Lauseita

fi Keittiössä   »   hr U kuhinji

19 [yhdeksäntoista]

Keittiössä

Keittiössä

19 [devetnaest]

U kuhinji

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi kroatia Toista Lisää
Onko sinulla uusi keittiö? Imaš-li---v--k-hin--? I___ l_ n___ k_______ I-a- l- n-v- k-h-n-u- --------------------- Imaš li novu kuhinju? 0
Mitä sinä haluat tänään keittää? Što-----d---s kuh---? Š__ ć__ d____ k______ Š-o ć-š d-n-s k-h-t-? --------------------- Što ćeš danas kuhati? 0
Keitätkö sähköllä vai kaasulla? Ku-aš -- n--s------il- na -lin? K____ l_ n_ s_____ i__ n_ p____ K-h-š l- n- s-r-j- i-i n- p-i-? ------------------------------- Kuhaš li na struju ili na plin? 0
Leikkaanko minä sipulit? Tr--am--- -a---a-i l-k? T_____ l_ n_______ l___ T-e-a- l- n-r-z-t- l-k- ----------------------- Trebam li narezati luk? 0
Kuorinko minä perunat? Tre--- li o-uli-- -rum--r? T_____ l_ o______ k_______ T-e-a- l- o-u-i-i k-u-p-r- -------------------------- Trebam li oguliti krumpir? 0
Pesenkö minä salaatin? Treb-m -- ---at- --latu? T_____ l_ o_____ s______ T-e-a- l- o-r-t- s-l-t-? ------------------------ Trebam li oprati salatu? 0
Missä ovat lasit? G-j--s- čaš-? G___ s_ č____ G-j- s- č-š-? ------------- Gdje su čaše? 0
Missä ovat astiat? Gd-e -- -o-u--? G___ j_ p______ G-j- j- p-s-đ-? --------------- Gdje je posuđe? 0
Missä ovat ruokailuvälineet? Gd-e je--r---r -a je-o? G___ j_ p_____ z_ j____ G-j- j- p-i-o- z- j-l-? ----------------------- Gdje je pribor za jelo? 0
Onko sinulla purkinavaajaa? Im-- -i-----rač-za k--ze-v-? I___ l_ o______ z_ k________ I-a- l- o-v-r-č z- k-n-e-v-? ---------------------------- Imaš li otvarač za konzerve? 0
Onko sinulla pullonavaajaa? Im-- li-otvar-č-z--bo-e? I___ l_ o______ z_ b____ I-a- l- o-v-r-č z- b-c-? ------------------------ Imaš li otvarač za boce? 0
Onko sinulla korkinavaajaa? Im-š-li -a--č--? I___ l_ v_______ I-a- l- v-d-č-p- ---------------- Imaš li vadičep? 0
Keitätkö sinä keiton tässä kattilassa? Kuh------j----u-o-om------? K____ l_ j___ u o___ l_____ K-h-š l- j-h- u o-o- l-n-u- --------------------------- Kuhaš li juhu u ovom loncu? 0
Paistatko sinä kalan tällä pannulla? P-žiš ----i------------v-? P____ l_ r___ u o___ t____ P-ž-š l- r-b- u o-o- t-v-? -------------------------- Pržiš li ribu u ovoj tavi? 0
Grillaatko sinä vihannekset tällä grillillä? Pe--- -- -ov----n- -vom-ro-tilju? P____ l_ p_____ n_ o___ r________ P-č-š l- p-v-ć- n- o-o- r-š-i-j-? --------------------------------- Pečeš li povrće na ovom roštilju? 0
Minä katan pöydän. Po-t-vl--m-s--l. P_________ s____ P-s-a-l-a- s-o-. ---------------- Postavljam stol. 0
Tässä ovat veitset, haarukat ja lusikat. Ovd-- -----ž--i-----i-- i ---c-. O____ s_ n______ v_____ i ž_____ O-d-e s- n-ž-v-, v-l-c- i ž-i-e- -------------------------------- Ovdje su noževi, vilice i žlice. 0
Tässä ovat lasit, lautaset ja lautasliinat. O--j---u-č--e,--a---r--- s------. O____ s_ č____ t______ i s_______ O-d-e s- č-š-, t-n-u-i i s-l-e-e- --------------------------------- Ovdje su čaše, tanjuri i salvete. 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

MP3 suomi + kroatia (1-100) MP3 kroatia (1-100)
Videota ei löytynyt!

Oppiminen ja oppimistyylit

Jos joku ei edisty kovin paljon oppimisessaan, hän saattaa oppia väärällä tavalla. Toisin sanoen hän ei opi tavalla, joka sopii hänen ”tyyliinsä”. Yleensä tunnistetaan neljä oppimistyyliä. Nämä oppimistyylit liittyvät aisteihin. On olemassa kuuloon, näköön, kommunikaatioon ja motoriikkaan liittyvät oppimistyylit. Kuulotyyppi oppii parhaiten kuulemastaan. Hän voi esimerkiksi muistaa hyvin sävelmiä. Opiskellessaan hän lukee itselleen; hän oppii sanastoa lukemalla ääneen. Tämä tyyppi puhuu usein itsekseen. CD't tai aihetta koskevat luennot ovat hänelle hyödyllisiä. Visuaalinen tyyppi oppii parhaiten näkemästään. Hänelle on tärkeää voida lukea tieto. Hän tekee paljon muistiinpanoja opiskellessaan. Hän käyttää oppiessaan myös mielellään kuvia, taulukoita ja muistilappuja. Tämä tyyppi lukee paljon ja näkee usein unia, jotka ovat värillisiä. Hän oppii parhaiten miellyttävässä ympäristössä. Kommunikatiivinen tyyppi pitää eniten keskusteluista ja pohdinnoista. Hän tarvitsee vuorovaikutusta ja keskustelua toisten kanssa. Hän kysyy luokassa paljon kysymyksiä ja oppii hyvin ryhmässä. Motorinen tyyppi oppii liikkeen kautta. Hän oppii mieluiten ”tekemällä” ja haluaa kokeilla kaikkea. Hän haluaa olla fyysisesti aktiivinen ja jauhaa purukumia opiskellessaan. Hän ei pidä teorioista, mutta pitää kokeista. On tärkeää huomata, että melkein kaikki ovat näiden tyyppien sekoituksia. Kukaan ei siis edusta yhtä ainoaa tyyppiä. Siksi opimme parhaiten, kun käytämme kaikkia aistejamme. Silloin aivomme on aktivoitu monella tavalla, ja ne tallentavat hyvin uutta sisältöä. Lue ja kuuntele sanastoa ja keskustele siitä! Ja harrasta sen jälkeen urheilua!