Lauseita

fi haluta jotakin 1   »   ko 뭘 하고 싶어요

70 [seitsemänkymmentä]

haluta jotakin 1

haluta jotakin 1

70 [일흔]

70 [ilheun]

뭘 하고 싶어요

mwol hago sip-eoyo

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi korea Toista Lisää
Haluatteko polttaa? 담---피우---어-? 담__ 피__ 싶___ 담-를 피-고 싶-요- ------------ 담배를 피우고 싶어요? 0
d---aele---pi-go si------? d_________ p____ s________ d-m-a-l-u- p-u-o s-p-e-y-? -------------------------- dambaeleul piugo sip-eoyo?
Haluatteko tanssia? 춤--추고--어-? 춤_ 추_ 싶___ 춤- 추- 싶-요- ---------- 춤을 추고 싶어요? 0
ch-m-----ch--o-s-p-eoyo? c_______ c____ s________ c-u---u- c-u-o s-p-e-y-? ------------------------ chum-eul chugo sip-eoyo?
Haluatteko mennä kävelylle? 산책을 하고 -어-? 산__ 하_ 싶___ 산-을 하- 싶-요- ----------- 산책을 하고 싶어요? 0
sa-c-a-----l-ha-- s-p-eoy-? s___________ h___ s________ s-n-h-e---u- h-g- s-p-e-y-? --------------------------- sanchaeg-eul hago sip-eoyo?
Haluan polttaa. 저는 담-를 피우고 ---. 저_ 담__ 피__ 싶___ 저- 담-를 피-고 싶-요- --------------- 저는 담배를 피우고 싶어요. 0
j-o-e-- d----e-e-l p---o -ip--o--. j______ d_________ p____ s________ j-o-e-n d-m-a-l-u- p-u-o s-p-e-y-. ---------------------------------- jeoneun dambaeleul piugo sip-eoyo.
Haluatko tupakan? 담배- 피-- -어요? 담__ 피__ 싶___ 담-를 피-고 싶-요- ------------ 담배를 피우고 싶어요? 0
d-mb-e--u--pi-go--i--eo-o? d_________ p____ s________ d-m-a-l-u- p-u-o s-p-e-y-? -------------------------- dambaeleul piugo sip-eoyo?
Hän (m.) haluaa tulta. 그는----원해-. 그_ 불_ 원___ 그- 불- 원-요- ---------- 그는 불을 원해요. 0
g--ne---b---e-l-w-----y-. g______ b______ w________ g-u-e-n b-l-e-l w-n-a-y-. ------------------------- geuneun bul-eul wonhaeyo.
Haluaisin juoda jotakin. 저는 뭘-마-고 싶--. 저_ 뭘 마__ 싶___ 저- 뭘 마-고 싶-요- ------------- 저는 뭘 마시고 싶어요. 0
je-n-----w-- ma-igo ----e-y-. j______ m___ m_____ s________ j-o-e-n m-o- m-s-g- s-p-e-y-. ----------------------------- jeoneun mwol masigo sip-eoyo.
Haluaisin syödä jotakin. 저--뭘 -- 싶-요. 저_ 뭘 먹_ 싶___ 저- 뭘 먹- 싶-요- ------------ 저는 뭘 먹고 싶어요. 0
j-o-e---m--l--eog-- --p-e---. j______ m___ m_____ s________ j-o-e-n m-o- m-o-g- s-p-e-y-. ----------------------------- jeoneun mwol meoggo sip-eoyo.
Haluaisin levätä hieman. 저는 조금--- --요. 저_ 조_ 쉬_ 싶___ 저- 조- 쉬- 싶-요- ------------- 저는 조금 쉬고 싶어요. 0
je-neu- j--e-m--w----s-p-eo-o. j______ j_____ s____ s________ j-o-e-n j-g-u- s-i-o s-p-e-y-. ------------------------------ jeoneun jogeum swigo sip-eoyo.
Haluaisin kysyä teiltä jotakin. 저는 당--게 ---어보- -어요. 저_ 당___ 뭘 물___ 싶___ 저- 당-에- 뭘 물-보- 싶-요- ------------------- 저는 당신에게 뭘 물어보고 싶어요. 0
jeon-u--d-------ege--w---m-l--o---- si---o--. j______ d__________ m___ m_________ s________ j-o-e-n d-n-s-n-e-e m-o- m-l-e-b-g- s-p-e-y-. --------------------------------------------- jeoneun dangsin-ege mwol mul-eobogo sip-eoyo.
Haluaisin pyytää teiltä jotakin. 저- --에- --부--- ---. 저_ 당___ 뭘 부___ 싶___ 저- 당-에- 뭘 부-하- 싶-요- ------------------- 저는 당신에게 뭘 부탁하고 싶어요. 0
jeoneu- da---in-e-e -wol-b---g--g---i---oy-. j______ d__________ m___ b________ s________ j-o-e-n d-n-s-n-e-e m-o- b-t-g-a-o s-p-e-y-. -------------------------------------------- jeoneun dangsin-ege mwol butaghago sip-eoyo.
Haluaisin kutsua teidät johonkin. 저- 당----뭘--접하고 -어요. 저_ 당___ 뭘 대___ 싶___ 저- 당-에- 뭘 대-하- 싶-요- ------------------- 저는 당신에게 뭘 대접하고 싶어요. 0
j-------d-ng--n-----mwo-------o-h-g----p--oyo. j______ d__________ m___ d__________ s________ j-o-e-n d-n-s-n-e-e m-o- d-e-e-b-a-o s-p-e-y-. ---------------------------------------------- jeoneun dangsin-ege mwol daejeobhago sip-eoyo.
Mitä haluatte? 뭘 마---싶--? 뭘 마__ 싶___ 뭘 마-고 싶-요- ---------- 뭘 마시고 싶어요? 0
mwol -asig-------oyo? m___ m_____ s________ m-o- m-s-g- s-p-e-y-? --------------------- mwol masigo sip-eoyo?
Haluatteko kahvia? 커피를-마-고-싶어요? 커__ 마__ 싶___ 커-를 마-고 싶-요- ------------ 커피를 마시고 싶어요? 0
keo----ul--asi-o-si--e-yo? k________ m_____ s________ k-o-i-e-l m-s-g- s-p-e-y-? -------------------------- keopileul masigo sip-eoyo?
Vai haluatteko mielummin teetä? 아-면-차가 더-좋아-? 아__ 차_ 더 좋___ 아-면 차- 더 좋-요- ------------- 아니면 차가 더 좋아요? 0
a---y--n c-aga-deo--o-----? a_______ c____ d__ j_______ a-i-y-o- c-a-a d-o j-h-a-o- --------------------------- animyeon chaga deo joh-ayo?
Me haluaisimme mennä kotiin. 우-는 집-- 가- 싶-요. 우__ 집__ 가_ 싶___ 우-는 집-로 가- 싶-요- --------------- 우리는 집으로 가고 싶어요. 0
ul-ne-- -ib-e--o----- -----o-o. u______ j_______ g___ s________ u-i-e-n j-b-e-l- g-g- s-p-e-y-. ------------------------------- ulineun jib-eulo gago sip-eoyo.
Haluatteko taksin? 택-를 원해요? 택__ 원___ 택-를 원-요- -------- 택시를 원해요? 0
tae---leu- wonha-yo? t_________ w________ t-e-s-l-u- w-n-a-y-? -------------------- taegsileul wonhaeyo?
He haluavat soittaa. 그들은 전화를----싶--. 그__ 전__ 하_ 싶___ 그-은 전-를 하- 싶-요- --------------- 그들은 전화를 하고 싶어요. 0
ge---ul-e-n-j--n-----u- --g--sip-e-yo. g__________ j__________ h___ s________ g-u-e-l-e-n j-o-h-a-e-l h-g- s-p-e-y-. -------------------------------------- geudeul-eun jeonhwaleul hago sip-eoyo.

