Lauseita

fi haluta jotakin 1   »   ti ገለ ምፍታው

70 [seitsemänkymmentä]

haluta jotakin 1

haluta jotakin 1

70 [ሰብዓ]

70 [sebi‘a]

ገለ ምፍታው

gele mifitawi

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi tigrinja Toista Lisää
Haluatteko polttaa? ክ-ትክ----ኹም ዲኹም? ክ____ ደ___ ዲ___ ክ-ት-ኹ ደ-ኹ- ዲ-ም- --------------- ክተትክኹ ደሊኹም ዲኹም? 0
ki-e--ki-̱----lī---mi--īh----? k_________ d_______ d______ k-t-t-k-h-u d-l-h-u-i d-h-u-i- ------------------------------ kitetikiẖu delīẖumi dīẖumi?
Haluatteko tanssia? ክት--ስ--ደሊ-ም----? ክ_____ ደ___ ዲ___ ክ-ስ-ስ- ደ-ኹ- ዲ-ም- ---------------- ክትስዕስዑ ደሊኹም ዲኹም? 0
kit--i-is-‘u-del--̱um-----̱u-i? k___________ d_______ d______ k-t-s-‘-s-‘- d-l-h-u-i d-h-u-i- ------------------------------- kitisi‘isi‘u delīẖumi dīẖumi?
Haluatteko mennä kävelylle? ክ---- ደ-ኹ- ዲኹ-? ክ____ ደ___ ዲ___ ክ-ዛ-ሩ ደ-ኹ- ዲ-ም- --------------- ክትዛወሩ ደሊኹም ዲኹም? 0
k----a-er- de---̱-mi-dī--u--? k_________ d_______ d______ k-t-z-w-r- d-l-h-u-i d-h-u-i- ----------------------------- kitizaweru delīẖumi dīẖumi?
Haluan polttaa. ኣነ--ት-ኽ-ደ--። ኣ_ ክ___ ደ___ ኣ- ክ-ክ- ደ-የ- ------------ ኣነ ክትክኽ ደልየ። 0
an- -----iẖi -eli--። a__ k_______ d______ a-e k-t-k-h-i d-l-y-። --------------------- ane kitikiẖi deliye።
Haluatko tupakan? ሽ-----ኻ --? ሽ__ ደ__ ዲ__ ሽ-ራ ደ-ኻ ዲ-? ----------- ሽጋራ ደሊኻ ዲኻ? 0
s-ig-ra ---īẖ-----̱a? s______ d_____ d____ s-i-a-a d-l-h-a d-h-a- ---------------------- shigara delīẖa dīẖa?
Hän (m.) haluaa tulta. ን---ወልዒ ----ኣ-። ን_ መ___ ደ__ ኣ__ ን- መ-ል- ደ-ዩ ኣ-። --------------- ንሱ መወልዒ ደልዩ ኣሎ። 0
nisu m-w-l--ī-d---y---lo። n___ m_______ d_____ a___ n-s- m-w-l-‘- d-l-y- a-o- ------------------------- nisu meweli‘ī deliyu alo።
Haluaisin juoda jotakin. ገ--ክ-- ደልየ። ገ_ ክ__ ደ___ ገ- ክ-ቲ ደ-የ- ----------- ገለ ክሰቲ ደልየ። 0
g--e ----t-----iye። g___ k_____ d______ g-l- k-s-t- d-l-y-። ------------------- gele kisetī deliye።
Haluaisin syödä jotakin. ገ--ክ-ልዕ-ደ-የ። ገ_ ክ___ ደ___ ገ- ክ-ል- ደ-የ- ------------ ገለ ክበልዕ ደልየ። 0
g--- -i-eli‘--deli--። g___ k_______ d______ g-l- k-b-l-‘- d-l-y-። --------------------- gele kibeli‘i deliye።
Haluaisin levätä hieman. ቅ-ብ --ር- --የ። ቅ__ ከ___ ደ___ ቅ-ብ ከ-ር- ደ-የ- ------------- ቅሩብ ከዐርፍ ደልየ። 0
k-iru-- ke-ā-if- ------። k______ k_______ d______ k-i-u-i k-‘-r-f- d-l-y-። ------------------------ k’irubi ke‘ārifi deliye።
Haluaisin kysyä teiltä jotakin. ገለ ክ---- -ልየ። ገ_ ክ____ ደ___ ገ- ክ-ተ-ም ደ-የ- ------------- ገለ ክሓተኩም ደልየ። 0
g--- k--̣atek-mi -el---። g___ k_________ d______ g-l- k-h-a-e-u-i d-l-y-። ------------------------ gele kiḥatekumi deliye።
Haluaisin pyytää teiltä jotakin. ገ- ክልምነ-ም---የ። ገ_ ክ_____ ደ___ ገ- ክ-ም-ኩ- ደ-የ- -------------- ገለ ክልምነኩም ደልየ። 0
ge-- kili-i-e-u---d--iy-። g___ k___________ d______ g-l- k-l-m-n-k-m- d-l-y-። ------------------------- gele kiliminekumi deliye።
Haluaisin kutsua teidät johonkin. ኣ--ሓደ ነ-- --ድመ---ደ--። ኣ_ ሓ_ ነ__ ክ_____ ደ___ ኣ- ሓ- ነ-ር ክ-ድ-ኩ- ደ-የ- --------------------- ኣብ ሓደ ነገር ክዕድመኩም ደልየ። 0
a-i --ad---e---- -i‘i--m--u-i-del--e። a__ ḥ___ n_____ k___________ d______ a-i h-a-e n-g-r- k-‘-d-m-k-m- d-l-y-። ------------------------------------- abi ḥade negeri ki‘idimekumi deliye።
Mitä haluatte? እ--- -ደ-ዩ? እ___ ት____ እ-ታ- ት-ል-? ---------- እንታይ ትደልዩ? 0
in-t------de-i--? i______ t________ i-i-a-i t-d-l-y-? ----------------- initayi tideliyu?
Haluatteko kahvia? ቡ--ደሊኹም---ም ? ቡ_ ደ___ ኢ__ ? ቡ- ደ-ኹ- ኢ-ም ? ------------- ቡን ደሊኹም ኢኹም ? 0
bu-i--el-ẖumi-----mi-? b___ d_______ ī____ ? b-n- d-l-h-u-i ī-̱-m- ? ----------------------- buni delīẖumi īẖumi ?
Vai haluatteko mielummin teetä? ወይ - ሻ- ----ም ? ወ_ ሲ ሻ_ ይ____ ? ወ- ሲ ሻ- ይ-ሸ-ም ? --------------- ወይ ሲ ሻሂ ይሕሸኩም ? 0
w--- s- sh-h--yi--i-he--m--? w___ s_ s____ y__________ ? w-y- s- s-a-ī y-h-i-h-k-m- ? ---------------------------- weyi sī shahī yiḥishekumi ?
Me haluaisimme mennä kotiin. ን-ዛ --ከይድ--ሊ-። ን__ ክ____ ደ___ ን-ዛ ክ-ከ-ድ ደ-ና- -------------- ንገዛ ክንከይድ ደሊና። 0
ni-eza--i---e---i-del-n-። n_____ k_________ d______ n-g-z- k-n-k-y-d- d-l-n-። ------------------------- nigeza kinikeyidi delīna።
Haluatteko taksin? ታ---ዲ-ም-ደ-ኹ--? ታ__ ዲ__ ደ___ ? ታ-ሲ ዲ-ም ደ-ኹ- ? -------------- ታክሲ ዲኹም ደሊኹም ? 0
t-ki-------um--d----̱um- ? t_____ d_____ d_______ ? t-k-s- d-h-u-i d-l-h-u-i ? -------------------------- takisī dīẖumi delīẖumi ?
He haluavat soittaa. ክ--ው--ደሊኹም ---። ክ____ ደ___ ዲ___ ክ-ድ-ሉ ደ-ኹ- ዲ-ም- --------------- ክትድውሉ ደሊኹም ዲኺም። 0
k-ti-i---u -el-h-u---d-h--mi። k_________ d_______ d______ k-t-d-w-l- d-l-h-u-i d-h-ī-i- ----------------------------- kitidiwilu delīẖumi dīẖīmi።

