Lauseita

fi saada tehdä jotakin   »   eo rajti fari ion

73 [seitsemänkymmentäkolme]

saada tehdä jotakin

saada tehdä jotakin

73 [sepdek tri]

rajti fari ion

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi esperanto Toista Lisää
Saatko jo ajaa autoa? Ĉ- vi -am--a--a---t-ri -ŭ-on? Ĉ_ v_ j__ r_____ s____ a_____ Ĉ- v- j-m r-j-a- s-i-i a-t-n- ----------------------------- Ĉu vi jam rajtas stiri aŭton? 0
Saatko jo juoda alkoholia? Ĉ--v- --- --j--- tr--k- a--o-o---? Ĉ_ v_ j__ r_____ t_____ a_________ Ĉ- v- j-m r-j-a- t-i-k- a-k-h-l-n- ---------------------------------- Ĉu vi jam rajtas trinki alkoholon? 0
Saatko jo mennä yksin ulkomaille? Ĉu -i j------t-s--ol--v--u-i -k-t-r----e-? Ĉ_ v_ j__ r_____ s___ v_____ e____________ Ĉ- v- j-m r-j-a- s-l- v-t-r- e-s-e-l-n-e-? ------------------------------------------ Ĉu vi jam rajtas sole veturi eksterlanden? 0
saada r-jti r____ r-j-i ----- rajti 0
Saammeko polttaa täällä? Ĉu n- raj-as f-mi ---tie? Ĉ_ n_ r_____ f___ ĉ______ Ĉ- n- r-j-a- f-m- ĉ---i-? ------------------------- Ĉu ni rajtas fumi ĉi-tie? 0
Saako täällä polttaa? Ĉu--ni-ra--a- --m--ĉi-ti-? Ĉ_ o__ r_____ f___ ĉ______ Ĉ- o-i r-j-a- f-m- ĉ---i-? -------------------------- Ĉu oni rajtas fumi ĉi-tie? 0
Saako täällä maksaa luottokortilla? Ĉu-oni-r-jt-- ---- --r-k-e--tka-to? Ĉ_ o__ r_____ p___ p__ k___________ Ĉ- o-i r-j-a- p-g- p-r k-e-i-k-r-o- ----------------------------------- Ĉu oni rajtas pagi per kreditkarto? 0
Saako täällä maksaa shekillä? Ĉ- on- -a-----p--i -e- --k-? Ĉ_ o__ r_____ p___ p__ ĉ____ Ĉ- o-i r-j-a- p-g- p-r ĉ-k-? ---------------------------- Ĉu oni rajtas pagi per ĉeko? 0
Saako maksaa vain käteisellä? Ĉ- on--raj--- p-g----r-k-ntan-e? Ĉ_ o__ r_____ p___ n__ k________ Ĉ- o-i r-j-a- p-g- n-r k-n-a-t-? -------------------------------- Ĉu oni rajtas pagi nur kontante? 0
Saanko soittaa? Ĉ--m--r-jt-s-n-r---lef---? Ĉ_ m_ r_____ n__ t________ Ĉ- m- r-j-a- n-r t-l-f-n-? -------------------------- Ĉu mi rajtas nur telefoni? 0
Saanko kysyä jotakin? Ĉ---- r--t-s -u- de----- i--? Ĉ_ m_ r_____ n__ d______ i___ Ĉ- m- r-j-a- n-r d-m-n-i i-n- ----------------------------- Ĉu mi rajtas nur demandi ion? 0
Saanko sanoa jotakin? Ĉu--i --j-as-nur -ir--ion? Ĉ_ m_ r_____ n__ d___ i___ Ĉ- m- r-j-a- n-r d-r- i-n- -------------------------- Ĉu mi rajtas nur diri ion? 0
Hän ei saa nukkua puistossa. Li--e ---t-s -or---en l---ar-o. L_ n_ r_____ d____ e_ l_ p_____ L- n- r-j-a- d-r-i e- l- p-r-o- ------------------------------- Li ne rajtas dormi en la parko. 0
Hän ei saa nukkua autossa. L- n- -ajta--d---i -n l- a--o. L_ n_ r_____ d____ e_ l_ a____ L- n- r-j-a- d-r-i e- l- a-t-. ------------------------------ Li ne rajtas dormi en la aŭto. 0
Hän ei saa nukkua rautatieasemalla. L- -- rajtas -or----n l- s-a--dom-. L_ n_ r_____ d____ e_ l_ s_________ L- n- r-j-a- d-r-i e- l- s-a-i-o-o- ----------------------------------- Li ne rajtas dormi en la stacidomo. 0
Saammeko istuutua? Ĉu-ni ra--as s-diĝi? Ĉ_ n_ r_____ s______ Ĉ- n- r-j-a- s-d-ĝ-? -------------------- Ĉu ni rajtas sidiĝi? 0
Voisimmeko saada ruokalistan? Ĉ--n- rajt-- havi ---me-u-n? Ĉ_ n_ r_____ h___ l_ m______ Ĉ- n- r-j-a- h-v- l- m-n-o-? ---------------------------- Ĉu ni rajtas havi la menuon? 0
Saammeko maksaa erikseen? Ĉ- ni-raj--- pag--a-a--e? Ĉ_ n_ r_____ p___ a______ Ĉ- n- r-j-a- p-g- a-a-t-? ------------------------- Ĉu ni rajtas pagi aparte? 0

