Lauseita

fi haluta jotakin 1   »   hr nešto željeti

70 [seitsemänkymmentä]

haluta jotakin 1

haluta jotakin 1

70 [sedamdeset]

nešto željeti

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi kroatia Toista Lisää
Haluatteko polttaa? Ž--i-e l--puš---? Ž_____ l_ p______ Ž-l-t- l- p-š-t-? ----------------- Želite li pušiti? 0
Haluatteko tanssia? Želite--i ple-at-? Ž_____ l_ p_______ Ž-l-t- l- p-e-a-i- ------------------ Želite li plesati? 0
Haluatteko mennä kävelylle? Že-ite-li--e -e--t-? Ž_____ l_ s_ š______ Ž-l-t- l- s- š-t-t-? -------------------- Želite li se šetati? 0
Haluan polttaa. Žel-m p-š-t-. Ž____ p______ Ž-l-m p-š-t-. ------------- Želim pušiti. 0
Haluatko tupakan? Ž-l-- -i -i--r-tu? Ž____ l_ c________ Ž-l-š l- c-g-r-t-? ------------------ Želiš li cigaretu? 0
Hän (m.) haluaa tulta. On žel---at--. O_ ž___ v_____ O- ž-l- v-t-u- -------------- On želi vatru. 0
Haluaisin juoda jotakin. Že-i-----to-pit-. Ž____ n____ p____ Ž-l-m n-š-o p-t-. ----------------- Želim nešto piti. 0
Haluaisin syödä jotakin. Ž-l-m-ne-to-j--t-. Ž____ n____ j_____ Ž-l-m n-š-o j-s-i- ------------------ Želim nešto jesti. 0
Haluaisin levätä hieman. Že-i- se-m-lo odm--i-i. Ž____ s_ m___ o________ Ž-l-m s- m-l- o-m-r-t-. ----------------------- Želim se malo odmoriti. 0
Haluaisin kysyä teiltä jotakin. Žel-m---- -eš-o--itati. Ž____ V__ n____ p______ Ž-l-m V-s n-š-o p-t-t-. ----------------------- Želim Vas nešto pitati. 0
Haluaisin pyytää teiltä jotakin. Ž---m---s-ne--o -------i. Ž____ V__ n____ z________ Ž-l-m V-s n-š-o z-m-l-t-. ------------------------- Želim Vas nešto zamoliti. 0
Haluaisin kutsua teidät johonkin. Ž-l---Vas na --što--oz--t-. Ž____ V__ n_ n____ p_______ Ž-l-m V-s n- n-š-o p-z-a-i- --------------------------- Želim Vas na nešto pozvati. 0
Mitä haluatte? Šta-ž-l-te---o-im? Š__ ž______ m_____ Š-a ž-l-t-, m-l-m- ------------------ Šta želite, molim? 0
Haluatteko kahvia? Že------i ----? Ž_____ l_ k____ Ž-l-t- l- k-v-? --------------- Želite li kavu? 0
Vai haluatteko mielummin teetä? Il--ž-l--- ---i-- č-j? I__ ž_____ r_____ č___ I-i ž-l-t- r-d-j- č-j- ---------------------- Ili želite radije čaj? 0
Me haluaisimme mennä kotiin. Ž--i-- se -oziti-kući. Ž_____ s_ v_____ k____ Ž-l-m- s- v-z-t- k-ć-. ---------------------- Želimo se voziti kući. 0
Haluatteko taksin? Že---e -- -a-si? Ž_____ l_ t_____ Ž-l-t- l- t-k-i- ---------------- Želite li taksi? 0
He haluavat soittaa. O-i ž-l--tel---ni-a-i. O__ ž___ t____________ O-i ž-l- t-l-f-n-r-t-. ---------------------- Oni žele telefonirati. 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

MP3 suomi + kroatia (1-100) MP3 kroatia (1-100)
Videota ei löytynyt!

Kaksi kieltä = kaksi puhekeskusta!

Aivojen kannalta ei ole väliä, milloin opimme kielen. Näin on siksi, koska aivoilla on erilliset tallennuspaikat eri kielille. Kaikkia oppimiamme kieliä ei ole tallennettu yhteen paikkaan. Aikuisena oppimillemme kielille on oma tallennuspaikka. Se tarkoittaa, että aivot käsittelevät uusia sääntöjä eri paikassa. Niitä ei tallenneta äidinkielen kanssa. Kaksikielisiksi kasvaneet ihmiset käyttävät puolestaan vain yhtä aivojen aluetta. Useat tutkimukset ovat tulleet tähän tulokseen. Neurotutkijat tutkivat useita koehenkilöitä. Nämä puhuivat sujuvasti kahta kieltä. Osa koeryhmästä oli kuitenkin kasvanut kaksikielisenä. Toinen osa oli taas oppinut toisen kielen myöhemmin elämässään. Tutkijat kykenivät mittaamaan aivotoimintaa kielikokeiden aikana. Tällä tavoin he saattoivat nähdä, mitä aivojen alueet toimivat kokeiden aikana. Ja he näkivät, että ”myöhään” oppineilla oli kaksi puhekeskusta! Tutkijat olivat jo pitkään epäilleet, että näin olisi. Aivovamman saaneilla ihmisillä oli toisenlaisia merkkejä. Aivojen vammat voivat siis myös johtaa puheongelmiin. Niistä kärsivät eivät kykene lausumaan tai ymmärtämään sanoja yhtä hyvin. Mutta kaksikieliset onnettomuuden uhrit osoittivat epätavallisia merkkejä. Heidän puhevaikeutensa eivät aina vaikuta molempiin kieliin. Jos vain yksi aivojen alue saa vamman, toinen voi silti toimia. Silloin potilaat puhuvat yhtä kieltä paremmin kuin toista. Nuo kaksi kieltä opitaan myös uudelleen eri nopeudella. Tämä todistaa, että molempia kieliä ei ole tallennettu samaan paikkaan. Koska niitä ei opittu samaan aikaan, ne muodostivat kaksi tallennuspaikkaa. Vielä ei tunneta, miten aivomme hallitsevat useita kieliä. Mutta uudet löydöt voivat johtaa uusiin oppimismenetelmiin.