Lauseita

fi Ravintolassa 3   »   nn At the restaurant 3

31 [kolmekymmentäyksi]

Ravintolassa 3

Ravintolassa 3

31 [trettiein]

At the restaurant 3

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi nynorsk Toista Lisää
Haluaisin alkuruuan. Eg--il--je-ne-ha-ei--f-----t. Eg vil gjerne ha ein forrett. E- v-l g-e-n- h- e-n f-r-e-t- ----------------------------- Eg vil gjerne ha ein forrett. 0
Haluaisin salaatin. E--vi---j---- h- -in---la-. Eg vil gjerne ha ein salat. E- v-l g-e-n- h- e-n s-l-t- --------------------------- Eg vil gjerne ha ein salat. 0
Haluaisin keiton. Eg-v-- g-e-n- -a s-pp-. Eg vil gjerne ha suppe. E- v-l g-e-n- h- s-p-e- ----------------------- Eg vil gjerne ha suppe. 0
Haluaisin jälkiruuan. E- vi-------e ha desser-. Eg vil gjerne ha dessert. E- v-l g-e-n- h- d-s-e-t- ------------------------- Eg vil gjerne ha dessert. 0
Haluaisin jäätelöä kermavaahdolla. Eg -i- gjer-e -a -s -ed ----. Eg vil gjerne ha is med krem. E- v-l g-e-n- h- i- m-d k-e-. ----------------------------- Eg vil gjerne ha is med krem. 0
Haluaisin hedelmiä tai juustoa. E---i---j-rne h---r-kt --ler--st. Eg vil gjerne ha frukt eller ost. E- v-l g-e-n- h- f-u-t e-l-r o-t- --------------------------------- Eg vil gjerne ha frukt eller ost. 0
Haluaisimme syödä aamiaisen. V- -il gjer-e----f-uk--t. Vi vil gjerne ha frukost. V- v-l g-e-n- h- f-u-o-t- ------------------------- Vi vil gjerne ha frukost. 0
Haluaisimme syödä päivällisen. V- ----gj-rn- -a -id-ag. Vi vil gjerne ha middag. V- v-l g-e-n- h- m-d-a-. ------------------------ Vi vil gjerne ha middag. 0
Haluaisimme syödä illallisen. V- v-- -j--ne-h- -v-l-sma-. Vi vil gjerne ha kveldsmat. V- v-l g-e-n- h- k-e-d-m-t- --------------------------- Vi vil gjerne ha kveldsmat. 0
Mitä haluaisitte syödä aamiaiseksi? K---v-l d- ha t-- ------t? Kva vil du ha til frukost? K-a v-l d- h- t-l f-u-o-t- -------------------------- Kva vil du ha til frukost? 0
Sämpylää hillolla ja hunajalla? Runds--kke m-- sylte--- og ---ni-g? Rundstykke med syltetøy og honning? R-n-s-y-k- m-d s-l-e-ø- o- h-n-i-g- ----------------------------------- Rundstykke med syltetøy og honning? 0
Paahtoleipää makkaralla ja juustolla? Ris-- br----e--pø--- ---o-t? Rista brød med pølse og ost? R-s-a b-ø- m-d p-l-e o- o-t- ---------------------------- Rista brød med pølse og ost? 0
Keitetyn kananmunan? E-----k- -gg? Eit kokt egg? E-t k-k- e-g- ------------- Eit kokt egg? 0
Paistetun kananmunan? E-t ---il--g? Eit speilegg? E-t s-e-l-g-? ------------- Eit speilegg? 0
Munakkaan? E-n--m-le-t? Ein omelett? E-n o-e-e-t- ------------ Ein omelett? 0
Haluaisin vielä yhden jugurtin, kiitos. Kan--g -å-ein yo-hur-----? Kan eg få ein yoghurt til? K-n e- f- e-n y-g-u-t t-l- -------------------------- Kan eg få ein yoghurt til? 0
Haluaisin vielä suolaa ja pippuria, kiitos. K-n ---få salt -g-p----? Kan eg få salt og pepar? K-n e- f- s-l- o- p-p-r- ------------------------ Kan eg få salt og pepar? 0
Haluaisin vielä lasin vettä, kiitos. K-n ----å--i- gl-s vatn? Kan eg få eit glas vatn? K-n e- f- e-t g-a- v-t-? ------------------------ Kan eg få eit glas vatn? 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Menestyksellistä puhumista voi oppia!

Puhuminen on suhteellisen helppoa. Menestyksellinen puhuminen taas on paljon vaikeampaa. Toisin sanoen se, miten sanomme jotain, on tärkeämpää kuin se, mitä sanomme. Monet tutkimukset ovat osoittaneet sen. Kuuntelijat kiinnittävät alitajuisesti huomiota tiettyihin puhujien ominaisuuksiin. Siten voimmekin vaikuttaa siihen, vastaanotetaanko puheemme hyvin. Meidän täytyy vain aina kiinnittää tarkka huomio siihen, miten puhumme. Tämä koskee myös kehon kieltä. Sen pitää olla aitoa ja sopia persoonallisuuteemme. Äänellä on myös oma rooli, koska sitäkin aina arvioidaan. Miehille on esimerkiksi hyödyksi matalampi ääni. Se saa puhujansa vaikuttamaan itsevarmalta ja pätevältä. Toisaalta äänen vaihtelulla ei ole mitään vaikutusta. Erityisen tärkeää on kuitenkin puheen nopeus. Keskustelujen onnistumista tutkittiin kokeilla. Menestyksellinen puhuminen tarkoittaa kykyä saada toiset vakuuttuneiksi. Jos haluaa vakuuttaa toiset, ei saa puhua liian nopeasti. Muuten antaa vaikutelman, ettei ole vilpitön. Liian hitaasti puhuminen ei liioin ole eduksi. Ihmisiä, jotka puhuvat liian hitaasti, pidetään vähemmän älykkäinä. Siksi onkin parasta puhua keskivertonopeudella. 3,5 sanaa sekunnissa on ihanteellinen nopeus. Tauot ovat puheessa myös tärkeitä. Ne tekevät puheestamme luonnollisempaa ja uskottavampaa. Siitä seuraa, että kuuntelijat luottavat meihin. 4 tai 5 taukoa minuutissa on ihanteellinen määrä. Koeta siis hallita paremmin puhettasi! Sitten olet valmis seuraavaan haastatteluun…