Lauseita

fi Oppia vieraita kieliä   »   nn Å lære framandspråk

23 [kaksikymmentäkolme]

Oppia vieraita kieliä

Oppia vieraita kieliä

23 [tjuetre]

Å lære framandspråk

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi nynorsk Toista Lisää
Missä te opitte espanjaa? Kva- ----d--l--t--pa-s-? K___ h__ d_ l___ s______ K-a- h-r d- l-r- s-a-s-? ------------------------ Kvar har du lært spansk? 0
Osaatteko myös portugalia? S-a---r du -or-ug-sis--òg? S______ d_ p__________ ò__ S-a-k-r d- p-r-u-i-i-k ò-? -------------------------- Snakkar du portugisisk òg? 0
Kyllä, ja osaan myös hiukan italiaa. J-, o- ---k-- -g--i-t--talien-k. J__ o_ s_ k__ e_ l___ i_________ J-, o- s- k-n e- l-t- i-a-i-n-k- -------------------------------- Ja, og så kan eg litt italiensk. 0
Minun mielestäni puhutte todella hyvin. Eg--y--s---u--na---r--e-dig-br-. E_ s_____ d_ s______ v_____ b___ E- s-n-s- d- s-a-k-r v-l-i- b-a- -------------------------------- Eg synest du snakkar veldig bra. 0
Kielet ovat aika samankaltaisia. S----- li-na---- ----an--e. S_____ l_____ p_ k_________ S-r-k- l-k-a- p- k-a-a-d-e- --------------------------- Språka liknar på kvarandre. 0
Minä ymmärrän niitä hyvin. E- k----odt-f-rst----i. E_ k__ g___ f_____ d___ E- k-n g-d- f-r-t- d-i- ----------------------- Eg kan godt forstå dei. 0
Mutta puhuminen ja kirjoittaminen on vaikeaa. M-- - -----e -- skrive -r--a---e-eg. M__ å s_____ o_ s_____ e_ v_________ M-n å s-a-k- o- s-r-v- e- v-n-k-l-g- ------------------------------------ Men å snakke og skrive er vanskeleg. 0
Minä teen vielä monta virhettä. Eg -jer ---g- -ei-. E_ g___ m____ f____ E- g-e- m-n-e f-i-. ------------------- Eg gjer mange feil. 0
Olkaa hyvä ja korjatkaa aina virheeni. Det -- -i-- om d- ---ta--på-me-. D__ e_ f___ o_ d_ r_____ p_ m___ D-t e- f-n- o- d- r-t-a- p- m-g- -------------------------------- Det er fint om du rettar på meg. 0
Ääntämyksenne on ihan hyvä. Ut-al---d-- er--e--ig--ra. U______ d__ e_ v_____ b___ U-t-l-n d-n e- v-l-i- b-a- -------------------------- Uttalen din er veldig bra. 0
Teillä on pieni aksentti. D- h-r-li-t-ak-e-t. D_ h__ l___ a______ D- h-r l-t- a-s-n-. ------------------- Du har litt aksent. 0
Tunnistaa mistä tulette. E- --n-h-yre-k-a--d- k--m fr-. E_ k__ h____ k___ d_ k___ f___ E- k-n h-y-e k-a- d- k-e- f-å- ------------------------------ Eg kan høyre kvar du kjem frå. 0
Mikä on teidän äidinkielenne? K-a -------må--t-d--t? K__ e_ m________ d____ K-a e- m-r-m-l-t d-t-? ---------------------- Kva er morsmålet ditt? 0
Käyttekö kielikurssia? G---du -å-sp-å-k-rs? G__ d_ p_ s_________ G-r d- p- s-r-k-u-s- -------------------- Går du på språkkurs? 0
Mitä oppikirjaa käytätte? Kv--læ----k--ru-ar du? K__ l______ b_____ d__ K-a l-r-b-k b-u-a- d-? ---------------------- Kva lærebok brukar du? 0
Minä en tällä hetkellä tiedä sen nimeä. E---ugsa- ik--- i f-rt-n. E_ h_____ i____ i f______ E- h-g-a- i-k-e i f-r-e-. ------------------------- Eg hugsar ikkje i farten. 0
Minulle ei tule nimi mieleen. Eg--ugsa- -k-je ti-tele-. E_ h_____ i____ t________ E- h-g-a- i-k-e t-t-e-e-. ------------------------- Eg hugsar ikkje tittelen. 0
Olen unohtanut sen. E--h---g----t---t. E_ h__ g_____ d___ E- h-r g-ø-m- d-t- ------------------ Eg har gløymt det. 0

Germaaniset kielet

Germaaniset kielet kuuluvat indoeurooppalaiseen kieliperheeseen. Tälle kieliryhmälle ovat luonteenomaisia sen fonologiset piirteet. Fonologisten piirteiden erilaisuudet erottavat nämä kielet toisistaan. Germaanisia kieliä on noin 15. 500 miljoonaa ihmistä puhuu maailmassa näitä kieliä äidinkielenään. Yksittäisten kielten tarkkaa määrää on vaikea päätellä. On usein epäselvää, onko kyse itsenäisistä kielistä vai ainoastaan murteista. Tärkein germaaninen kieli on englanti. Se on 350 miljoonan puhujan äidinkieli eri puolilla maailmaa. Sen jälkeen tulevat saksa ja hollanti. Germaaniset kielet jakautuvat eri ryhmiin. Niitä ovat pohjoisgermaaniset, länsigermaaniset ja itägermaaniset. Pohjoisgermaanisia kieliä ovat skandinaaviset kielet. Englanti, saksa ja hollanti ovat länsigermaanisia kieliä. Itägermaaniset kielet ovat kaikki kuolleet. Esimerkiksi vanha englanti kuului tuohon ryhmään. Siirtomaa-aika levitti germaanisia kieliä kautta maailman. Sen seurauksena hollantia ymmärretään Karibialla ja Etelä-Afrikassa. Kaikki germaaniset kielet ovat lähtöisin samasta kannasta. On epäselvää, oliko olemassa yhtenäinen kantakieli. Sitä paitsi on olemassa vain harvoja vanhoja germaanisia tekstejä. Toisin kuin romaanisista kielistä germaanisista kielistä ei ole juuri mitään lähteitä. Germaanisten kielten tutkimus on sen vuoksi vaikeampaa. Germaanisten kansojen, tai teutonien, kulttuurista tiedetäänkin suhteellisen vähän. Teutonikansat eivät yhdistyneet. Sen vuoksi ei ollut yhteistä identiteettiä. Tieteen täytyykin turvautua muihin lähteisiin. Ilman kreikkalaisia ja roomalaisia tietäisimme hyvin vähän teutoneista!