Lauseita

fi Small Talk 1   »   hr Čavrljanje 1

20 [kaksikymmentä]

Small Talk 1

Small Talk 1

20 [dvadeset]

Čavrljanje 1

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi kroatia Toista Lisää
Koittakaa viihtyä! R-s---ot--e se! R__________ s__ R-s-o-o-i-e s-! --------------- Raskomotite se! 0
Olkaa kuin kotonanne. Osjeća-te--- kao --- -u--! O________ s_ k__ k__ k____ O-j-ć-j-e s- k-o k-d k-ć-! -------------------------- Osjećajte se kao kod kuće! 0
Mitä te haluaisitte juoda? Š-o-že------opit-? Š__ ž_____ p______ Š-o ž-l-t- p-p-t-? ------------------ Što želite popiti? 0
Pidättekö musiikista? Volite-l--gl-zbu? V_____ l_ g______ V-l-t- l- g-a-b-? ----------------- Volite li glazbu? 0
Minä pidän klassisesta musiikista. V---- ------n--g-a-b-. V____ k_______ g______ V-l-m k-a-i-n- g-a-b-. ---------------------- Volim klasičnu glazbu. 0
Tässä ovat minun CD-levyni. Ov-j---u -----C---. O____ s_ m___ C____ O-d-e s- m-j- C---. ------------------- Ovdje su moji CD-i. 0
Soitatteko te jotain soitinta? S--ra-e ----eki---s-r--ent? S______ l_ n___ i__________ S-i-a-e l- n-k- i-s-r-m-n-? --------------------------- Svirate li neki instrument? 0
Tässä on minun kitarani. O-dje -- --ja-g-t---. O____ j_ m___ g______ O-d-e j- m-j- g-t-r-. --------------------- Ovdje je moja gitara. 0
Laulatteko te mielellänne? P--v-te li rad-? P______ l_ r____ P-e-a-e l- r-d-? ---------------- Pjevate li rado? 0
Onko teillä lapsia? Im--e l- d-e-e? I____ l_ d_____ I-a-e l- d-e-e- --------------- Imate li djece? 0
Onko teillä koira? Im--- li ---? I____ l_ p___ I-a-e l- p-a- ------------- Imate li psa? 0
Onko teillä kissa? I---- l- -----? I____ l_ m_____ I-a-e l- m-č-u- --------------- Imate li mačku? 0
Tässä ovat kirjani. Ovd-e--- -o---kn----. O____ s_ m___ k______ O-d-e s- m-j- k-j-g-. --------------------- Ovdje su moje knjige. 0
Luen juuri tätä kirjaa. Up-a-o čita- --u--n---u. U_____ č____ o__ k______ U-r-v- č-t-m o-u k-j-g-. ------------------------ Upravo čitam ovu knjigu. 0
Mitä te luette mielellänne? Š-o-r-d- čita-e? Š__ r___ č______ Š-o r-d- č-t-t-? ---------------- Što rado čitate? 0
Menettekö te mielellänne konserttiin? I--t- -- r--- n----nc-rt? I____ l_ r___ n_ k_______ I-e-e l- r-d- n- k-n-e-t- ------------------------- Idete li rado na koncert? 0
Menettekö te mielellänne teatteriin? I-e---l-----o u -az---š-e? I____ l_ r___ u k_________ I-e-e l- r-d- u k-z-l-š-e- -------------------------- Idete li rado u kazalište? 0
Menettekö te mielellänne oopperaan? I--te-l- ra-o u-op-r-? I____ l_ r___ u o_____ I-e-e l- r-d- u o-e-u- ---------------------- Idete li rado u operu? 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

MP3 suomi + kroatia (1-100) MP3 kroatia (1-100)
Videota ei löytynyt!

Äidinkieli? Isänkieli!

Keneltä opit lapsena kielesi? Sanot varmaan: Äidiltä! Useimmat ihmiset maailmassa ajattelevat niin. Käsite ”äidinkieli” esiintyy lähes kaikilla kansoilla. Se on tuttu englantilaisille ja myös kiinalaisille. Ehkä siksi että äidit viettävät enemmän aikaa lasten kanssa. Tuoreet tutkimukset ovat tulleet kuitenkin eri tuloksiin. Ne osoittavat, että kielemme onkin useimmiten isämme kieli. Tutkijat selvittivät geneettistä aineistoa ja keskenään sekoittuneiden heimojen kieliä. Niissä heimoissa vanhemmat tulivat eri kulttuureista. Heimot olivat peräisin tuhansien vuosien takaa. Syynä tähän olivat laajat väestöliikkeet. Näiden sekoittuneiden heimojen geneettiset aineistot analysoitiin. Sitten niitä verrattiin heimon kieleen. Useimmissa heimoissa puhuttiin miespuolisten esi-isien kieltä. Se tarkoittaa, että maan kieli tulee Y-kromosomista. Miehet siis toivat kielensä vieraisiin maihin. Ja siellä naiset omaksuivat miesten uuden kielen. Myös nykyisin isillä on melkoinen vaikutus kieleemme. Oppiessaan vauvat nimittäin ohjautuvat isänsä kieleen. Isät puhuvat huomattavasti vähemmän lastensa kanssa. Miesten lauserakenne on myös yksinkertaisempi kuin naisten. Sen tuloksena isän kieli sopii paremmin vauvoille. Se ei ole heille ylivoimaista, ja siksi se on helpompi oppia. Siksi lapset matkivat mieluummin puhuessaan ”isää” kuin ”äitiä”. Myöhemmin äidin sanavarasto muovaa lapsen kieltä. Tällä tavoin äidit ja isät vaikuttavat kieleemme. Oikeastaan pitäisi siis puhua vanhempien kielestä!