Lauseita

fi Kaupungissa   »   lt Mieste

25 [kaksikymmentäviisi]

Kaupungissa

Kaupungissa

25 [dvidešimt penki]

Mieste

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi liettua Toista Lisää
Tahdon rautatieasemalle. (------r-u-(----u--i)-į---l-žin--l-o sto-į. (___ n____ (_________ į g___________ s_____ (-š- n-r-u (-a-i-o-i- į g-l-ž-n-e-i- s-o-į- ------------------------------------------- (Aš) noriu (važiuoti) į geležinkelio stotį. 0
Tahdon lentokentälle. (Aš) n--i--(-a---oti--- or----st-. (___ n____ (_________ į o__ u_____ (-š- n-r-u (-a-i-o-i- į o-o u-s-ą- ---------------------------------- (Aš) noriu (važiuoti) į oro uostą. 0
Tahdon keskustaan. (A-)-no--- į --es-o--e-tr-. (___ n____ į m_____ c______ (-š- n-r-u į m-e-t- c-n-r-. --------------------------- (Aš) noriu į miesto centrą. 0
Miten pääsen rautatieasemalle? K-i----- n-vy-ti-į -e-ež-n--l-o--to--? K___ m__ n______ į g___________ s_____ K-i- m-n n-v-k-i į g-l-ž-n-e-i- s-o-į- -------------------------------------- Kaip man nuvykti į geležinkelio stotį? 0
Miten pääsen lentokentälle? K-i---a--nuv-k-- į--ro-uos-ą? K___ m__ n______ į o__ u_____ K-i- m-n n-v-k-i į o-o u-s-ą- ----------------------------- Kaip man nuvykti į oro uostą? 0
Miten pääsen keskustaan? K--p -an---vyk-i----iesto c----ą? K___ m__ n______ į m_____ c______ K-i- m-n n-v-k-i į m-e-t- c-n-r-? --------------------------------- Kaip man nuvykti į miesto centrą? 0
Tarvitsen taksin. Ma- -e-kia -ak-i. M__ r_____ t_____ M-n r-i-i- t-k-i- ----------------- Man reikia taksi. 0
Tarvitsen kaupungin kartan. Ma--re--i--m-es-o -la--. M__ r_____ m_____ p_____ M-n r-i-i- m-e-t- p-a-o- ------------------------ Man reikia miesto plano. 0
Tarvitsen hotellin. M-n--e-ki------b--i-. M__ r_____ v_________ M-n r-i-i- v-e-b-č-o- --------------------- Man reikia viešbučio. 0
Tahtoisin vuokrata auton. (--) no------ iš-inuo---i -u-o-----į. (___ n_______ i__________ a__________ (-š- n-r-č-a- i-s-n-o-o-i a-t-m-b-l-. ------------------------------------- (Aš) norėčiau išsinuomoti automobilį. 0
Tässä on luottokorttini. Št-i---n- ---d---n- ---t-l-. Š___ m___ k________ k_______ Š-a- m-n- k-e-i-i-ė k-r-e-ė- ---------------------------- Štai mano kreditinė kortelė. 0
Tässä on ajokorttini. Štai-------ai--o--jo-------ji--- /-te--ė-. Š___ m___ v_________ p__________ / t______ Š-a- m-n- v-i-u-t-j- p-ž-m-j-m-s / t-i-ė-. ------------------------------------------ Štai mano vairuotojo pažymėjimas / teisės. 0
Mitä nähtävyyksiä kaupungissa on? Ką gali-a-------t--mi-st-? K_ g_____ p_______ m______ K- g-l-m- p-m-t-t- m-e-t-? -------------------------- Ką galima pamatyti mieste? 0
Menkää vanhaankaupunkiin. N---k--e į --nam--st-. N_______ į s__________ N-e-k-t- į s-n-m-e-t-. ---------------------- Nueikite į senamiestį. 0
Tehkää kiertoajelu. P---ryk-t---k-k----j- -o ----tą. P_________ e_________ p_ m______ P-d-r-k-t- e-s-u-s-j- p- m-e-t-. -------------------------------- Padarykite ekskursiją po miestą. 0
Menkää satamaan. N-eik-te----os-ą. N_______ į u_____ N-e-k-t- į u-s-ą- ----------------- Nueikite į uostą. 0
Tehkää satamakierros. P-d-ry-i----k-ku----ą-po---stą. P_________ e_________ p_ u_____ P-d-r-k-t- e-s-u-s-j- p- u-s-ą- ------------------------------- Padarykite ekskursiją po uostą. 0
Mitä nähtävyyksiä sen lisäksi vielä löytyy? Koki- --ym---ų-d-r -r- -e t-? K____ į_______ d__ y__ b_ t__ K-k-ų į-y-y-i- d-r y-a b- t-? ----------------------------- Kokių įžymybių dar yra be to? 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

MP3 suomi + liettua (1-100) MP3 liettua (1-100)
Videota ei löytynyt!

Slaavilaiset kielet

300 miljoonan ihmisen äidinkieli on slaavilainen kieli. Slaavilaiset kielet kuuluvat indoeurooppalaiseen kieliperheeseen. Slaavilaisia kieliä on noin 20. Tärkein niistä on venäjä. Venäjä on yli 150 miljoonan ihmisen äidinkieli. Sen jälkeen tulevat puola ja ukraina, joista kummallakin on 50 miljoonaa puhujaa. Kielitiede jakaa slaavilaiset kielet eri ryhmiin. Niitä ovat länsislaavilaiset, itäslaavilaiset ja eteläslaavilaiset kielet. Länsislaavilaisia kieliä ovat puola, tšekki ja slovakki. Venäjä, ukraina ja valkovenäjä ovat itäslaavilaisia kieliä. Eteläslaavilaisia kieliä ovat serbia, kroatia ja bulgaria. Edellisten lisäksi on myös monia muita slaavilaisia kieliä. Niitä puhuu kuitenkin suhteellisen pieni määrä ihmisiä. Slaavilaiset kielillä on yhteinen kantakieli. Yksittäiset kielet ovat kehittyneet siitä suhteellisen myöhään. Ne ovat siten nuorempia kuin germaaniset ja romaaniset kielet. Slaavilaisten kielen sanavarastosta suurin osa on samanlaista. Tämä johtuu siitä, että ne ovat eronneet toisistaan vasta suhteellisen myöhään. Tieteen näkökulmasta katsoen slaavilaiset kielet ovat konservatiivisia. Se tarkoittaa, että niissä on vielä paljon vanhoja rakenteita. Muut indoeurooppalaiset kielet ovat kadottaneet nuo vanhat muodot. Slaavilaiset kielet ovat tämän vuoksi tutkimuksen kannalta hyvin mielenkiintoisia. Niitä tutkimalla voidaan tehdä johtopäätöksiä varhaisemmista kielistä. Tällä tavoin tutkijat toivovat näkevänsä indoeurooppalaisten kielten menneisyyteen. Slaavilaisissa kielissä on tyypillisesti vähän vokaaleja. Sen lisäksi niissä on monia äänteitä, joita ei esiinny toisissa kielissä. Erityisesti länsieurooppalaisilla on usein vaikeuksia ääntämisessä. Ei syytä huoleen – kaikki sujuu hyvin! Puolaksi: Wszystko będzie dobrze!