Lauseita

fi Työskennellä / tehdä töitä   »   hr Raditi

55 [viisikymmentäviisi]

Työskennellä / tehdä töitä

Työskennellä / tehdä töitä

55 [pedeset i pet]

Raditi

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi kroatia Toista Lisää
Mitä teette työksenne? Št--s-e-p---an-ma-j-? Š__ s__ p_ z_________ Š-o s-e p- z-n-m-n-u- --------------------- Što ste po zanimanju? 0
Mieheni on lääkäri. Moj-mu- -- --j--ni--po-z---ma--u. M__ m__ j_ l_______ p_ z_________ M-j m-ž j- l-j-č-i- p- z-n-m-n-u- --------------------------------- Moj muž je liječnik po zanimanju. 0
Minä työskentelen osa-aikaisesti sairaanhoitajana. R-------l- ra-n---v-e-en- ka--me-ici-sk- sest--. R____ p___ r_____ v______ k__ m_________ s______ R-d-m p-l- r-d-o- v-e-e-a k-o m-d-c-n-k- s-s-r-. ------------------------------------------------ Radim pola radnog vremena kao medicinska sestra. 0
Pian saamme eläkettä. U--o-o -emo--obi-i-mi--vi--. U_____ ć___ d_____ m________ U-k-r- ć-m- d-b-t- m-r-v-n-. ---------------------------- Uskoro ćemo dobiti mirovinu. 0
Mutta verot ovat korkeita. A-i-porezi s- --s---. A__ p_____ s_ v______ A-i p-r-z- s- v-s-k-. --------------------- Ali porezi su visoki. 0
Ja sairasvakuutus on korkea. I--d--v-t-eno -sig----je -e-s-u-o. I z__________ o_________ j_ s_____ I z-r-v-t-e-o o-i-u-a-j- j- s-u-o- ---------------------------------- I zdravstveno osiguranje je skupo. 0
Miksi sinä haluat joskus tulla? Š---že-iš-j--n-- pos-a--? Š__ ž____ j_____ p_______ Š-o ž-l-š j-d-o- p-s-a-i- ------------------------- Što želiš jednom postati? 0
Haluan tulla insinööriksi. Že-im --ti-i-že-j-r. Ž____ b___ i________ Ž-l-m b-t- i-ž-n-e-. -------------------- Želim biti inženjer. 0
Haluan opiskella yliopistossa. Želi--st--ir--i-na -veu---iš--. Ž____ s________ n_ s___________ Ž-l-m s-u-i-a-i n- s-e-č-l-š-u- ------------------------------- Želim studirati na sveučilištu. 0
Olen harjoittelija. J----m ---pr-v-ik. J_ s__ p__________ J- s-m p-i-r-v-i-. ------------------ Ja sam pripravnik. 0
En tienaa paljon. N- z--a-u-e---uno. N_ z________ p____ N- z-r-đ-j-m p-n-. ------------------ Ne zarađujem puno. 0
Minulla on työharjoittelu ulkomailla. O--ađuj-- ----r-v--č-i s--ž - -----m-t--. O________ p___________ s___ u i__________ O-r-đ-j-m p-i-r-v-i-k- s-a- u i-o-e-s-v-. ----------------------------------------- Odrađujem pripravnički staž u inozemstvu. 0
Tuo on pomoni. O----e moj še-. O__ j_ m__ š___ O-o j- m-j š-f- --------------- Ovo je moj šef. 0
Minulla on mukavia työkavereita. I--m-d-ag- k--ege. I___ d____ k______ I-a- d-a-e k-l-g-. ------------------ Imam drage kolege. 0
Lounasaikaan käymme aina ruokalassa. U-p-dn--u--je- id--- - -ant--u. U p____ u_____ i____ u k_______ U p-d-e u-i-e- i-e-o u k-n-i-u- ------------------------------- U podne uvijek idemo u kantinu. 0
Etsin työpaikkaa. T-a----r---o mje-to. T_____ r____ m______ T-a-i- r-d-o m-e-t-. -------------------- Tražim radno mjesto. 0
Olen ollut työttömänä jo vuoden. Ja -am------o--nu-da-- -e----sl-- /--a. J_ s__ v__ g_____ d___ n_________ / -__ J- s-m v-ć g-d-n- d-n- n-z-p-s-e- / --. --------------------------------------- Ja sam već godinu dana nezaposlen / -a. 0
Tässä maassa on liian monta työtöntä. U -v-- z------im- -re-i----ezapos-en-h. U o___ z_____ i__ p______ n____________ U o-o- z-m-j- i-a p-e-i-e n-z-p-s-e-i-. --------------------------------------- U ovoj zemlji ima previše nezaposlenih. 0

Muisti tarvitsee puhetta

Useimmat ihmiset muistavat ensimmäisen koulupäivänsä. He eivät kuitenkaan enää muista, mitä tapahtui sitä ennen. Meillä ei ole melkein mitään muistoja ensimmäisistä elinvuosistamme. Miksi on niin? Miksi emme voi muistaa vauvaikämme kokemuksia? Syy on kehityksessämme. Puhe ja muisti kehittyvät suunnilleen samaan aikaan. Muistaakseen jotain ihminen tarvitsee puhetta. Toisin sanoen hänellä pitää olla sanoja kokemuksiaan varten. Tiedemiehet ovat tehneet erilaisia kokeita lasten kanssa. Tehdessään niitä he tekivät mielenkiintoisen löydön. Niin pian kuin lapset alkavat puhua, he unohtavat kaiken sitä ennen tapahtuneen. Puheen alku on samalla muistin alku. Lapset oppivat paljon kolmen ensimmäisen ikävuotensa aikana. He kokevat uusia asioita joka päivä. Heillä on siinä iässä myös monia tärkeitä kokemuksia. Siitä huolimatta se kaikki katoaa. Pyskologit kutsuvat tätä ilmiötä pikkulapsen muistinmenetykseksi. Lapset voivat muistaa vain asioita, joilla on nimi. Omaelämäkerrallinen muisti säilyttää henkilökohtaisia kokemuksia. Se toimii kuin päiväkirja. Kaikki elämämme tärkeimmät tapahtumat on tallennettu siihen. Tällä tavoin omaelämäkerrallinen muisti muovaa identiteettimme. Mutta sen kehitys riippuu äidinkielen oppimisesta. Ja me voimme aktivoida muistimme vain puheemme kautta. Asiat, jotka opimme vauvana, eivät tietenkään kokonaan katoa. Ne on tallennettu jonnekin aivoihimme. Me vain emme pääse niihin käsiksi – eikö olekin harmillista?