Lauseita

fi Vuodenajat ja sää   »   lt Metų laikai ir oras

16 [kuusitoista]

Vuodenajat ja sää

Vuodenajat ja sää

16 [šešiolika]

Metų laikai ir oras

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi liettua Toista Lisää
Nämä ovat vuodenajat: T-i-metų----kai: T__ m___ l______ T-i m-t- l-i-a-: ---------------- Tai metų laikai: 0
kevät, kesä pav-sari-, -a-ar-, p_________ v______ p-v-s-r-s- v-s-r-, ------------------ pavasaris, vasara, 0
syksy ja talvi. r-du- i- -iem-. r____ i_ ž_____ r-d-o i- ž-e-a- --------------- ruduo ir žiema. 0
Kesä on kuuma. V--a-a----a--ka----. V_____ (____ k______ V-s-r- (-r-) k-r-t-. -------------------- Vasara (yra) karšta. 0
Kesällä paistaa aurinko. Vasar- š-ie--a -a-l-. V_____ š______ s_____ V-s-r- š-i-č-a s-u-ė- --------------------- Vasarą šviečia saulė. 0
Kesällä menemme mielellään kävelylle. Va-ar---m-s- --g--ame -e---) -a----i-š--ot-. V_____ (____ m_______ (_____ p______________ V-s-r- (-e-) m-g-t-m- (-i-i- p-s-v-i-š-i-t-. -------------------------------------------- Vasarą (mes) mėgstame (eiti) pasivaikščioti. 0
Talvi on kylmä. Ž-e-a ---a--ša--a. Ž____ (____ š_____ Ž-e-a (-r-) š-l-a- ------------------ Žiema (yra) šalta. 0
Talvella sataa lunta tai vettä. Žie-ą---ing-----a lyj-. Ž____ s_____ a___ l____ Ž-e-ą s-i-g- a-b- l-j-. ----------------------- Žiemą sninga arba lyja. 0
Talvella me jäämme mielellään kotiin. Ži--ą---es)-m----a-e -ū-i-nam-e. Ž____ (____ m_______ b___ n_____ Ž-e-ą (-e-) m-g-t-m- b-t- n-m-e- -------------------------------- Žiemą (mes) mėgstame būti namie. 0
On kylmä. Š--ta. Š_____ Š-l-a- ------ Šalta. 0
Sataa. Lyja. L____ L-j-. ----- Lyja. 0
On tuulista. V-juo-a. V_______ V-j-o-a- -------- Vėjuota. 0
On lämmintä. Šil-a. Š_____ Š-l-a- ------ Šilta. 0
On aurinkoista. S-u-ė-a. S_______ S-u-ė-a- -------- Saulėta. 0
On kirkasta. G-ed-a. G______ G-e-r-. ------- Giedra. 0
Millainen sää on tänään? K-ks--i--d--n --a-? K___ š_______ o____ K-k- š-a-d-e- o-a-? ------------------- Koks šiandien oras? 0
Tänään on kylmä. Š---di-- -al--. Š_______ š_____ Š-a-d-e- š-l-a- --------------- Šiandien šalta. 0
Tänään on lämmin. Šia-di-n -----. Š_______ š_____ Š-a-d-e- š-l-a- --------------- Šiandien šilta. 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

MP3 suomi + liettua (1-100) MP3 liettua (1-100)
Videota ei löytynyt!

Oppiminen ja tunteet

Olemme onnellisia, kun kykenemme kommunikoimaan vieraalla kielellä. Olemme ylpeitä itsestämme ja siitä, että edistymme oppimisessamme. Jos taas emme onnistu, meitä harmittaa tai olemme pettyneitä. Oppimiseen liittyy siis erilaisia tunteita. Uusissa tutkimuksissa on tultu mielenkiintoisiin tuloksiin. Ne osoittavat, että tunteilla on tehtävä oppimisen aikana. Tunteet nimittäin vaikuttavat menestymiseemme opiskelussa. Oppiminen on aina ”ongelma” aivoillemme. Ja ne haluavat ratkaista tämän ongelman. Onnistuminen tai epäonnistuminen riippuvat tunteistamme. Jos uskomme kykenevämme ratkaisemaan ongelman, olemme luottavaisia. Emotionaalinen tasapaino auttaa meitä oppimaan. Myönteinen ajattelu edistää älyllisiä kykyjämme. Toisaalta opiskeluun liittyvä stressi ei toimi yhtä hyvin. Epäilys tai huoli haittaa hyvää suoritusta. Opimme erityisen huonosti, jos olemme peloissamme. Siinä tapauksessa aivomme eivät kykene tallentamaan uutta sisältöä kovin hyvin. Siksi opiskellessa onkin aina tärkeää olla motivoitunut. Tunteet siis vaikuttavat oppimiseen. Mutta oppiminen myös vaikuttaa tunteisiimme! Samat aivorakenteet, jotka käsittelevät tietoa, käsittelevät myös tunteita. Oppiminen voi siis tehdä sinut onnelliseksi, ja onnelliset oppivat paremmin. Oppiminen ei tietenkään ole aina hauskaa; se voi olla myös hankalaa. Siksi meidän pitäisi aina asettaa pieniä tavoitteita. Sillä tavoin emme ylirasita aivojamme. Ja varmistamme, että kykenemme vastaamaan odotuksiimme. Menestyksemme on silloin palkinto, joka motivoi meitä aina uudelleen. Opi siis jotain – ja tee se hymyillen!