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

MP3 suomi + tigrinja (1-100) MP3 tigrinja (1-100)
Videota ei löytynyt!

Kaksi kieltä = kaksi puhekeskusta!

Aivojen kannalta ei ole väliä, milloin opimme kielen. Näin on siksi, koska aivoilla on erilliset tallennuspaikat eri kielille. Kaikkia oppimiamme kieliä ei ole tallennettu yhteen paikkaan. Aikuisena oppimillemme kielille on oma tallennuspaikka. Se tarkoittaa, että aivot käsittelevät uusia sääntöjä eri paikassa. Niitä ei tallenneta äidinkielen kanssa. Kaksikielisiksi kasvaneet ihmiset käyttävät puolestaan vain yhtä aivojen aluetta. Useat tutkimukset ovat tulleet tähän tulokseen. Neurotutkijat tutkivat useita koehenkilöitä. Nämä puhuivat sujuvasti kahta kieltä. Osa koeryhmästä oli kuitenkin kasvanut kaksikielisenä. Toinen osa oli taas oppinut toisen kielen myöhemmin elämässään. Tutkijat kykenivät mittaamaan aivotoimintaa kielikokeiden aikana. Tällä tavoin he saattoivat nähdä, mitä aivojen alueet toimivat kokeiden aikana. Ja he näkivät, että ”myöhään” oppineilla oli kaksi puhekeskusta! Tutkijat olivat jo pitkään epäilleet, että näin olisi. Aivovamman saaneilla ihmisillä oli toisenlaisia merkkejä. Aivojen vammat voivat siis myös johtaa puheongelmiin. Niistä kärsivät eivät kykene lausumaan tai ymmärtämään sanoja yhtä hyvin. Mutta kaksikieliset onnettomuuden uhrit osoittivat epätavallisia merkkejä. Heidän puhevaikeutensa eivät aina vaikuta molempiin kieliin. Jos vain yksi aivojen alue saa vamman, toinen voi silti toimia. Silloin potilaat puhuvat yhtä kieltä paremmin kuin toista. Nuo kaksi kieltä opitaan myös uudelleen eri nopeudella. Tämä todistaa, että molempia kieliä ei ole tallennettu samaan paikkaan. Koska niitä ei opittu samaan aikaan, ne muodostivat kaksi tallennuspaikkaa. Vielä ei tunneta, miten aivomme hallitsevat useita kieliä. Mutta uudet löydöt voivat johtaa uusiin oppimismenetelmiin.