Lauseita

fi iso – pieni   »   lt didelis — mažas (Antonimai)

68 [kuusikymmentäkahdeksan]

iso – pieni

iso – pieni

68 [šešiasdešimt aštuoni]

didelis — mažas (Antonimai)

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi liettua Toista Lisää
iso ja pieni di-el-s -r-m--as d______ i_ m____ d-d-l-s i- m-ž-s ---------------- didelis ir mažas 0
Elefantti on iso. Dr--b-ys--ra---de---. D_______ y__ d_______ D-a-b-y- y-a d-d-l-s- --------------------- Dramblys yra didelis. 0
Hiiri on pieni. Pelė -ra---ža. P___ y__ m____ P-l- y-a m-ž-. -------------- Pelė yra maža. 0
pimeä ja valoisa tams-- -r šv----s t_____ i_ š______ t-m-u- i- š-i-s-s ----------------- tamsus ir šviesus 0
Yö on pimeä. Nakt---y-a tam--. N_____ y__ t_____ N-k-i- y-a t-m-i- ----------------- Naktis yra tamsi. 0
Päivä on valoisa. Die-- -----vie-i. D____ y__ š______ D-e-a y-a š-i-s-. ----------------- Diena yra šviesi. 0
vanha ja nuori se-as ir-j-u-as s____ i_ j_____ s-n-s i- j-u-a- --------------- senas ir jaunas 0
Isoisämme on hyvin vanha. Mūs--se---i- yra la--i -e---. M___ s______ y__ l____ s_____ M-s- s-n-l-s y-a l-b-i s-n-s- ----------------------------- Mūsų senelis yra labai senas. 0
70 vuotta sitten hän oli vielä nuori. P-i-- -ept-ni-sd---m- me-ų -is-bu-o da- jau-a-. P____ s______________ m___ j__ b___ d__ j______ P-i-š s-p-y-i-s-e-i-t m-t- j-s b-v- d-r j-u-a-. ----------------------------------------------- Prieš septyniasdešimt metų jis buvo dar jaunas. 0
kaunis ja ruma gr-žus-ir b--ur-s g_____ i_ b______ g-a-u- i- b-a-r-s ----------------- gražus ir bjaurus 0
Perhonen on kaunis. Dr-ge-i----a-gra---. D_______ y__ g______ D-u-e-i- y-a g-a-u-. -------------------- Drugelis yra gražus. 0
Hämähäkki on ruma. Voras yr--bja-r--. V____ y__ b_______ V-r-s y-a b-a-r-s- ------------------ Voras yra bjaurus. 0
lihava ja laiha st-ras -r -lon-s s_____ i_ p_____ s-o-a- i- p-o-a- ---------------- storas ir plonas 0
Nainen, joka painaa 100 kiloa, on lihava. M-ter--- sv---a--i --0 (š--tą--k-l---amų,-yr- --ora. M_______ s________ 1__ (______ k_________ y__ s_____ M-t-r-s- s-e-i-n-i 1-0 (-i-t-) k-l-g-a-ų- y-a s-o-a- ---------------------------------------------------- Moteris, sverianti 100 (šimtą) kilogramų, yra stora. 0
Mies, joka painaa 50 kiloa, on laiha. V-r--, s-e-ia-ti- ---(p--k-asdešm-)--il--ramų------p-on--. V_____ s_________ 5_ (_____________ k_________ y__ p______ V-r-s- s-e-i-n-i- 5- (-e-k-a-d-š-t- k-l-g-a-ų- y-a p-o-a-. ---------------------------------------------------------- Vyras, sveriantis 50 (penkiasdešmt) kilogramų, yra plonas. 0
kallis ja halpa brangus--r -ig-s b______ i_ p____ b-a-g-s i- p-g-s ---------------- brangus ir pigus 0
Auto on kallis. A-t---b-l-- --- b--ng-s. A__________ y__ b_______ A-t-m-b-l-s y-a b-a-g-s- ------------------------ Automobilis yra brangus. 0
Sanomalehti on halpa. La--r-š-is---a pig-s. L_________ y__ p_____ L-i-r-š-i- y-a p-g-s- --------------------- Laikraštis yra pigus. 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

MP3 suomi + liettua (1-100) MP3 liettua (1-100)
Videota ei löytynyt!

Koodinvaihtoa

Yhä useammista ihmisistä tulee kasvaessaan kaksikielisiä. He osaavat puhua enemmän kuin yhtä kieltä. Monet heistä vaihtavat usein kieltä. He valitsevat kielen tilanteen mukaan. He esimerkiksi puhuvat eri kieltä työssä ja kotona. Sillä tavoin he sopeutuvat ympäristöönsä. On myös mahdollista vaihtaa kieltä spontaanisti. Ilmiötä kutsutaan koodinvaihdoksi . Koodia vaihdettaessa kieltä vaihdetaan kesken puheen. Voi olla useita syitä, miksi puhujat vaihtavat kieltä. Usein on niin, etteivät he löydä oikeaa sanaa yhdellä kielellä. He osaavat ilmaista itseään paremmin toisella kielellä. Voi myös olla, että puhuja tuntee olonsa varmemmaksi jollakin kielellä. Hän käyttää tätä kieltä joko yksityisiin tai henkilökohtaisiin asioihin. Joskus jokin sana ei esiinny jossain kielessä. Siinä tapauksessa puhujan pitää vaihtaa kieltä. Tai hän vaihtaa kieltä, jotta toiset eivät ymmärtäisi. Tässä tapauksessa koodinvaihto toimii kuin salakieli. Kielten sekoittamisesta ei aikaisemmin pidetty. Ajateltiin, että puhuja ei osannut kumpaakaan kieltä kunnolla. Nykyisin asia nähdään toisin. Koodinvaihtoa pidetään erityisenä kielellisenä kykynä. Voi olla mielenkiintoista tarkkailla puhujia, kun nämä tekevät koodinvaihdon. He eivät useinkaan vaihda vain kieltä, jota puhuvat. Muutkin viestinnän osatekijät muuttuvat. Monet puhuvat nopeammin, kovemmalla äänellä tai korostetusti toisella kielellä. Tai he käyttävät yhtäkkiä enemmän eleitä ja kasvonilmeitä. Tällä tavoin koodinvaihto on aina myös hiukan kulttuurin vaihtoa…