Lauseita

fi Viikonpäivät   »   lt Savaitės dienos

9 [yhdeksän]

Viikonpäivät

Viikonpäivät

9 [devyni]

Savaitės dienos

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi liettua Toista Lisää
maanantai pi-mad-enis p__________ p-r-a-i-n-s ----------- pirmadienis 0
tiistai an--a-ie--s a__________ a-t-a-i-n-s ----------- antradienis 0
keskiviikko tr---a--enis t___________ t-e-i-d-e-i- ------------ trečiadienis 0
torstai ket--rtad-e-is k_____________ k-t-i-t-d-e-i- -------------- ketvirtadienis 0
perjantai pe-kt-d-enis p___________ p-n-t-d-e-i- ------------ penktadienis 0
lauantai še-tad--nis š__________ š-š-a-i-n-s ----------- šeštadienis 0
sunnuntai s---a-i--is s__________ s-k-a-i-n-s ----------- sekmadienis 0
viikko sava-tė s______ s-v-i-ė ------- savaitė 0
maanantaista sunnuntaihin n-- ---mad---i- --i se-ma-i-n-o n__ p__________ i__ s__________ n-o p-r-a-i-n-o i-i s-k-a-i-n-o ------------------------------- nuo pirmadienio iki sekmadienio 0
Ensimmäinen päivä on maanantai. P-rm--i -ien- y-- -irmadieni-. P______ d____ y__ p___________ P-r-o-i d-e-a y-a p-r-a-i-n-s- ------------------------------ Pirmoji diena yra pirmadienis. 0
Toinen päivä on tiistai. An-roji---ena -r--a--radi---s. A______ d____ y__ a___________ A-t-o-i d-e-a y-a a-t-a-i-n-s- ------------------------------ Antroji diena yra antradienis. 0
Kolmas päivä on keskiviikko. T------- -iena--ra----č-a-i-n-s. T_______ d____ y__ t____________ T-e-i-j- d-e-a y-a t-e-i-d-e-i-. -------------------------------- Trečioji diena yra trečiadienis. 0
Neljäs päivä on torstai. Ket------i --en--yra-ketvirtadienis. K_________ d____ y__ k______________ K-t-i-t-j- d-e-a y-a k-t-i-t-d-e-i-. ------------------------------------ Ketvirtoji diena yra ketvirtadienis. 0
Viides päivä on perjantai. P-nk---- --e-- -------kt--ien-s. P_______ d____ y__ p____________ P-n-t-j- d-e-a y-a p-n-t-d-e-i-. -------------------------------- Penktoji diena yra penktadienis. 0
Kuudes päivä on lauantai. Š-št--i--ie-a-y-a šešt-d----s. Š______ d____ y__ š___________ Š-š-o-i d-e-a y-a š-š-a-i-n-s- ------------------------------ Šeštoji diena yra šeštadienis. 0
Seitsemäs päivä on sunnuntai. Septintoji -ie---yra-sekm-di-ni-. S_________ d____ y__ s___________ S-p-i-t-j- d-e-a y-a s-k-a-i-n-s- --------------------------------- Septintoji diena yra sekmadienis. 0
Viikossa on seitsemän päivää. S-vait--tur- sep---i-- -ien--. S______ t___ s________ d______ S-v-i-ė t-r- s-p-y-i-s d-e-a-. ------------------------------ Savaitė turi septynias dienas. 0
Teemme töitä viisi päivää viikossa. Mes----bame t-- pe--ia---i----. M__ d______ t__ p______ d______ M-s d-r-a-e t-k p-n-i-s d-e-a-. ------------------------------- Mes dirbame tik penkias dienas. 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

MP3 suomi + liettua (1-100) MP3 liettua (1-100)
Videota ei löytynyt!

Keinotekoinen esperanto

Englanti on tänään kaikkein tärkein universaali kieli. Kaikkien odotetaan kykenevän viestimään käyttämällä sitä. Muutkin kielet haluavat samaan asemaan. Esimerkiksi keinotekoiset kielet. Keinotekoiset kielet on luotu ja kehitetty tarkoitushakuisesti. Toisin sanoen on olemassa suunnitelma, jonka mukaan ne on suunniteltu. Keinotekoisiin kieliin on sekoitettu osia eri kielistä. Tällä lailla mahdollisimman monen ihmisen pitäisi olla helppoa oppia niitä. Jokaisen keinotekoisen kielen tavoitteena on toimia kansainvälisenä kommunikaatiovälineenä. Tunnetuin keinotekoinen kieli on esperanto. Se esiteltiin ensimmäisen kerran vuonna 1887 Varsovassa. Sen perustaja oli taiteilija Ludwik L. Zamenhof. Hän uskoi, että (sosiaalisten) rauhattomuuksien pääasiallinen syy olivat kommunikaatio-ongelmat. Sen vuoksi hän halusi luoda ihmiset yhdistävän kielen. Sillä kielellä puhuessaan ihmiset olisivat toistensa kanssa samalla tasolla. Tohtorin salanimi oli tri Esperanto eli Toiveikas. Se osoittaa, miten paljon hän uskoi unelmaansa. Universaalin ymmärtämyksen ajatus on kuitenkin paljon vanhempi. Tähän päivään mennessä on kehitetty monia erilaisia keinotekoisia kieliä. Niihin liittyy suvaitsevaisuuden ja ihmisoikeuksien pyrkimyksiä. Yli 120 maassa on nykyisin sujuvasti esperantoa puhuvia ihmisiä. Mutta esperantoa kohtaan esitetään myös arvostelua. 70 % sen sanavarastosta on esimerkiksi peräisin romaanisista kielistä. Ja esperanto on muokattu indoeurooppalaisten kielten mukaisesti. Sen puhujat vaihtavat ajatuksia ja ideoita konferensseissa ja klubeissa. Kokouksia ja luentoja järjestetään säännöllisesti. Miten olisi hiukan esperantoa? Ĉu vi parolas Esperanton? – Jes, mi parolas Esperanton tre bone!