Lauseita

fi Keittiössä   »   no På kjøkkenet

19 [yhdeksäntoista]

Keittiössä

Keittiössä

19 [nitten]

På kjøkkenet

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi norja Toista Lisää
Onko sinulla uusi keittiö? H-- -----tt n-t- -jø-ke-? H__ d_ f___ n___ k_______ H-r d- f-t- n-t- k-ø-k-n- ------------------------- Har du fått nytt kjøkken? 0
Mitä sinä haluat tänään keittää? Hva---al d- -age i-da-? H__ s___ d_ l___ i d___ H-a s-a- d- l-g- i d-g- ----------------------- Hva skal du lage i dag? 0
Keitätkö sähköllä vai kaasulla? B-u-er--u-e----r-s--k-mfyr ----r gassk---yr? B_____ d_ e________ k_____ e____ g__________ B-u-e- d- e-e-t-i-k k-m-y- e-l-r g-s-k-m-y-? -------------------------------------------- Bruker du elektrisk komfyr eller gasskomfyr? 0
Leikkaanko minä sipulit? S--l-j---skjæ---o-- -ø--n? S___ j__ s_____ o__ l_____ S-a- j-g s-j-r- o-p l-k-n- -------------------------- Skal jeg skjære opp løken? 0
Kuorinko minä perunat? S-al jeg-s-r-ll- po-e----? S___ j__ s______ p________ S-a- j-g s-r-l-e p-t-t-n-? -------------------------- Skal jeg skrelle potetene? 0
Pesenkö minä salaatin? Sk-- je- ---k----l---n? S___ j__ v____ s_______ S-a- j-g v-s-e s-l-t-n- ----------------------- Skal jeg vaske salaten? 0
Missä ovat lasit? H-o--e- -l--sen-? H___ e_ g________ H-o- e- g-a-s-n-? ----------------- Hvor er glassene? 0
Missä ovat astiat? Hv-r-----e-v-se-? H___ e_ s________ H-o- e- s-r-i-e-? ----------------- Hvor er serviset? 0
Missä ovat ruokailuvälineet? Hv-r--r-b-s--k--t? H___ e_ b_________ H-o- e- b-s-i-k-t- ------------------ Hvor er bestikket? 0
Onko sinulla purkinavaajaa? Har--u e---ok-åpne-? H__ d_ e_ b_________ H-r d- e- b-k-å-n-r- -------------------- Har du en boksåpner? 0
Onko sinulla pullonavaajaa? H----u--n f---ke-p---? H__ d_ e_ f___________ H-r d- e- f-a-k-å-n-r- ---------------------- Har du en flaskeåpner? 0
Onko sinulla korkinavaajaa? Ha---u--n--o-ke-r-----? H__ d_ e_ k____________ H-r d- e- k-r-e-r-k-e-? ----------------------- Har du en korketrekker? 0
Keitätkö sinä keiton tässä kattilassa? K---- ----u-p-n-i d--n--g-----? K____ d_ s_____ i d____ g______ K-k-r d- s-p-e- i d-n-e g-y-e-? ------------------------------- Koker du suppen i denne gryten? 0
Paistatko sinä kalan tällä pannulla? Ste--r--u f-s-en-i den---pannen? S_____ d_ f_____ i d____ p______ S-e-e- d- f-s-e- i d-n-e p-n-e-? -------------------------------- Steker du fisken i denne pannen? 0
Grillaatko sinä vihannekset tällä grillillä? G--l-e---u -rø---a-e-e--- ----e----l---? G______ d_ g__________ p_ d____ g_______ G-i-l-r d- g-ø-n-a-e-e p- d-n-e g-i-l-n- ---------------------------------------- Griller du grønnsakene på denne grillen? 0
Minä katan pöydän. J-g------- -or---. J__ d_____ b______ J-g d-k-e- b-r-e-. ------------------ Jeg dekker bordet. 0
Tässä ovat veitset, haarukat ja lusikat. H---er -n---ne,-gafle-- -- s-j-e-e. H__ e_ k_______ g______ o_ s_______ H-r e- k-i-e-e- g-f-e-e o- s-j-e-e- ----------------------------------- Her er knivene, gaflene og skjeene. 0
Tässä ovat lasit, lautaset ja lautasliinat. He---- --a-s--e,--a-le-ke----- ----ie-----. H__ e_ g________ t_________ o_ s___________ H-r e- g-a-s-n-, t-l-e-k-n- o- s-r-i-t-e-e- ------------------------------------------- Her er glassene, tallerkene og serviettene. 0

Oppiminen ja oppimistyylit

Jos joku ei edisty kovin paljon oppimisessaan, hän saattaa oppia väärällä tavalla. Toisin sanoen hän ei opi tavalla, joka sopii hänen ”tyyliinsä”. Yleensä tunnistetaan neljä oppimistyyliä. Nämä oppimistyylit liittyvät aisteihin. On olemassa kuuloon, näköön, kommunikaatioon ja motoriikkaan liittyvät oppimistyylit. Kuulotyyppi oppii parhaiten kuulemastaan. Hän voi esimerkiksi muistaa hyvin sävelmiä. Opiskellessaan hän lukee itselleen; hän oppii sanastoa lukemalla ääneen. Tämä tyyppi puhuu usein itsekseen. CD't tai aihetta koskevat luennot ovat hänelle hyödyllisiä. Visuaalinen tyyppi oppii parhaiten näkemästään. Hänelle on tärkeää voida lukea tieto. Hän tekee paljon muistiinpanoja opiskellessaan. Hän käyttää oppiessaan myös mielellään kuvia, taulukoita ja muistilappuja. Tämä tyyppi lukee paljon ja näkee usein unia, jotka ovat värillisiä. Hän oppii parhaiten miellyttävässä ympäristössä. Kommunikatiivinen tyyppi pitää eniten keskusteluista ja pohdinnoista. Hän tarvitsee vuorovaikutusta ja keskustelua toisten kanssa. Hän kysyy luokassa paljon kysymyksiä ja oppii hyvin ryhmässä. Motorinen tyyppi oppii liikkeen kautta. Hän oppii mieluiten ”tekemällä” ja haluaa kokeilla kaikkea. Hän haluaa olla fyysisesti aktiivinen ja jauhaa purukumia opiskellessaan. Hän ei pidä teorioista, mutta pitää kokeista. On tärkeää huomata, että melkein kaikki ovat näiden tyyppien sekoituksia. Kukaan ei siis edusta yhtä ainoaa tyyppiä. Siksi opimme parhaiten, kun käytämme kaikkia aistejamme. Silloin aivomme on aktivoitu monella tavalla, ja ne tallentavat hyvin uutta sisältöä. Lue ja kuuntele sanastoa ja keskustele siitä! Ja harrasta sen jälkeen urheilua!