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

MP3 suomi + korea (1-100) MP3 korea (1-100)
Videota ei löytynyt!

Kaksi kieltä = kaksi puhekeskusta!

Aivojen kannalta ei ole väliä, milloin opimme kielen. Näin on siksi, koska aivoilla on erilliset tallennuspaikat eri kielille. Kaikkia oppimiamme kieliä ei ole tallennettu yhteen paikkaan. Aikuisena oppimillemme kielille on oma tallennuspaikka. Se tarkoittaa, että aivot käsittelevät uusia sääntöjä eri paikassa. Niitä ei tallenneta äidinkielen kanssa. Kaksikielisiksi kasvaneet ihmiset käyttävät puolestaan vain yhtä aivojen aluetta. Useat tutkimukset ovat tulleet tähän tulokseen. Neurotutkijat tutkivat useita koehenkilöitä. Nämä puhuivat sujuvasti kahta kieltä. Osa koeryhmästä oli kuitenkin kasvanut kaksikielisenä. Toinen osa oli taas oppinut toisen kielen myöhemmin elämässään. Tutkijat kykenivät mittaamaan aivotoimintaa kielikokeiden aikana. Tällä tavoin he saattoivat nähdä, mitä aivojen alueet toimivat kokeiden aikana. Ja he näkivät, että ”myöhään” oppineilla oli kaksi puhekeskusta! Tutkijat olivat jo pitkään epäilleet, että näin olisi. Aivovamman saaneilla ihmisillä oli toisenlaisia merkkejä. Aivojen vammat voivat siis myös johtaa puheongelmiin. Niistä kärsivät eivät kykene lausumaan tai ymmärtämään sanoja yhtä hyvin. Mutta kaksikieliset onnettomuuden uhrit osoittivat epätavallisia merkkejä. Heidän puhevaikeutensa eivät aina vaikuta molempiin kieliin. Jos vain yksi aivojen alue saa vamman, toinen voi silti toimia. Silloin potilaat puhuvat yhtä kieltä paremmin kuin toista. Nuo kaksi kieltä opitaan myös uudelleen eri nopeudella. Tämä todistaa, että molempia kieliä ei ole tallennettu samaan paikkaan. Koska niitä ei opittu samaan aikaan, ne muodostivat kaksi tallennuspaikkaa. Vielä ei tunneta, miten aivomme hallitsevat useita kieliä. Mutta uudet löydöt voivat johtaa uusiin oppimismenetelmiin.