Lauseita

fi Keittiössä   »   hu A konyhában

19 [yhdeksäntoista]

Keittiössä

Keittiössä

19 [tizenkilenc]

A konyhában

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi unkari Toista Lisää
Onko sinulla uusi keittiö? Új-kon--á--va-? Ú_ k______ v___ Ú- k-n-h-d v-n- --------------- Új konyhád van? 0
Mitä sinä haluat tänään keittää? Mit a----z ma---zn-? M__ a_____ m_ f_____ M-t a-a-s- m- f-z-i- -------------------- Mit akarsz ma főzni? 0
Keitätkö sähköllä vai kaasulla? V-l-----al---g---á-zal főz-l? V_________ v___ g_____ f_____ V-l-a-n-a- v-g- g-z-a- f-z-l- ----------------------------- Villannyal vagy gázzal főzöl? 0
Leikkaanko minä sipulit? F-lvágjam a ----m-t? F________ a h_______ F-l-á-j-m a h-g-m-t- -------------------- Felvágjam a hagymát? 0
Kuorinko minä perunat? Meg-á--zzam a b-rgo-y--? M__________ a b_________ M-g-á-o-z-m a b-r-o-y-t- ------------------------ Meghámozzam a burgonyát? 0
Pesenkö minä salaatin? M-gm-ssam a----átát? M________ a s_______ M-g-o-s-m a s-l-t-t- -------------------- Megmossam a salátát? 0
Missä ovat lasit? H---van-a- a-poha---? H__ v_____ a p_______ H-l v-n-a- a p-h-r-k- --------------------- Hol vannak a poharak? 0
Missä ovat astiat? H---v-n-a--ed--y? H__ v__ a_ e_____ H-l v-n a- e-é-y- ----------------- Hol van az edény? 0
Missä ovat ruokailuvälineet? Hol--an az --őe-zkö-? H__ v__ a_ e_________ H-l v-n a- e-ő-s-k-z- --------------------- Hol van az evőeszköz? 0
Onko sinulla purkinavaajaa? Van eg- konzerv--itó-? V__ e__ k_____________ V-n e-y k-n-e-v-y-t-d- ---------------------- Van egy konzervnyitód? 0
Onko sinulla pullonavaajaa? V-n egy ----yi-ó-? V__ e__ s_________ V-n e-y s-r-y-t-d- ------------------ Van egy sörnyitód? 0
Onko sinulla korkinavaajaa? V-- e-- -ug--ú--d? V__ e__ d_________ V-n e-y d-g-h-z-d- ------------------ Van egy dugóhúzód? 0
Keitätkö sinä keiton tässä kattilassa? Eb--n-a fazékb-- f---d a-l---st? E____ a f_______ f____ a l______ E-b-n a f-z-k-a- f-z-d a l-v-s-? -------------------------------- Ebben a fazékban főzöd a levest? 0
Paistatko sinä kalan tällä pannulla? Ebbe--a------nyő--n-sü--d---h-la-? E____ a s__________ s____ a h_____ E-b-n a s-r-e-y-b-n s-t-d a h-l-t- ---------------------------------- Ebben a serpenyőben sütöd a halat? 0
Grillaatko sinä vihannekset tällä grillillä? Eb----a g--l--ü----n--r-l----- - zöl--é-et? E____ a g___________ g________ a z_________ E-b-n a g-i-l-ü-ő-e- g-i-l-z-d a z-l-s-g-t- ------------------------------------------- Ebben a grillsütőben grillezed a zöldséget? 0
Minä katan pöydän. Me-te-í-e- az-a---alt. M_________ a_ a_______ M-g-e-í-e- a- a-z-a-t- ---------------------- Megterítem az asztalt. 0
Tässä ovat veitset, haarukat ja lusikat. Itt-v--n-k a-----k,-a -il--k é--- --n-la-. I__ v_____ a k_____ a v_____ é_ a k_______ I-t v-n-a- a k-s-k- a v-l-á- é- a k-n-l-k- ------------------------------------------ Itt vannak a kések, a villák és a kanalak. 0
Tässä ovat lasit, lautaset ja lautasliinat. I----a-n-k a-p-h-rak--a --n--r-k és - s-a-vé--k. I__ v_____ a p_______ a t_______ é_ a s_________ I-t v-n-a- a p-h-r-k- a t-n-é-o- é- a s-a-v-t-k- ------------------------------------------------ Itt vannak a poharak, a tányérok és a szalvéták. 0

Oppiminen ja oppimistyylit

Jos joku ei edisty kovin paljon oppimisessaan, hän saattaa oppia väärällä tavalla. Toisin sanoen hän ei opi tavalla, joka sopii hänen ”tyyliinsä”. Yleensä tunnistetaan neljä oppimistyyliä. Nämä oppimistyylit liittyvät aisteihin. On olemassa kuuloon, näköön, kommunikaatioon ja motoriikkaan liittyvät oppimistyylit. Kuulotyyppi oppii parhaiten kuulemastaan. Hän voi esimerkiksi muistaa hyvin sävelmiä. Opiskellessaan hän lukee itselleen; hän oppii sanastoa lukemalla ääneen. Tämä tyyppi puhuu usein itsekseen. CD't tai aihetta koskevat luennot ovat hänelle hyödyllisiä. Visuaalinen tyyppi oppii parhaiten näkemästään. Hänelle on tärkeää voida lukea tieto. Hän tekee paljon muistiinpanoja opiskellessaan. Hän käyttää oppiessaan myös mielellään kuvia, taulukoita ja muistilappuja. Tämä tyyppi lukee paljon ja näkee usein unia, jotka ovat värillisiä. Hän oppii parhaiten miellyttävässä ympäristössä. Kommunikatiivinen tyyppi pitää eniten keskusteluista ja pohdinnoista. Hän tarvitsee vuorovaikutusta ja keskustelua toisten kanssa. Hän kysyy luokassa paljon kysymyksiä ja oppii hyvin ryhmässä. Motorinen tyyppi oppii liikkeen kautta. Hän oppii mieluiten ”tekemällä” ja haluaa kokeilla kaikkea. Hän haluaa olla fyysisesti aktiivinen ja jauhaa purukumia opiskellessaan. Hän ei pidä teorioista, mutta pitää kokeista. On tärkeää huomata, että melkein kaikki ovat näiden tyyppien sekoituksia. Kukaan ei siis edusta yhtä ainoaa tyyppiä. Siksi opimme parhaiten, kun käytämme kaikkia aistejamme. Silloin aivomme on aktivoitu monella tavalla, ja ne tallentavat hyvin uutta sisältöä. Lue ja kuuntele sanastoa ja keskustele siitä! Ja harrasta sen jälkeen urheilua!