Lauseita

fi Small Talk 1   »   lt I (pirmas) pokalbis

20 [kaksikymmentä]

Small Talk 1

Small Talk 1

20 [dvidešimt]

I (pirmas) pokalbis

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi liettua Toista Lisää
Koittakaa viihtyä! Į-i--i--ki-- ---ogi--! Į___________ p________ Į-i-a-s-k-t- p-t-g-a-! ---------------------- Įsitaisykite patogiai! 0
Olkaa kuin kotonanne. J-u----ė----i- nam--! J________ k___ n_____ J-u-k-t-s k-i- n-m-e- --------------------- Jauskitės kaip namie! 0
Mitä te haluaisitte juoda? Ko n-r-t-mėte išge-t-? K_ n_________ i_______ K- n-r-t-m-t- i-g-r-i- ---------------------- Ko norėtumėte išgerti? 0
Pidättekö musiikista? Ar----s-at- mu-iką? A_ m_______ m______ A- m-g-t-t- m-z-k-? ------------------- Ar mėgstate muziką? 0
Minä pidän klassisesta musiikista. A---ėg--u k--s-k-----u--ką. A_ m_____ k________ m______ A- m-g-t- k-a-i-i-ę m-z-k-. --------------------------- Aš mėgstu klasikinę muziką. 0
Tässä ovat minun CD-levyni. Č-- -a-o ko-p--t-nia- di--a-. Č__ m___ k___________ d______ Č-a m-n- k-m-a-t-n-a- d-s-a-. ----------------------------- Čia mano kompaktiniai diskai. 0
Soitatteko te jotain soitinta? Ar (-----gr--at- -o----------n-------tu? A_ (____ g______ k____ n___ i___________ A- (-ū-) g-o-a-e k-k-u n-r- i-s-r-m-n-u- ---------------------------------------- Ar (jūs) grojate kokiu nors instrumentu? 0
Tässä on minun kitarani. Čia ma-- ----r-. Č__ m___ g______ Č-a m-n- g-t-r-. ---------------- Čia mano gitara. 0
Laulatteko te mielellänne? Ar --gsta-e d-i-u--i? A_ m_______ d________ A- m-g-t-t- d-i-u-t-? --------------------- Ar mėgstate dainuoti? 0
Onko teillä lapsia? Ar---r--- v---ų? A_ t_____ v_____ A- t-r-t- v-i-ų- ---------------- Ar turite vaikų? 0
Onko teillä koira? A- -u-ite -unį? A_ t_____ š____ A- t-r-t- š-n-? --------------- Ar turite šunį? 0
Onko teillä kissa? A- ----te---t-? A_ t_____ k____ A- t-r-t- k-t-? --------------- Ar turite katę? 0
Tässä ovat kirjani. Č-- -yr-) -a-o--nygos. Č__ (____ m___ k______ Č-a (-r-) m-n- k-y-o-. ---------------------- Čia (yra) mano knygos. 0
Luen juuri tätä kirjaa. (-š)-šiuo-me-u ska--a- šią -n--ą. (___ š___ m___ s______ š__ k_____ (-š- š-u- m-t- s-a-t-u š-ą k-y-ą- --------------------------------- (Aš) šiuo metu skaitau šią knygą. 0
Mitä te luette mielellänne? K- -j--)----s--t- ska-t---? K_ (____ m_______ s________ K- (-ū-) m-g-t-t- s-a-t-t-? --------------------------- Ką (jūs) mėgstate skaityti? 0
Menettekö te mielellänne konserttiin? A--mėgst--- -i-i - ko-c-rtą? A_ m_______ e___ į k________ A- m-g-t-t- e-t- į k-n-e-t-? ---------------------------- Ar mėgstate eiti į koncertą? 0
Menettekö te mielellänne teatteriin? Ar----s--te--it- - t-----? A_ m_______ e___ į t______ A- m-g-t-t- e-t- į t-a-r-? -------------------------- Ar mėgstate eiti į teatrą? 0
Menettekö te mielellänne oopperaan? Ar-m--s-ate-eit--- ---r-? A_ m_______ e___ į o_____ A- m-g-t-t- e-t- į o-e-ą- ------------------------- Ar mėgstate eiti į operą? 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

MP3 suomi + liettua (1-100) MP3 liettua (1-100)
Videota ei löytynyt!

Äidinkieli? Isänkieli!

Keneltä opit lapsena kielesi? Sanot varmaan: Äidiltä! Useimmat ihmiset maailmassa ajattelevat niin. Käsite ”äidinkieli” esiintyy lähes kaikilla kansoilla. Se on tuttu englantilaisille ja myös kiinalaisille. Ehkä siksi että äidit viettävät enemmän aikaa lasten kanssa. Tuoreet tutkimukset ovat tulleet kuitenkin eri tuloksiin. Ne osoittavat, että kielemme onkin useimmiten isämme kieli. Tutkijat selvittivät geneettistä aineistoa ja keskenään sekoittuneiden heimojen kieliä. Niissä heimoissa vanhemmat tulivat eri kulttuureista. Heimot olivat peräisin tuhansien vuosien takaa. Syynä tähän olivat laajat väestöliikkeet. Näiden sekoittuneiden heimojen geneettiset aineistot analysoitiin. Sitten niitä verrattiin heimon kieleen. Useimmissa heimoissa puhuttiin miespuolisten esi-isien kieltä. Se tarkoittaa, että maan kieli tulee Y-kromosomista. Miehet siis toivat kielensä vieraisiin maihin. Ja siellä naiset omaksuivat miesten uuden kielen. Myös nykyisin isillä on melkoinen vaikutus kieleemme. Oppiessaan vauvat nimittäin ohjautuvat isänsä kieleen. Isät puhuvat huomattavasti vähemmän lastensa kanssa. Miesten lauserakenne on myös yksinkertaisempi kuin naisten. Sen tuloksena isän kieli sopii paremmin vauvoille. Se ei ole heille ylivoimaista, ja siksi se on helpompi oppia. Siksi lapset matkivat mieluummin puhuessaan ”isää” kuin ”äitiä”. Myöhemmin äidin sanavarasto muovaa lapsen kieltä. Tällä tavoin äidit ja isät vaikuttavat kieleemme. Oikeastaan pitäisi siis puhua vanhempien kielestä!