Lauseita

fi Kaupungissa   »   hr U gradu

25 [kaksikymmentäviisi]

Kaupungissa

Kaupungissa

25 [dvadeset i pet]

U gradu

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi kroatia Toista Lisää
Tahdon rautatieasemalle. Hti-------ela --h-na---lj--n-čk- k-lo-v--. H___ / h_____ b__ n_ ž__________ k________ H-i- / h-j-l- b-h n- ž-l-e-n-č-i k-l-d-o-. ------------------------------------------ Htio / htjela bih na željeznički kolodvor. 0
Tahdon lentokentälle. Hti- - h-j-l--b-h--a-aerodrom. H___ / h_____ b__ n_ a________ H-i- / h-j-l- b-h n- a-r-d-o-. ------------------------------ Htio / htjela bih na aerodrom. 0
Tahdon keskustaan. Htio-/ htjel---i-----e-t-----a--. H___ / h_____ b__ u c_____ g_____ H-i- / h-j-l- b-h u c-n-a- g-a-a- --------------------------------- Htio / htjela bih u centar grada. 0
Miten pääsen rautatieasemalle? K-k- d--d--e---o-----e-ni-ko----l-dvo-a? K___ d_ d____ d_ ž___________ k_________ K-k- d- d-đ-m d- ž-l-e-n-č-o- k-l-d-o-a- ---------------------------------------- Kako da dođem do željezničkog kolodvora? 0
Miten pääsen lentokentälle? K-k-----do-e- d--a-rodrom-? K___ d_ d____ d_ a_________ K-k- d- d-đ-m d- a-r-d-o-a- --------------------------- Kako da dođem do aerodroma? 0
Miten pääsen keskustaan? Ka-o-da-----m-do-c---ra--r-d-? K___ d_ d____ d_ c_____ g_____ K-k- d- d-đ-m d- c-n-r- g-a-a- ------------------------------ Kako da dođem do centra grada? 0
Tarvitsen taksin. T-e-am---ksi. T_____ t_____ T-e-a- t-k-i- ------------- Trebam taksi. 0
Tarvitsen kaupungin kartan. T--ba---l-n---ad-. T_____ p___ g_____ T-e-a- p-a- g-a-a- ------------------ Trebam plan grada. 0
Tarvitsen hotellin. T---a- -ot-l. T_____ h_____ T-e-a- h-t-l- ------------- Trebam hotel. 0
Tahtoisin vuokrata auton. Ht-- - ---e---b---i-n---iti au-o. H___ / h_____ b__ i________ a____ H-i- / h-j-l- b-h i-n-j-i-i a-t-. --------------------------------- Htio / htjela bih iznajmiti auto. 0
Tässä on luottokorttini. O-dj--je --ja--re------kar-ica. O____ j_ m___ k_______ k_______ O-d-e j- m-j- k-e-i-n- k-r-i-a- ------------------------------- Ovdje je moja kreditna kartica. 0
Tässä on ajokorttini. Ov--e je-moja---z---a--ozv---. O____ j_ m___ v______ d_______ O-d-e j- m-j- v-z-č-a d-z-o-a- ------------------------------ Ovdje je moja vozačka dozvola. 0
Mitä nähtävyyksiä kaupungissa on? Š-- -ma-vi-jet--- --a-u? Š__ i__ v______ u g_____ Š-o i-a v-d-e-i u g-a-u- ------------------------ Što ima vidjeti u gradu? 0
Menkää vanhaankaupunkiin. Idit- --st-ri --a-. I____ u s____ g____ I-i-e u s-a-i g-a-. ------------------- Idite u stari grad. 0
Tehkää kiertoajelu. N-pra-ite---i--zak-gr-da. N________ o_______ g_____ N-p-a-i-e o-i-a-a- g-a-a- ------------------------- Napravite obilazak grada. 0
Menkää satamaan. I--t--do -uk-. I____ d_ l____ I-i-e d- l-k-. -------------- Idite do luke. 0
Tehkää satamakierros. N-p--v-t--o---a--k -u-e. N________ o_______ l____ N-p-a-i-e o-i-a-a- l-k-. ------------------------ Napravite obilazak luke. 0
Mitä nähtävyyksiä sen lisäksi vielä löytyy? K-j--još zn-me-it---i---s-o--? K___ j__ z___________ p_______ K-j- j-š z-a-e-i-o-t- p-s-o-e- ------------------------------ Koje još znamenitosti postoje? 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

MP3 suomi + kroatia (1-100) MP3 kroatia (1-100)
Videota ei löytynyt!

Slaavilaiset kielet

300 miljoonan ihmisen äidinkieli on slaavilainen kieli. Slaavilaiset kielet kuuluvat indoeurooppalaiseen kieliperheeseen. Slaavilaisia kieliä on noin 20. Tärkein niistä on venäjä. Venäjä on yli 150 miljoonan ihmisen äidinkieli. Sen jälkeen tulevat puola ja ukraina, joista kummallakin on 50 miljoonaa puhujaa. Kielitiede jakaa slaavilaiset kielet eri ryhmiin. Niitä ovat länsislaavilaiset, itäslaavilaiset ja eteläslaavilaiset kielet. Länsislaavilaisia kieliä ovat puola, tšekki ja slovakki. Venäjä, ukraina ja valkovenäjä ovat itäslaavilaisia kieliä. Eteläslaavilaisia kieliä ovat serbia, kroatia ja bulgaria. Edellisten lisäksi on myös monia muita slaavilaisia kieliä. Niitä puhuu kuitenkin suhteellisen pieni määrä ihmisiä. Slaavilaiset kielillä on yhteinen kantakieli. Yksittäiset kielet ovat kehittyneet siitä suhteellisen myöhään. Ne ovat siten nuorempia kuin germaaniset ja romaaniset kielet. Slaavilaisten kielen sanavarastosta suurin osa on samanlaista. Tämä johtuu siitä, että ne ovat eronneet toisistaan vasta suhteellisen myöhään. Tieteen näkökulmasta katsoen slaavilaiset kielet ovat konservatiivisia. Se tarkoittaa, että niissä on vielä paljon vanhoja rakenteita. Muut indoeurooppalaiset kielet ovat kadottaneet nuo vanhat muodot. Slaavilaiset kielet ovat tämän vuoksi tutkimuksen kannalta hyvin mielenkiintoisia. Niitä tutkimalla voidaan tehdä johtopäätöksiä varhaisemmista kielistä. Tällä tavoin tutkijat toivovat näkevänsä indoeurooppalaisten kielten menneisyyteen. Slaavilaisissa kielissä on tyypillisesti vähän vokaaleja. Sen lisäksi niissä on monia äänteitä, joita ei esiinny toisissa kielissä. Erityisesti länsieurooppalaisilla on usein vaikeuksia ääntämisessä. Ei syytä huoleen – kaikki sujuu hyvin! Puolaksi: Wszystko będzie dobrze!