Lauseita

fi iso – pieni   »   nn stor - liten

68 [kuusikymmentäkahdeksan]

iso – pieni

iso – pieni

68 [sekstiåtte]

stor - liten

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi nynorsk Toista Lisää
iso ja pieni s-or -- lit-n s___ o_ l____ s-o- o- l-t-n ------------- stor og liten 0
Elefantti on iso. El--a-te- e--stor. E________ e_ s____ E-e-a-t-n e- s-o-. ------------------ Elefanten er stor. 0
Hiiri on pieni. Musa e--li-a. M___ e_ l____ M-s- e- l-t-. ------------- Musa er lita. 0
pimeä ja valoisa m-r- ---l-s m___ o_ l__ m-r- o- l-s ----------- mørk og lys 0
Yö on pimeä. Na-ta-er --r-. N____ e_ m____ N-t-a e- m-r-. -------------- Natta er mørk. 0
Päivä on valoisa. D--en e---ys. D____ e_ l___ D-g-n e- l-s- ------------- Dagen er lys. 0
vanha ja nuori g--a- og -ng g____ o_ u__ g-m-l o- u-g ------------ gamal og ung 0
Isoisämme on hyvin vanha. B---efar-vå--er-veld----a--l. B_______ v__ e_ v_____ g_____ B-s-e-a- v-r e- v-l-i- g-m-l- ----------------------------- Bestefar vår er veldig gamal. 0
70 vuotta sitten hän oli vielä nuori. Fo- syt---år--i-a--v-r han ung. F__ s____ å_ s____ v__ h__ u___ F-r s-t-i å- s-d-n v-r h-n u-g- ------------------------------- For sytti år sidan var han ung. 0
kaunis ja ruma fi-----st-gg f__ o_ s____ f-n o- s-y-g ------------ fin og stygg 0
Perhonen on kaunis. Sumarf-g-en -r f-n. S__________ e_ f___ S-m-r-u-l-n e- f-n- ------------------- Sumarfuglen er fin. 0
Hämähäkki on ruma. E-d-r-o-----er --y-g. E__________ e_ s_____ E-d-r-o-p-n e- s-y-g- --------------------- Edderkoppen er stygg. 0
lihava ja laiha t-----og-t-nn t____ o_ t___ t-u-k o- t-n- ------------- tjukk og tynn 0
Nainen, joka painaa 100 kiloa, on lihava. E- k-i--e -- h-ndre --l--e--tjukk. E_ k_____ p_ h_____ k___ e_ t_____ E- k-i-n- p- h-n-r- k-l- e- t-u-k- ---------------------------------- Ei kvinne på hundre kilo er tjukk. 0
Mies, joka painaa 50 kiloa, on laiha. Ei---a----å-fe-t- -i---e---ynn. E__ m___ p_ f____ k___ e_ t____ E-n m-n- p- f-m-i k-l- e- t-n-. ------------------------------- Ein mann på femti kilo er tynn. 0
kallis ja halpa d-r og bi---g d__ o_ b_____ d-r o- b-l-e- ------------- dyr og billeg 0
Auto on kallis. B-le---r-dyr. B____ e_ d___ B-l-n e- d-r- ------------- Bilen er dyr. 0
Sanomalehti on halpa. Avisa-e- -il-eg. A____ e_ b______ A-i-a e- b-l-e-. ---------------- Avisa er billeg. 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

MP3 suomi + nynorsk (1-100) MP3 nynorsk (1-100)
Videota ei löytynyt!

Koodinvaihtoa

Yhä useammista ihmisistä tulee kasvaessaan kaksikielisiä. He osaavat puhua enemmän kuin yhtä kieltä. Monet heistä vaihtavat usein kieltä. He valitsevat kielen tilanteen mukaan. He esimerkiksi puhuvat eri kieltä työssä ja kotona. Sillä tavoin he sopeutuvat ympäristöönsä. On myös mahdollista vaihtaa kieltä spontaanisti. Ilmiötä kutsutaan koodinvaihdoksi . Koodia vaihdettaessa kieltä vaihdetaan kesken puheen. Voi olla useita syitä, miksi puhujat vaihtavat kieltä. Usein on niin, etteivät he löydä oikeaa sanaa yhdellä kielellä. He osaavat ilmaista itseään paremmin toisella kielellä. Voi myös olla, että puhuja tuntee olonsa varmemmaksi jollakin kielellä. Hän käyttää tätä kieltä joko yksityisiin tai henkilökohtaisiin asioihin. Joskus jokin sana ei esiinny jossain kielessä. Siinä tapauksessa puhujan pitää vaihtaa kieltä. Tai hän vaihtaa kieltä, jotta toiset eivät ymmärtäisi. Tässä tapauksessa koodinvaihto toimii kuin salakieli. Kielten sekoittamisesta ei aikaisemmin pidetty. Ajateltiin, että puhuja ei osannut kumpaakaan kieltä kunnolla. Nykyisin asia nähdään toisin. Koodinvaihtoa pidetään erityisenä kielellisenä kykynä. Voi olla mielenkiintoista tarkkailla puhujia, kun nämä tekevät koodinvaihdon. He eivät useinkaan vaihda vain kieltä, jota puhuvat. Muutkin viestinnän osatekijät muuttuvat. Monet puhuvat nopeammin, kovemmalla äänellä tai korostetusti toisella kielellä. Tai he käyttävät yhtäkkiä enemmän eleitä ja kasvonilmeitä. Tällä tavoin koodinvaihto on aina myös hiukan kulttuurin vaihtoa…