Lauseita

fi Numerot   »   hr Brojati

7 [seitsemän]

Numerot

Numerot

7 [sedam]

Brojati

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi kroatia Toista Lisää
Minä lasken: J--brojim: J_ b______ J- b-o-i-: ---------- Ja brojim: 0
yksi, kaksi, kolme jed--- d-a, -ri j_____ d___ t__ j-d-n- d-a- t-i --------------- jedan, dva, tri 0
Minä lasken kolmeen. B-oj-m--o ---. B_____ d_ t___ B-o-i- d- t-i- -------------- Brojim do tri. 0
Minä lasken eteenpäin. Ja-b--jim -al-e: J_ b_____ d_____ J- b-o-i- d-l-e- ---------------- Ja brojim dalje: 0
neljä, viisi, kuusi č-t---- p--, še-t, č______ p___ š____ č-t-r-, p-t- š-s-, ------------------ četiri, pet, šest, 0
seitsemän, kahdeksan, yhdeksän seda-- ---m, ----t s_____ o____ d____ s-d-m- o-a-, d-v-t ------------------ sedam, osam, devet 0
Minä lasken. Br-jim. B______ B-o-i-. ------- Brojim. 0
Sinä lasket. Br-ji-. B______ B-o-i-. ------- Brojiš. 0
Hän laskee. B-o--. B_____ B-o-i- ------ Broji. 0
Yksi. Ensimmäinen. J----. Pr-i. J_____ P____ J-d-n- P-v-. ------------ Jedan. Prvi. 0
Kaksi. Toinen. D-a- D----. D___ D_____ D-a- D-u-i- ----------- Dva. Drugi. 0
Kolme. Kolmas. T--.--r--i. T___ T_____ T-i- T-e-i- ----------- Tri. Treći. 0
Neljä. Neljäs. Četi-i--Če-vrt-. Č______ Č_______ Č-t-r-. Č-t-r-i- ---------------- Četiri. Četvrti. 0
Viisi. Viides. Pet. P--i. P___ P____ P-t- P-t-. ---------- Pet. Peti. 0
Kuusi. Kuudes. Še-t----s--. Š____ Š_____ Š-s-. Š-s-i- ------------ Šest. Šesti. 0
Seitsemän. Seitsemäs. S----- S----. S_____ S_____ S-d-m- S-d-i- ------------- Sedam. Sedmi. 0
Kahdeksan. Kahdeksas. O--m. -s--. O____ O____ O-a-. O-m-. ----------- Osam. Osmi. 0
Yhdeksän. Yhdeksäs. Deve---Dev-t-. D_____ D______ D-v-t- D-v-t-. -------------- Devet. Deveti. 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

MP3 suomi + kroatia (1-100) MP3 kroatia (1-100)
Videota ei löytynyt!

Ajattelu ja kieli

Ajattelumme riippuu kielestämme. Kun ajattelemme, ”puhumme” itsemme kanssa. Siksi kielemme vaikuttaa siihen, miten näemme asiat. Voimmeko silti kaikki ajatella samoin erilaisista kielistämme huolimatta? Vai ajattelemmeko eri tavalla, koska puhumme eri tavalla? Jokaisella kansalla on oma sanavarastonsa. Joistakin kielistä puuttuu tiettyjä sanoja. On olemassa ihmisiä, jotka eivät tee eroa vihreän ja sinisen välillä. He käyttävät molemmista väreistä samaa sanaa. Ja heidän on vaikeampaa tunnistaa värejä! He eivät tunnista eri sävyjä tai välivärejä. Heidän on vaikea kuvailla värejä. Muissa kielissä on numeroille vain muutamia sanoja. Noiden kielten puhujat eivät osaa laskea kovin hyvin. Joissakin kielissä ei tunnisteta vasenta ja oikeaa . Ihmiset puhuvat siellä pohjoisesta ja etelästä, idästä ja lännestä. Heillä on erittäin hyvä kyky määritellä maantieteellinen sijainti. Mutta he eivät ymmärrä oikean ja vasemman käsitteitä. Kielemme ei toki yksin vaikuta ajatteluumme. Ympäristömme ja jokapäiväinen elämämme muovaavat myös ajatuksiamme. Mikä on siis kielen rooli? Rajoittaako se ajatuksiamme? Vai onko meillä sanoja vain sille, mitä ajattelemme? Mikä on syy ja mikä seuraus? Kaikki nämä kysymykset ovat jääneet ilman vastausta. Ne pitävät aivotutkijat ja kielitieteilijät kiireisinä. Mutta tämä asia koskee meitä kaikkia… Oletko se, mitä puhut?!