Lauseita

fi saada tehdä jotakin   »   sl nekaj smeti (nekaj lahko)

73 [seitsemänkymmentäkolme]

saada tehdä jotakin

saada tehdä jotakin

73 [triinsedemdeset]

nekaj smeti (nekaj lahko)

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi slovenia Toista Lisää
Saatko jo ajaa autoa? Ali ž-----š----it--a-t-? A__ ž_ s___ v_____ a____ A-i ž- s-e- v-z-t- a-t-? ------------------------ Ali že smeš voziti avto? 0
Saatko jo juoda alkoholia? Ali ---sm-- --i-at---lk-h-l? A__ ž_ s___ u______ a_______ A-i ž- s-e- u-i-a-i a-k-h-l- ---------------------------- Ali že smeš uživati alkohol? 0
Saatko jo mennä yksin ulkomaille? A-- ž- smeš-s--(-- -ot-v--i - tuji--? A__ ž_ s___ s_____ p_______ v t______ A-i ž- s-e- s-m-a- p-t-v-t- v t-j-n-? ------------------------------------- Ali že smeš sam(a) potovati v tujino? 0
saada s-et- (la-ko) s____ (______ s-e-i (-a-k-) ------------- smeti (lahko) 0
Saammeko polttaa täällä? S-em---u-a-----i--? S____ t____ k______ S-e-o t-k-j k-d-t-? ------------------- Smemo tukaj kaditi? 0
Saako täällä polttaa? S--la--- t- --di? S_ l____ t_ k____ S- l-h-o t- k-d-? ----------------- Se lahko tu kadi? 0
Saako täällä maksaa luottokortilla? Se-l-h-o-pl-------r-di--o-k--tico? S_ l____ p____ s k_______ k_______ S- l-h-o p-a-a s k-e-i-n- k-r-i-o- ---------------------------------- Se lahko plača s kreditno kartico? 0
Saako täällä maksaa shekillä? Se--ahk- -lača s---ko-? S_ l____ p____ s č_____ S- l-h-o p-a-a s č-k-m- ----------------------- Se lahko plača s čekom? 0
Saako maksaa vain käteisellä? S- la-k-----č---e - -ot-vi-o? S_ l____ p____ l_ z g________ S- l-h-o p-a-a l- z g-t-v-n-? ----------------------------- Se lahko plača le z gotovino? 0
Saanko soittaa? La-ko -a-- kr---- -el-fon-ram? L____ s___ k_____ t___________ L-h-o s-m- k-a-k- t-l-f-n-r-m- ------------------------------ Lahko samo kratko telefoniram? 0
Saanko kysyä jotakin? L--ko sa-o neka- -praš--? L____ s___ n____ v_______ L-h-o s-m- n-k-j v-r-š-m- ------------------------- Lahko samo nekaj vprašam? 0
Saanko sanoa jotakin? La------mo -e-aj---v-m? L____ s___ n____ p_____ L-h-o s-m- n-k-j p-v-m- ----------------------- Lahko samo nekaj povem? 0
Hän ei saa nukkua puistossa. On-ne --e--p--i v---r--. O_ n_ s__ s____ v p_____ O- n- s-e s-a-i v p-r-u- ------------------------ On ne sme spati v parku. 0
Hän ei saa nukkua autossa. On-ne-sme-sp-t--v-a--u. O_ n_ s__ s____ v a____ O- n- s-e s-a-i v a-t-. ----------------------- On ne sme spati v avtu. 0
Hän ei saa nukkua rautatieasemalla. O--ne-sme ----- na --l---i-k- po-ta-i. O_ n_ s__ s____ n_ ž_________ p_______ O- n- s-e s-a-i n- ž-l-z-i-k- p-s-a-i- -------------------------------------- On ne sme spati na železniški postaji. 0
Saammeko istuutua? S---- --sti? S____ s_____ S-e-o s-s-i- ------------ Smemo sesti? 0
Voisimmeko saada ruokalistan? A-i lah------i-o -e--l-i ---t? A__ l____ d_____ j______ l____ A-i l-h-o d-b-m- j-d-l-i l-s-? ------------------------------ Ali lahko dobimo jedilni list? 0
Saammeko maksaa erikseen? Ali --h-o pla--mo-ločen-? A__ l____ p______ l______ A-i l-h-o p-a-a-o l-č-n-? ------------------------- Ali lahko plačamo ločeno? 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

MP3 suomi + slovenia (1-100) MP3 slovenia (1-100)
Videota ei löytynyt!

Miten aivot oppivat uusia sanoja

Kun opimme uutta sanastoa, aivomme tallentavat uutta sisältöä. Oppiminen toimii vain jatkuvalla kertaamisella. Aivojemme tallennuskyky riippuu useista tekijöistä. Tärkein asia on kuitenkin se, että käymme sanastoa säännöllisesti uudelleen läpi. Vain ne sanat, joita käytämme tai kirjoitamme usein, tulevat tallennetuiksi. Voisi sanoa, että nämä sanat on arkistoitu kuin kuvat. Tämä oppimisen periaate toteutuu myös apinoilla. Apinat voivat oppia ”lukemaan” sanoja, jos ne näkevät sanat tarpeeksi usein. Vaikka ne eivät ymmärrä sanoja, ne tunnistavat sanat niiden muodon perusteella. Voidaksemme puhua kieltä sujuvasti tarvitsemme monia sanoja. Sitä varten sanavaraston pitää olla hyvin järjestetty. Muistimme nimittäin toimii samalla tavalla kuin arkisto. Jotta löytäisi sanan nopeasti, pitää tietää mistä hakea. Siksi on parempi oppia sanat tietyssä asiayhteydessä. Silloin aivomme kykenevät aina avaamaan oikean ”tiedoston”. Mutta jopa hyvin opitut asiat voivat unohtua. Siinä tapauksessa tieto siirtyy aktiivisesta muistista passiiviseen muistiin. Unohtamalla vapaudumme tiedoista, joita emme tarvitse. Tällä tavoin aivomme tekevät tilaa uusille ja tärkeämmille asioille. Sen vuoksi on tärkeää, että aktivoimme tietomme säännöllisesti. Passiivisessa muistissa olevat asiat eivät ole kuitenkaan kadonneet ikuisiksi ajoiksi. Kun näemme unohtuneen sanan, muistamme sen uudelleen. Opimme aikaisemmin opitun nopeammin seuraavalla kerralla. Jos haluaa laajentaa sanavarastoaan, pitää laajentaa myös harrastuksiaan. Jokaisella meistä on tiettyjä kiinnostuksen kohteita. Sen lisäksi puuhaamme tavallisesti samojen asioiden parissa. Mutta kieli käsittää monia eri merkitysalueita. Politiikasta kiinnostuneen henkilön pitäisi aina joskus lukea urheilulehtiä!