Lauseita

fi Oppia vieraita kieliä   »   hr Učiti strane jezike

23 [kaksikymmentäkolme]

Oppia vieraita kieliä

Oppia vieraita kieliä

23 [dvadeset i tri]

Učiti strane jezike

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi kroatia Toista Lisää
Missä te opitte espanjaa? G-j- --e-na-č----š-anj-lsk-? G___ s__ n______ š__________ G-j- s-e n-u-i-i š-a-j-l-k-? ---------------------------- Gdje ste naučili španjolski? 0
Osaatteko myös portugalia? Z---e-l------rt-ga---i? Z____ l_ i p___________ Z-a-e l- i p-r-u-a-s-i- ----------------------- Znate li i portugalski? 0
Kyllä, ja osaan myös hiukan italiaa. Da--a--n---i----to-ta---a-s-i. D__ a z___ i n____ t__________ D-, a z-a- i n-š-o t-l-j-n-k-. ------------------------------ Da, a znam i nešto talijanski. 0
Minun mielestäni puhutte todella hyvin. Mi-lim-----ov--ite v-lo-dob-o. M_____ d_ g_______ v___ d_____ M-s-i- d- g-v-r-t- v-l- d-b-o- ------------------------------ Mislim da govorite vrlo dobro. 0
Kielet ovat aika samankaltaisia. Ti --zic- s- -r-----o-vr-o-------. T_ j_____ s_ p_______ v___ s______ T- j-z-c- s- p-i-i-n- v-l- s-i-n-. ---------------------------------- Ti jezici su prilično vrlo slični. 0
Minä ymmärrän niitä hyvin. M-g---h d---- ----m----. M___ i_ d____ r_________ M-g- i- d-b-o r-z-m-e-i- ------------------------ Mogu ih dobro razumjeti. 0
Mutta puhuminen ja kirjoittaminen on vaikeaa. A-i go-ori-i---p-sat--je-teš--. A__ g_______ i p_____ j_ t_____ A-i g-v-r-t- i p-s-t- j- t-š-o- ------------------------------- Ali govoriti i pisati je teško. 0
Minä teen vielä monta virhettä. Pr---------mn--- g-e-a--. P_____ j__ m____ g_______ P-a-i- j-š m-o-o g-e-a-a- ------------------------- Pravim još mnogo grešaka. 0
Olkaa hyvä ja korjatkaa aina virheeni. Isp-avi-e-me --li----ije-. I________ m_ m____ u______ I-p-a-i-e m- m-l-m u-i-e-. -------------------------- Ispravite me molim uvijek. 0
Ääntämyksenne on ihan hyvä. V-š-------r -- --sv-- -o-a-. V__ i______ j_ s_____ d_____ V-š i-g-v-r j- s-s-i- d-b-r- ---------------------------- Vaš izgovor je sasvim dobar. 0
Teillä on pieni aksentti. I-at--mal-----en-. I____ m___ a______ I-a-e m-l- a-c-n-. ------------------ Imate mali akcent. 0
Tunnistaa mistä tulette. P---oz---e-s--oda-le do-a---e. P_________ s_ o_____ d________ P-e-o-n-j- s- o-a-l- d-l-z-t-. ------------------------------ Prepoznaje se odakle dolazite. 0
Mikä on teidän äidinkielenne? Ko-- je-V-š-------j-----ik? K___ j_ V__ m_______ j_____ K-j- j- V-š m-t-r-j- j-z-k- --------------------------- Koji je Vaš maternji jezik? 0
Käyttekö kielikurssia? Idete-l---a teč---je-i-a? I____ l_ n_ t____ j______ I-e-e l- n- t-č-j j-z-k-? ------------------------- Idete li na tečaj jezika? 0
Mitä oppikirjaa käytätte? Ko-- ----eni- -ori--it-? K___ u_______ k_________ K-j- u-ž-e-i- k-r-s-i-e- ------------------------ Koji udžbenik koristite? 0
Minä en tällä hetkellä tiedä sen nimeä. U-ovo- -o---tu n--zna- kako -e-zove. U o___ m______ n_ z___ k___ s_ z____ U o-o- m-m-n-u n- z-a- k-k- s- z-v-. ------------------------------------ U ovom momentu ne znam kako se zove. 0
Minulle ei tule nimi mieleen. Ne-m--u-se--j-ti-i-n-sl-v-. N_ m___ s_ s______ n_______ N- m-g- s- s-e-i-i n-s-o-a- --------------------------- Ne mogu se sjetiti naslova. 0
Olen unohtanut sen. Z--o----- /--a-ora--l- s-m---. Z________ / Z_________ s__ t__ Z-b-r-v-o / Z-b-r-v-l- s-m t-. ------------------------------ Zaboravio / Zaboravila sam to. 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

MP3 suomi + kroatia (1-100) MP3 kroatia (1-100)
Videota ei löytynyt!

Germaaniset kielet

Germaaniset kielet kuuluvat indoeurooppalaiseen kieliperheeseen. Tälle kieliryhmälle ovat luonteenomaisia sen fonologiset piirteet. Fonologisten piirteiden erilaisuudet erottavat nämä kielet toisistaan. Germaanisia kieliä on noin 15. 500 miljoonaa ihmistä puhuu maailmassa näitä kieliä äidinkielenään. Yksittäisten kielten tarkkaa määrää on vaikea päätellä. On usein epäselvää, onko kyse itsenäisistä kielistä vai ainoastaan murteista. Tärkein germaaninen kieli on englanti. Se on 350 miljoonan puhujan äidinkieli eri puolilla maailmaa. Sen jälkeen tulevat saksa ja hollanti. Germaaniset kielet jakautuvat eri ryhmiin. Niitä ovat pohjoisgermaaniset, länsigermaaniset ja itägermaaniset. Pohjoisgermaanisia kieliä ovat skandinaaviset kielet. Englanti, saksa ja hollanti ovat länsigermaanisia kieliä. Itägermaaniset kielet ovat kaikki kuolleet. Esimerkiksi vanha englanti kuului tuohon ryhmään. Siirtomaa-aika levitti germaanisia kieliä kautta maailman. Sen seurauksena hollantia ymmärretään Karibialla ja Etelä-Afrikassa. Kaikki germaaniset kielet ovat lähtöisin samasta kannasta. On epäselvää, oliko olemassa yhtenäinen kantakieli. Sitä paitsi on olemassa vain harvoja vanhoja germaanisia tekstejä. Toisin kuin romaanisista kielistä germaanisista kielistä ei ole juuri mitään lähteitä. Germaanisten kielten tutkimus on sen vuoksi vaikeampaa. Germaanisten kansojen, tai teutonien, kulttuurista tiedetäänkin suhteellisen vähän. Teutonikansat eivät yhdistyneet. Sen vuoksi ei ollut yhteistä identiteettiä. Tieteen täytyykin turvautua muihin lähteisiin. Ilman kreikkalaisia ja roomalaisia tietäisimme hyvin vähän teutoneista!