanoja, jos ne näkevät sanat tarpeeksi usein. Vaikka ne eivät ymmärrä sanoja, ne tunnistavat sanat niiden muodon perusteella. Voidaksemme puhua kieltä sujuvasti tarvitsemme monia sanoja. Sitä varten sanavaraston pitää olla hyvin järjestetty. Muistimme nimittäin toimii samalla tavalla kuin arkisto. Jotta löytäisi sanan nopeasti, pitää tietää mistä hakea. Siksi on parempi oppia sanat tietyssä asiayhteydessä. Silloin aivomme kykenevät aina avaamaan oikean ”tiedoston”. Mutta jopa hyvin opitut asiat voivat unohtua. Siinä tapauksessa tieto siirtyy aktiivisesta muistista passiiviseen muistiin. Unohtamalla vapaudumme tiedoista, joita emme tarvitse. Tällä tavoin aivomme tekevät tilaa uusille ja tärkeämmille asioille. Sen vuoksi on tärkeää, että aktivoimme tietomme säännöllisesti. Passiivisessa muistissa olevat asiat eivät ole kuitenkaan kadonneet ikuisiksi ajoiksi. Kun näemme unohtuneen sanan, muistamme sen uudelleen. Opimme aikaisemmin opitun nopeammin seuraavalla kerralla. Jos haluaa laajentaa sanavarastoaan, pitää laajentaa myös harrastuksiaan. Jokaisella meistä on tiettyjä kiinnostuksen kohteita. Sen lisäksi puuhaamme tavallisesti samojen asioiden parissa. Mutta kieli käsittää monia eri merkitysalueita. Politiikasta kiinnostuneen henkilön pitäisi aina joskus lukea urheilulehtiä!