Lauseita

fi Käydä ostoksilla   »   lt Pirkiniai

54 [viisikymmentäneljä]

Käydä ostoksilla

Käydä ostoksilla

54 [penkiasdešimt keturi]

Pirkiniai

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi liettua Toista Lisää
Haluan ostaa lahjan. (Aš- nor-č-au-pi---i -o-a--. (___ n_______ p_____ d______ (-š- n-r-č-a- p-r-t- d-v-n-. ---------------------------- (Aš) norėčiau pirkti dovaną. 0
Mutta ei mitään liian kallista. Be---- -o-- --b-a-gaus. B__ k_ n___ n__________ B-t k- n-r- n-b-a-g-u-. ----------------------- Bet ką nors nebrangaus. 0
Ehkä käsilaukun? Gal --nki-ę? G__ r_______ G-l r-n-i-ę- ------------ Gal rankinę? 0
Minkä värisen haluatte? Kokio- s----os -------ėte? K_____ s______ n__________ K-k-o- s-a-v-s n-r-t-m-t-? -------------------------- Kokios spalvos norėtumėte? 0
Mustan, ruskean vai valkoisen? J-------udą-----a--ą? J_____ r___ a_ b_____ J-o-ą- r-d- a- b-l-ą- --------------------- Juodą, rudą ar baltą? 0
Ison vai pienen? D---l- -r ----? D_____ a_ m____ D-d-l- a- m-ž-? --------------- Didelę ar mažą? 0
Saisinko katsoa tätä? A- g-liu--it----s------ti? A_ g____ š___ p___________ A- g-l-u š-t- p-s-ž-ū-ė-i- -------------------------- Ar galiu šitą pasižiūrėti? 0
Onko se nahkaa? Ar--i-odi-ė? A_ j_ o_____ A- j- o-i-ė- ------------ Ar ji odinė? 0
Vai onko se muovia? Ar ji iš o----pa--i--l-? A_ j_ i_ o___ p_________ A- j- i- o-o- p-k-i-a-o- ------------------------ Ar ji iš odos pakaitalo? 0
Se on tietenkin nahkaa. Ž-nom-------do-. Ž______ i_ o____ Ž-n-m-, i- o-o-. ---------------- Žinoma, iš odos. 0
Tämä on erityisen laadukas. Tai -a-ai--e-a-k--ybė. T__ l____ g___ k______ T-i l-b-i g-r- k-k-b-. ---------------------- Tai labai gera kokybė. 0
Ja käsilaukku on oikeasti hyvin edullinen. Ir --nk----t-krai ---r-ngi. I_ r______ t_____ n________ I- r-n-i-ė t-k-a- n-b-a-g-. --------------------------- Ir rankinė tikrai nebrangi. 0
Pidän tästä. J- --- pat-n--. J_ m__ p_______ J- m-n p-t-n-a- --------------- Ji man patinka. 0
Otan tämän. A--ją pe---. A_ j_ p_____ A- j- p-r-u- ------------ Aš ją perku. 0
Voinko mahdollisesti vaihtaa tämän? Ar-pr--e-k-- gal---u--ą----e-st- k---? A_ p________ g______ j_ p_______ k____ A- p-i-e-k-s g-l-s-u j- p-k-i-t- k-t-? -------------------------------------- Ar prireikus galėsiu ją pakeisti kita? 0
Tottakai. S-vai---s--r---a-a. S______ s__________ S-v-i-e s-p-a-t-m-. ------------------- Savaime suprantama. 0
Pakkaamme sen lahjapakettiiin. M-- -ą-sup-kuosim--k--p -o-a-ą. M__ j_ s__________ k___ d______ M-s j- s-p-k-o-i-e k-i- d-v-n-. ------------------------------- Mes ją supakuosime kaip dovaną. 0
Kassa on tuolla. Št-i-t-- --a k-s-. Š___ t__ y__ k____ Š-a- t-n y-a k-s-. ------------------ Štai ten yra kasa. 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

MP3 suomi + liettua (1-100) MP3 liettua (1-100)
Videota ei löytynyt!

Kuka ymmärtää ketä?

Maailmassa on noin seitsemän miljardia ihmistä. Heillä kaikilla on jokin kieli. Valitettavasti se ei ole aina sama. Voidaksemme puhua toisten kansojen kanssa meidän onkin opittava kieliä. Se on usein hyvin työlästä. On kuitenkin kieliä, jotka ovat hyvin samanlaisia. Niiden puhujat ymmärtävät toisiaan osaamatta toistensa kieltä. Tämä ilmiö on nimeltään keskinäinen ymmärrettävyys . Siinä on erotettavissa kaksi muunnosta. Ensimmäinen muunnos on suullinen keskinäinen ymmärrettävyys . Tällöin puhujat ymmärtävät toisensa puhetta. He eivät kuitenkaan ymmärrä toisen kielen kirjoitettua muotoa. Tämä johtuu siitä, että kielten kirjoitusmuodot ovat erilaisia. Tästä ovat esimerkkejä hindi ja urdu. Kirjoituksen keskinäinen ymmärrettävyys on toinen muunnos. Tässä tapauksessa toinen kieli ymmärretään sen kirjoitetussa muodossa. Mutta puhujat eivät ymmärrä toistensa puhetta. Syynä tähän on hyvin erilainen ääntäminen. Saksa ja hollanti ovat tästä esimerkkejä. Toisilleen kaikkein läheisimmissä kielissä on molemmat muunnokset. Se tarkoittaa, että niitä voidaan ymmärtää sekä puheen että kirjoituksen muodossa. Venäjä ja ukraina tai thai ja laosin kieli ovat esimerkkejä. On kuitenkin olemassa myös keskinäisen ymmärrettävyyden epäsymmetrinen muoto. Tästä on kyse, kun puhujilla on keskenään eritasoinen toisensa ymmärtämys. Portugalilaiset ymmärtävät espanjaa paremmin kuin espanjalaiset portugalia. Itävaltalaiset myös ymmärtävät saksalaisia paremmin kuin saksalaiset heitä. Näissä tapauksissa ääntämys tai murre aiheuttaa esteen. Jos todella haluaa hyviä keskusteluja, pitää oppia jotain uutta…