Miten aivot oppivat uusia sanoja

Kun opimme uutta sanastoa, aivomme tallentavat uutta sisältöä. Oppiminen toimii vain jatkuvalla kertaamisella. Aivojemme tallennuskyky riippuu useista tekijöistä. Tärkein asia on kuitenkin se, että käymme sanastoa säännöllisesti uudelleen läpi. Vain ne sanat, joita käytämme tai kirjoitamme usein, tulevat tallennetuiksi. Voisi sanoa, että nämä sanat on arkistoitu kuin kuvat. Tämä oppimisen periaate toteutuu myös apinoilla. Apinat voivat oppia ”lukemaan” sanoja, jos ne näkevät sanat tarpeeksi usein. Vaikka ne eivät ymmärrä sanoja, ne tunnistavat sanat niiden muodon perusteella. Voidaksemme puhua kieltä sujuvasti tarvitsemme monia sanoja. Sitä varten sanavaraston pitää olla hyvin järjestetty. Muistimme nimittäin toimii samalla tavalla kuin arkisto. Jotta löytäisi sanan nopeasti, pitää tietää mistä hakea. Siksi on parempi oppia sanat tietyssä asiayhteydessä. Silloin aivomme kykenevät aina avaamaan oikean ”tiedoston”. Mutta jopa hyvin opitut asiat voivat unohtua. Siinä tapauksessa tieto siirtyy aktiivisesta muistista passiiviseen muistiin. Unohtamalla vapaudumme tiedoista, joita emme tarvitse. Tällä tavoin aivomme tekevät tilaa uusille ja tärkeämmille asioille. Sen vuoksi on tärkeää, että aktivoimme tietomme säännöllisesti. Passiivisessa muistissa olevat asiat eivät ole kuitenkaan kadonneet ikuisiksi ajoiksi. Kun näemme unohtuneen sanan, muistamme sen uudelleen. Opimme aikaisemmin opitun nopeammin seuraavalla kerralla. Jos haluaa laajentaa sanavarastoaan, pitää laajentaa myös harrastuksiaan. Jokaisella meistä on tiettyjä kiinnostuksen kohteita. Sen lisäksi puuhaamme tavallisesti samojen asioiden parissa. Mutta kieli käsittää monia eri merkitysalueita. Politiikasta kiinnostuneen henkilön pitäisi aina joskus lukea urheilulehtiä!