Lauseita

fi Juomia   »   lt Gėrimai

12 [kaksitoista]

Juomia

Juomia

12 [dvylika]

Gėrimai

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi liettua Toista Lisää
Minä juon teetä. (Aš---e-i- --b---. (___ g____ a______ (-š- g-r-u a-b-t-. ------------------ (Aš) geriu arbatą. 0
Minä juon kahvia. (-š--ger-u kavą. (___ g____ k____ (-š- g-r-u k-v-. ---------------- (Aš) geriu kavą. 0
Minä juon kivenäisvettä. (Aš) geri------ralinį va---nį. (___ g____ m_________ v_______ (-š- g-r-u m-n-r-l-n- v-n-e-į- ------------------------------ (Aš) geriu mineralinį vandenį. 0
Juotko teetä sitruunalla? Ar---u- g-ri-arba---su ci-ri--? A_ (___ g___ a_____ s_ c_______ A- (-u- g-r- a-b-t- s- c-t-i-a- ------------------------------- Ar (tu) geri arbatą su citrina? 0
Juotko kahvia sokerilla? Ar ---- --ri-k--ą s---ukr--i? A_ (___ g___ k___ s_ c_______ A- (-u- g-r- k-v- s- c-k-u-i- ----------------------------- Ar (tu) geri kavą su cukrumi? 0
Juotko vettä jäillä? A---t-- geri va---nį su-l-du? A_ (___ g___ v______ s_ l____ A- (-u- g-r- v-n-e-į s- l-d-? ----------------------------- Ar (tu) geri vandenį su ledu? 0
Täällä on bileet. Č-a (---) vak---l--. Č__ (____ v_________ Č-a (-r-) v-k-r-l-s- -------------------- Čia (yra) vakarėlis. 0
Ihmiset juovat kuohuviiniä. Ž--n-- -e--a š-mpan-. Ž_____ g____ š_______ Ž-o-ė- g-r-a š-m-a-ą- --------------------- Žmonės geria šampaną. 0
Ihmiset juovat viiniä ja olutta. Ž--nės--e-ia vyną -r-a--. Ž_____ g____ v___ i_ a___ Ž-o-ė- g-r-a v-n- i- a-ų- ------------------------- Žmonės geria vyną ir alų. 0
Juotko alkoholia? Ar (tu- -er- alkoho--? A_ (___ g___ a________ A- (-u- g-r- a-k-h-l-? ---------------------- Ar (tu) geri alkoholį? 0
Juotko viskiä? Ar -t-) -e----iskį? A_ (___ g___ v_____ A- (-u- g-r- v-s-į- ------------------- Ar (tu) geri viskį? 0
Juotko kolaa rommin kanssa? A----u- geri-ko-ak-lą s- r---? A_ (___ g___ k_______ s_ r____ A- (-u- g-r- k-k-k-l- s- r-m-? ------------------------------ Ar (tu) geri kokakolą su romu? 0
En pidä kuohuviinistä. (Aš--n-m-g---------no. (___ n_______ š_______ (-š- n-m-g-t- š-m-a-o- ---------------------- (Aš) nemėgstu šampano. 0
Minä en pidä viinistä. (A----emėg-t- vy--. (___ n_______ v____ (-š- n-m-g-t- v-n-. ------------------- (Aš) nemėgstu vyno. 0
Minä en pidä oluesta. (-š---emėg-t--a--us. (___ n_______ a_____ (-š- n-m-g-t- a-a-s- -------------------- (Aš) nemėgstu alaus. 0
Vauva pitää maidosta. K---ki---ėg--a -ie--. K______ m_____ p_____ K-d-k-s m-g-t- p-e-ą- --------------------- Kūdikis mėgsta pieną. 0
Lapsi pitää kaakaosta ja omenamehusta. V--kas---g--- k-k-v--i- o--oli--s-l-i-. V_____ m_____ k_____ i_ o______ s______ V-i-a- m-g-t- k-k-v- i- o-u-l-ų s-l-i-. --------------------------------------- Vaikas mėgsta kakavą ir obuolių sultis. 0
Nainen pitää appelsiinimehusta ja greippimehusta. M-------mė---- a-el--nų-i- gr-ip----ų --lti-. M______ m_____ a_______ i_ g_________ s______ M-t-r-s m-g-t- a-e-s-n- i- g-e-p-r-t- s-l-i-. --------------------------------------------- Moteris mėgsta apelsinų ir greipfrutų sultis. 0

Eleiden kieli

Ihmiset ovat luoneet kieliä viestimistä varten. Jopa kuuroilla tai huonokuuloisilla on oma kielensä. Se on viittomakieli, kaikkien kuulovammaisten peruskieli. Se muodostuu symbolien yhdistelemisestä. Näin siitä on tullut visuaalinen kieli tai ”näkyvä” kieli. Ymmärretäänkö viittomakieltä siis kansainvälisellä tasolla? Ei, viittomakielessäkin on erilaisia kansalliskieliä. Jokaisella maalla on oma viittomakielensä. Maan kulttuurilla on siihen vaikutuksensa. Näin on, koska kieli kehittyy aina kulttuurista. Tämä on totta myös niiden kielten suhteen, joita ei puhuta. On kuitenkin olemassa kansainvälinen viittomakieli. Sen merkit ovat kuitenkin jonkin verran monimutkaisempia. Kansalliset viittomakielet muistuttavat silti toisiaan. Monet merkit ovat tuttuja. Ne viittaavat esittämänsä esineen muotoon. Laajimmin käytetty viittomakieli on Amerikan viittomakieli. Viittomakielet on tunnustettu täysipainoisiksi kieliksi. Niillä on oma kielioppinsa. Se on kuitenkin erilainen kuin puhuttujen kielten kielioppi. Sen seurauksena viittomakieltä ei voi kääntää sanasta sanaan. Viittomakielen tulkkeja on silti olemassa. Tieto kommunikoidaan samanaikaisesti viittomakielellä. Se tarkoittaa, että yhdellä yksittäisellä viittomalla voidaan ilmaista kokonainen lause. Viittomakielessäkin on murteita. Alueellisilla erikoisuuksilla on omat merkkinsä. Jokaisella viittomakielellä on myös oma äänensävynsä. Viittomiinkin sopii siis: Korostuksemme paljastaa alkuperämme!