Lauseita

fi Junassa   »   nn På toget

34 [kolmekymmentäneljä]

Junassa

Junassa

34 [trettifire]

På toget

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi nynorsk Toista Lisää
Meneekö tämä juna Berliiniin? Er--e--- --g-t-til -erl--? E_ d____ t____ t__ B______ E- d-t-e t-g-t t-l B-r-i-? -------------------------- Er dette toget til Berlin? 0
Milloin juna lähtee? Når g-- --get? N__ g__ t_____ N-r g-r t-g-t- -------------- Når går toget? 0
Milloin juna saapuu Berliiniin? Nå- ---- -o-e--t-l--erlin? N__ k___ t____ t__ B______ N-r k-e- t-g-t t-l B-r-i-? -------------------------- Når kjem toget til Berlin? 0
Anteeksi, pääsisinkö ohi? K-- e--f--k--e-f-r--,--r----snil-? K__ e_ f_ k___ f_____ e_ d_ s_____ K-n e- f- k-m- f-r-i- e- d- s-i-l- ---------------------------------- Kan eg få kome forbi, er du snill? 0
Tämä taitaa olla minun paikkani. E- ---- det---e- -l---e- -i-. E_ t___ d____ e_ p______ m___ E- t-u- d-t-e e- p-a-s-n m-n- ----------------------------- Eg trur dette er plassen min. 0
Te taidatte istua paikallani. Eg tru- -u s-t--- -las-en-mi-. E_ t___ d_ s__ p_ p______ m___ E- t-u- d- s-t p- p-a-s-n m-n- ------------------------------ Eg trur du sit på plassen min. 0
Missä on nukkumavaunu? Kor-----o-ev-gna? K__ e_ s_________ K-r e- s-v-v-g-a- ----------------- Kor er sovevogna? 0
Nukkumavaunu on junan loppuosassa. S--e----a e- ----r-t --t---t. S________ e_ b______ i t_____ S-v-v-g-a e- b-k-r-t i t-g-t- ----------------------------- Sovevogna er bakerst i toget. 0
Missä on ravintolavaunu? – Junan alkuosassa. O- kva- -r --tv-gn-?-------t -r-mst. O_ k___ e_ m________ – H____ f______ O- k-a- e- m-t-o-n-? – H-i-t f-e-s-. ------------------------------------ Og kvar er matvogna? – Heilt fremst. 0
Voinko nukkua alhaalla? K-n--g-f--so-e---de? K__ e_ f_ s___ n____ K-n e- f- s-v- n-d-? -------------------- Kan eg få sove nede? 0
Voinko nukkua keskellä? K-n eg------ve ---idt-n? K__ e_ f_ s___ i m______ K-n e- f- s-v- i m-d-e-? ------------------------ Kan eg få sove i midten? 0
Voinko nukkua ylhäällä? Kan-e- -----ve--v--? K__ e_ f_ s___ ø____ K-n e- f- s-v- ø-s-? -------------------- Kan eg få sove øvst? 0
Milloin olemme rajalla? N-r--- v- -ra-me v-- -re---? N__ e_ v_ f_____ v__ g______ N-r e- v- f-a-m- v-d g-e-s-? ---------------------------- Når er vi framme ved grensa? 0
Miten kauan matka Berliiniin kestää? K-- ----e t-k t-re----- Ber-i-? K__ l____ t__ t____ t__ B______ K-r l-n-e t-k t-r-n t-l B-r-i-? ------------------------------- Kor lenge tek turen til Berlin? 0
Onko juna myöhässä? Er-to--- -ors-nk-? E_ t____ f________ E- t-g-t f-r-i-k-? ------------------ Er toget forsinka? 0
Onko teillä jotain lukemista? H-- -u-n-k- å-le-e? H__ d_ n___ å l____ H-r d- n-k- å l-s-? ------------------- Har du noko å lese? 0
Voiko täältä saada jotain syötävää ja juotavaa? Gå- -et -- ---- n----å e---og dr--ke h-r? G__ d__ a_ å f_ n___ å e__ o_ d_____ h___ G-r d-t a- å f- n-k- å e-e o- d-i-k- h-r- ----------------------------------------- Går det an å få noko å ete og drikke her? 0
Voisitteko te herättää minut kello 7.00? K-n ---v--- snil--o---ekk-e meg---ok-a s-u? K__ d_ v___ s____ o_ v_____ m__ k_____ s___ K-n d- v-r- s-i-l o- v-k-j- m-g k-o-k- s-u- ------------------------------------------- Kan du vere snill og vekkje meg klokka sju? 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

MP3 suomi + nynorsk (1-100) MP3 nynorsk (1-100)
Videota ei löytynyt!

Vauvat lukevat huulilta!

Kun vauvat opettelevat puhumaan, he kohdistavat huomionsa vanhempiensa suuhun. Kehityspsykologit ovat huomanneet tämän. Vauvat alkavat lukea huulilta noin kuuden kuukauden ikäisenä. Tällä tavoin he oppivat miten pitää suutaan tuottaakseen ääniä. Vuoden vanhana vauva alkaa jo ymmärtää muutamia sanoja. Siitä lähtien he alkavat uudelleen katsoa ihmisiä silmiin. Sillä tavoin he saavat paljon tärkeää tietoa. Katsomalla vanhempiaan silmiin he tietävät, ovatko nämä onnellisia vai surullisia. He tutustuvat tällä tavoin tunteiden maailmaan. Tilanne muuttuu mielenkiintoiseksi, kun joku puhuu heille vieraalla kielellä. Silloin vauvat alkavat uudelleen lukea huulilta. Tällä tavoin he oppivat muodostamaan myös vieraita äänteitä. Siksi sinun pitäisi vauvoille puhuessasi aina katsoa heihin. Sen lisäksi vauvat tarvitsevat kielensä kehitykseen vuoropuhelua. Erityisesti vanhemmat toistavat usein, mitä vauvat sanovat. Sillä tavalla vauvat saavat palautetta. Se on hyvin tärkeää pikkulapsille. He tietävät silloin tulleensa ymmärretyksi. Vahvistus motivoi vauvoja. Heistä on edelleen hauskaa oppia puhumaan. Ei siis riitä, että vauvoille soitetaan äänikasetteja. Tutkimukset osoittavat, että vauvat todella osaavat lukea huulilta. Kokeiluissa pikkulapsille näytettiin videoita ilman ääntä. Videot olivat sekä äidinkielisiä että vieraskielisiä. Vauvat katselivat pitempään omankielisiä videoita. He olivat huomattavasti tarkkaavaisempia siinä tilanteessa. Vauvojen ensimmäiset sanat ovat kuitenkin samoja kautta maailman. ”Äiti” ja ”isä” ovat helppoja lausua kaikilla kielillä!