Lauseita

fi Menneisyysmuoto 1   »   nn Fortid 1

81 [kahdeksankymmentäyksi]

Menneisyysmuoto 1

Menneisyysmuoto 1

81 [åttiein]

Fortid 1

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi nynorsk Toista Lisää
kirjoittaa s----e s_____ s-r-v- ------ skrive 0
Hän kirjoitti kirjeen. Han--kr--- eit bre-. H__ s_____ e__ b____ H-n s-r-i- e-t b-e-. -------------------- Han skreiv eit brev. 0
Ja hän kirjoitti kortin. Og----s---i--eit-----. O_ h_ s_____ e__ k____ O- h- s-r-i- e-t k-r-. ---------------------- Og ho skreiv eit kort. 0
lukea le-e l___ l-s- ---- lese 0
Hän luki lehteä. Eg la--ei- m---si-. E_ l__ e__ m_______ E- l-s e-t m-g-s-n- ------------------- Eg las eit magasin. 0
Ja hän luki kirjan. Og ho las ei b--. O_ h_ l__ e_ b___ O- h- l-s e- b-k- ----------------- Og ho las ei bok. 0
ottaa t- t_ t- -- ta 0
Hän otti tupakan. H-n-to----- s---r-t-. H__ t__ e__ s________ H-n t-k e-n s-g-r-t-. --------------------- Han tok ein sigarett. 0
Hän otti palan suklaata. Ho-tok-ei- sty-k- s----l-d-k---. H_ t__ e__ s_____ s_____________ H- t-k e-t s-y-k- s-o-o-a-e-a-e- -------------------------------- Ho tok eit stykke sjokoladekake. 0
Poika oli uskoton, mutta tyttö oli uskollinen. Han v-r--t--, --- -- v-- t-u--s-. H__ v__ u____ m__ h_ v__ t_______ H-n v-r u-r-, m-n h- v-r t-u-a-t- --------------------------------- Han var utru, men ho var trufast. 0
Poika oli laiska, mutta tyttö oli ahkera. H-- v---l--, --n -o va- fl--t-g. H__ v__ l___ m__ h_ v__ f_______ H-n v-r l-t- m-n h- v-r f-i-t-g- -------------------------------- Han var lat, men ho var flittig. 0
Poika oli köyhä, mutta tyttö oli rikas. Han-v-- ----ig, m-n -o -a----k. H__ v__ f______ m__ h_ v__ r___ H-n v-r f-t-i-, m-n h- v-r r-k- ------------------------------- Han var fattig, men ho var rik. 0
Hänellä ei ollut rahaa, vaan velkoja. H---ha--- ing-n-pe--ar- --rre-g----. H__ h____ i____ p______ b____ g_____ H-n h-d-e i-g-n p-n-a-, b-r-e g-e-d- ------------------------------------ Han hadde ingen pengar, berre gjeld. 0
Hänellä ei ollut onnea, vaan epäonnea. Han--add---k--e--l-k-, b-r-e uflak-. H__ h____ i____ f_____ b____ u______ H-n h-d-e i-k-e f-a-s- b-r-e u-l-k-. ------------------------------------ Han hadde ikkje flaks, berre uflaks. 0
Hänellä ei ollut menestystä, vaan epäonnea. H-n -u--a-- i-k-e,-han-b---e-m-s-u-----. H__ l______ i_____ h__ b____ m__________ H-n l-k-a-t i-k-e- h-n b-r-e m-s-u-k-s-. ---------------------------------------- Han lukkast ikkje, han berre mislukkast. 0
Hän ei ollut tyytyväinen, vaan tyytymätön. H-----r-i---e--o--øgd- m-n ---for-øg-. H__ v__ i____ f_______ m__ m__________ H-n v-r i-k-e f-r-ø-d- m-n m-s-o-n-g-. -------------------------------------- Han var ikkje fornøgd, men misfornøgd. 0
Hän ei ollut onnellinen, vaan onneton. Ha---ar -k--e-l--k------m-- -l-kk----. H__ v__ i____ l________ m__ u_________ H-n v-r i-k-e l-k-e-e-, m-n u-u-k-l-g- -------------------------------------- Han var ikkje lukkeleg, men ulukkeleg. 0
Hän ei ollut sympaattinen, vaan epämiellyttävä. H-- v-r-----e--ym-a---k, -en u--m--ti--. H__ v__ i____ s_________ m__ u__________ H-n v-r i-k-e s-m-a-i-k- m-n u-y-p-t-s-. ---------------------------------------- Han var ikkje sympatisk, men usympatisk. 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

MP3 suomi + nynorsk (1-100) MP3 nynorsk (1-100)
Videota ei löytynyt!

Miten lapset oppivat puhumaan kunnolla

Ihminen viestii heti synnyttyään toisten ihmisten kanssa. Vauvat itkevät, kun he haluavat jotain. He voivat sanoa yksinkertaisia sanoja jo muutaman kuukauden ikäisenä. Kaksivuotiaina he osaavat sanoa noin kolmen sanan lauseita. Et voi vaikuttaa siihen, milloin lapset alkavat puhua. Voit kuitenkin vaikuttaa siihen, miten hyvin lapset oppivat äidinkielensä! Sitä varten sinun pitää kuitenkin miettiä muutamia asioita. Ennen kaikkea on tärkeää, että lapsi motivoidaan aina oppimaan. Hänen pitää tajuta, että hän puhuessaan onnistuu jossakin. Vauvoille hymy on myönteistä palautetta. Vanhemmat lapset haluavat ympärilleen keskustelua. He pyrkivät mukaan ympärillä olevien ihmisten keskusteluun. Siksi heidän vanhempiensa ja kasvattajiensa kielitaidot ovat tärkeitä. Lasten pitää myös oppia, että kieli on arvokas! Heillä pitää kuitenkin prosessin aikana olla aina hauskaa. Ääneen lukeminen osoittaa lapsille, miten jännittävää kieli voi olla. Vanhempien tulisi myös puuhata niin paljon kuin suinkin lapsensa kanssa. Kun lapsi kokee monia asioita, hän haluaa puhua niistä. Kaksikieliset kasvavat lapset tarvitsevat tiukkoja sääntöjä. Heidän pitää tietää, mitä kieltä heidän pitää puhua kenenkin kanssa. Tällä tavoin heidän aivonsa voivat oppia tekemään eron kahden kielen välillä. Kun lapset aloittavat koulunkäynnin, heidän kielensä muuttuu. He oppivat uuden arkikielen. Silloin vanhempien on tärkeää kiinnittää huomiota siihen, miten heidän lapsensa puhuu. Tutkimukset osoittavat, että ensimmäinen kieli iskostuu aivoihin ikuisesti. Se, mitä opimme lapsena, pysyy meissä lopun elämäämme. Äidinkielensä lapsena hyvin oppinut hyötyy tästä myöhemmin. Hän oppii uusia asioita nopeammin ja paremmin – eikä ainoastaan vieraita kieliä…