Lauseita

fi saada tehdä jotakin   »   nl iets mogen

73 [seitsemänkymmentäkolme]

saada tehdä jotakin

saada tehdä jotakin

73 [drieënzeventig]

iets mogen

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi hollanti Toista Lisää
Saatko jo ajaa autoa? Ma--j---a- ---o----e-? M__ j__ a_ a__________ M-g j-j a- a-t-r-j-e-? ---------------------- Mag jij al autorijden? 0
Saatko jo juoda alkoholia? Ma---i- al a---h-- -r-nk--? M__ j__ a_ a______ d_______ M-g j-j a- a-c-h-l d-i-k-n- --------------------------- Mag jij al alcohol drinken? 0
Saatko jo mennä yksin ulkomaille? Ma--jij al a---e----ar het---ite----d? M__ j__ a_ a_____ n___ h__ b__________ M-g j-j a- a-l-e- n-a- h-t b-i-e-l-n-? -------------------------------------- Mag jij al alleen naar het buitenland? 0
saada m---n m____ m-g-n ----- mogen 0
Saammeko polttaa täällä? Mog--------e- ro---? M____ w_ h___ r_____ M-g-n w- h-e- r-k-n- -------------------- Mogen we hier roken? 0
Saako täällä polttaa? M-g--e-h-er ro-en? M__ j_ h___ r_____ M-g j- h-e- r-k-n- ------------------ Mag je hier roken? 0
Saako täällä maksaa luottokortilla? Kan -- me------kr--i----a-t ----l--? K__ j_ m__ e__ k___________ b_______ K-n j- m-t e-n k-e-i-t-a-r- b-t-l-n- ------------------------------------ Kan je met een kredietkaart betalen? 0
Saako täällä maksaa shekillä? Kan--e me--e-- c--qu--b-t----? K__ j_ m__ e__ c_____ b_______ K-n j- m-t e-n c-e-u- b-t-l-n- ------------------------------ Kan je met een cheque betalen? 0
Saako maksaa vain käteisellä? Ka- ---a---e--m-a--con-----b--a--n? K__ j_ a_____ m___ c______ b_______ K-n j- a-l-e- m-a- c-n-a-t b-t-l-n- ----------------------------------- Kan je alleen maar contant betalen? 0
Saanko soittaa? Mag--k-e-en-t-lefo-ere-? M__ i_ e___ t___________ M-g i- e-e- t-l-f-n-r-n- ------------------------ Mag ik even telefoneren? 0
Saanko kysyä jotakin? Mag ik-even ---- -r--en? M__ i_ e___ i___ v______ M-g i- e-e- i-t- v-a-e-? ------------------------ Mag ik even iets vragen? 0
Saanko sanoa jotakin? M-- -- ev-n ie-s-z-gge-? M__ i_ e___ i___ z______ M-g i- e-e- i-t- z-g-e-? ------------------------ Mag ik even iets zeggen? 0
Hän ei saa nukkua puistossa. Hi----g -----in--et---------pen. H__ m__ n___ i_ h__ p___ s______ H-j m-g n-e- i- h-t p-r- s-a-e-. -------------------------------- Hij mag niet in het park slapen. 0
Hän ei saa nukkua autossa. Hi----g-n--t i- -- ---o -lap--. H__ m__ n___ i_ d_ a___ s______ H-j m-g n-e- i- d- a-t- s-a-e-. ------------------------------- Hij mag niet in de auto slapen. 0
Hän ei saa nukkua rautatieasemalla. H-- m-g n-e--i- --- --a-ion s-ap-n. H__ m__ n___ i_ h__ s______ s______ H-j m-g n-e- i- h-t s-a-i-n s-a-e-. ----------------------------------- Hij mag niet in het station slapen. 0
Saammeko istuutua? Mo-e---e-gaa---i---n? M____ w_ g___ z______ M-g-n w- g-a- z-t-e-? --------------------- Mogen we gaan zitten? 0
Voisimmeko saada ruokalistan? M--en -e ---m-nuka-rt zie-? M____ w_ d_ m________ z____ M-g-n w- d- m-n-k-a-t z-e-? --------------------------- Mogen we de menukaart zien? 0
Saammeko maksaa erikseen? M------------- ----len? M____ w_ a____ b_______ M-g-n w- a-a-t b-t-l-n- ----------------------- Mogen we apart betalen? 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

MP3 suomi + hollanti (1-100) MP3 hollanti (1-100)
Videota ei löytynyt!

Miten aivot oppivat uusia sanoja

Kun opimme uutta sanastoa, aivomme tallentavat uutta sisältöä. Oppiminen toimii vain jatkuvalla kertaamisella. Aivojemme tallennuskyky riippuu useista tekijöistä. Tärkein asia on kuitenkin se, että käymme sanastoa säännöllisesti uudelleen läpi. Vain ne sanat, joita käytämme tai kirjoitamme usein, tulevat tallennetuiksi. Voisi sanoa, että nämä sanat on arkistoitu kuin kuvat. Tämä oppimisen periaate toteutuu myös apinoilla. Apinat voivat oppia ”lukemaan” sanoja, jos ne näkevät sanat tarpeeksi usein. Vaikka ne eivät ymmärrä sanoja, ne tunnistavat sanat niiden muodon perusteella. Voidaksemme puhua kieltä sujuvasti tarvitsemme monia sanoja. Sitä varten sanavaraston pitää olla hyvin järjestetty. Muistimme nimittäin toimii samalla tavalla kuin arkisto. Jotta löytäisi sanan nopeasti, pitää tietää mistä hakea. Siksi on parempi oppia sanat tietyssä asiayhteydessä. Silloin aivomme kykenevät aina avaamaan oikean ”tiedoston”. Mutta jopa hyvin opitut asiat voivat unohtua. Siinä tapauksessa tieto siirtyy aktiivisesta muistista passiiviseen muistiin. Unohtamalla vapaudumme tiedoista, joita emme tarvitse. Tällä tavoin aivomme tekevät tilaa uusille ja tärkeämmille asioille. Sen vuoksi on tärkeää, että aktivoimme tietomme säännöllisesti. Passiivisessa muistissa olevat asiat eivät ole kuitenkaan kadonneet ikuisiksi ajoiksi. Kun näemme unohtuneen sanan, muistamme sen uudelleen. Opimme aikaisemmin opitun nopeammin seuraavalla kerralla. Jos haluaa laajentaa sanavarastoaan, pitää laajentaa myös harrastuksiaan. Jokaisella meistä on tiettyjä kiinnostuksen kohteita. Sen lisäksi puuhaamme tavallisesti samojen asioiden parissa. Mutta kieli käsittää monia eri merkitysalueita. Politiikasta kiinnostuneen henkilön pitäisi aina joskus lukea urheilulehtiä!