Lauseita

fi Tutustua   »   lt Susipažinti

3 [kolme]

Tutustua

Tutustua

3 [trys]

Susipažinti

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi liettua Toista Lisää
Hei! Sv-iki! S______ S-e-k-! ------- Sveiki! 0
Hyvää päivää! La---d-e--! L___ d_____ L-b- d-e-a- ----------- Laba diena! 0
Mitä kuuluu? K-ip s-----? K___ s______ K-i- s-k-s-? ------------ Kaip sekasi? 0
Tuletteko te Euroopasta? Ar j-s --tvykot----e--t------Eu-opo-? A_ j__ (________ / e_____ i_ E_______ A- j-s (-t-y-o-e / e-a-e- i- E-r-p-s- ------------------------------------- Ar jūs (atvykote / esate) iš Europos? 0
Tuletteko te Amerikasta? Ar jū- -at-y-ote - -sa-----š-----ik-s? A_ j__ (________ / e_____ i_ A________ A- j-s (-t-y-o-e / e-a-e- i- A-e-i-o-? -------------------------------------- Ar jūs (atvykote / esate) iš Amerikos? 0
Tuletteko Aasiasta? A- --s (atvy--t----es-t-- -š -----s? A_ j__ (________ / e_____ i_ A______ A- j-s (-t-y-o-e / e-a-e- i- A-i-o-? ------------------------------------ Ar jūs (atvykote / esate) iš Azijos? 0
Missä hotellissa te asutte? Ku-ia----ie--u-yje----s) --v--at-? K______ v_________ (____ g________ K-r-a-e v-e-b-t-j- (-ū-) g-v-n-t-? ---------------------------------- Kuriame viešbutyje (jūs) gyvenate? 0
Kuinka kauan olette olleet jo täällä? A--------g-- --s-t-----a? A_ j__ i____ (______ č___ A- j-u i-g-i (-s-t-) č-a- ------------------------- Ar jau ilgai (esate) čia? 0
Kuinka kauaksi te jäätte? Ar-ilgai-(--s) -ia------e ---k--te)? A_ i____ (____ č__ b_____ (_________ A- i-g-i (-ū-) č-a b-s-t- (-i-s-t-)- ------------------------------------ Ar ilgai (jūs) čia būsite (liksite)? 0
Viihdyttekö täällä? A------ či---a----a? A_ j___ č__ p_______ A- j-m- č-a p-t-n-a- -------------------- Ar jums čia patinka? 0
Oletteko te lomalla täällä? A- (j-s)-č-----ost---ujat-? A_ (____ č__ a_____________ A- (-ū-) č-a a-o-t-g-u-a-e- --------------------------- Ar (jūs) čia atostogaujate? 0
Tulkaa käymään joskus! A---nky---e-man- --da---rs! A__________ m___ k___ n____ A-l-n-y-i-e m-n- k-d- n-r-! --------------------------- Aplankykite mane kada nors! 0
Tässä on osoitteeni. Č---m--o-a-r-s--. Č__ m___ a_______ Č-a m-n- a-r-s-s- ----------------- Čia mano adresas. 0
Nähdäänkö huomenna?? A-----s---y--j-pa--matysim-?-- Pa-im-tys-- -yt-j? A_ (____ r____ p____________ / P__________ r_____ A- (-e-) r-t-j p-s-m-t-s-m-? / P-s-m-t-s-m r-t-j- ------------------------------------------------- Ar (mes) rytoj pasimatysime? / Pasimatysim rytoj? 0
Olen pahoillani, minulla on jo muita menoja. L--a- g--la--(a-- ----es---a- k-----atęs --numa-ius-. L____ g_____ (___ j__ e__ k__ k_ n______ / n_________ L-b-i g-i-a- (-š- j-u e-u k-i k- n-m-t-s / n-m-č-u-i- ----------------------------------------------------- Labai gaila, (aš) jau esu kai ką numatęs / numačiusi. 0
Moikka! I-i! I___ I-i- ---- Iki! 0
Näkemiin! I-- p-simaty-o! I__ p__________ I-i p-s-m-t-m-! --------------- Iki pasimatymo! 0
Näkemiin! (--- -------- /--o- -a-! (___ g_______ / K__ k___ (-k- g-e-t-!- / K-l k-s- ------------------------ (Iki greito!) / Kol kas! 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

MP3 suomi + liettua (1-100) MP3 liettua (1-100)
Videota ei löytynyt!

Aakkoset

Voimme viestiä kielten avulla. Kerromme toisille ajatuksistamme ja tunteistamme. Kirjoituksella on myös sama tehtävä. Useimmilla kielillä on kirjoitettu muoto tai kirjoitus. Kirjoitus koostuu merkeistä. Kirjainmerkit voivat olla monenlaisia. Useimmiten kirjoitus muodostuu kirjaimista. Nämä kirjaimet muodostavat aakkosia. Aakkosto on graafisista symboleista järjestetty kokonaisuus. Kirjainmerkkejä yhdistellään tiettyjen sääntöjen mukaisesti muodostamaan sanoja. Jokaisella kirjainmerkillä on vakiintunut ääntäminen. Aakkoset (engl. alphabet) tulee kreikan kielestä. Sen kahta ensimmäistä kirjainta kutsuttiin ”alphaksi” ja ”betaksi”. Historiassa on ollut monia erilaisia aakkosia. Ihmiset käyttivät kirjainmerkkejä jo yli 3 000 vuotta sitten. Aiemmin kirjainmerkit olivat maagisia symboleja. Vain harvat ihmiset tunsivat niiden merkityksen. Myöhemmin kirjainmerkit kadottivat symbolisen luonteensa. Nykyisin kirjaimilla ei ole erillistä merkitystä. Ne saavat merkityksen vain yhdistyessään toisiin kirjaimiin. Kiinan kielen kirjainmerkit toimivat eri lailla. Ne muistuttavat kuvia ja kuvaavat usein merkitystään. Kirjoittaessamme koodaamme ajatuksiamme. Käytämme kirjainmerkkejä tietämyksemme kirjaamiseen. Aivomme ovat oppineet purkamaan aakkoset. Kirjainmerkeistä tulee sanoja, sanoista tulee ideoita. Tällä tavoin teksti voi elää tuhansia vuosia. Ja silti se tulee ymmärretyksi…