Lauseita

fi haluta jotakin 1   »   af om van iets te hou

70 [seitsemänkymmentä]

haluta jotakin 1

haluta jotakin 1

70 [sewentig]

om van iets te hou

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi afrikaans Toista Lisää
Haluatteko polttaa? Wil u--oo-? W__ u r____ W-l u r-o-? ----------- Wil u rook? 0
Haluatteko tanssia? W-l u dans? W__ u d____ W-l u d-n-? ----------- Wil u dans? 0
Haluatteko mennä kävelylle? W-l-u-g-a- s-a-? W__ u g___ s____ W-l u g-a- s-a-? ---------------- Wil u gaan stap? 0
Haluan polttaa. E- --l-g-a---rook. E_ w__ g____ r____ E- w-l g-a-g r-o-. ------------------ Ek wil graag rook. 0
Haluatko tupakan? Wil-j- -n si-ar----ê? W__ j_ ’_ s______ h__ W-l j- ’- s-g-r-t h-? --------------------- Wil jy ’n sigaret hê? 0
Hän (m.) haluaa tulta. H- so-k-’- --ur--ut-i--/ a--st-ker. H_ s___ ’_ v__________ / a_________ H- s-e- ’- v-u-h-u-j-e / a-n-t-k-r- ----------------------------------- Hy soek ’n vuurhoutjie / aansteker. 0
Haluaisin juoda jotakin. Ek-w-------- -e-s --in-. E_ w__ g____ i___ d_____ E- w-l g-a-g i-t- d-i-k- ------------------------ Ek wil graag iets drink. 0
Haluaisin syödä jotakin. E- -i--graag -e-s-ee-. E_ w__ g____ i___ e___ E- w-l g-a-g i-t- e-t- ---------------------- Ek wil graag iets eet. 0
Haluaisin levätä hieman. Ek-w-- --aag--ie-----o-t-pan. E_ w__ g____ b______ o_______ E- w-l g-a-g b-e-j-e o-t-p-n- ----------------------------- Ek wil graag bietjie ontspan. 0
Haluaisin kysyä teiltä jotakin. E--w-- --g---g ie-s ---. E_ w__ u g____ i___ v___ E- w-l u g-a-g i-t- v-a- ------------------------ Ek wil u graag iets vra. 0
Haluaisin pyytää teiltä jotakin. Ek--------raa--v-r -e-s -r-. E_ w__ u g____ v__ i___ v___ E- w-l u g-a-g v-r i-t- v-a- ---------------------------- Ek wil u graag vir iets vra. 0
Haluaisin kutsua teidät johonkin. Ek w-l --graag -- i-t- uitnoo-. E_ w__ u g____ n_ i___ u_______ E- w-l u g-a-g n- i-t- u-t-o-i- ------------------------------- Ek wil u graag na iets uitnooi. 0
Mitä haluatte? W-t---l - hê? W__ w__ u h__ W-t w-l u h-? ------------- Wat wil u hê? 0
Haluatteko kahvia? Wi--- -o------ê? W__ u k_____ h__ W-l u k-f-i- h-? ---------------- Wil u koffie hê? 0
Vai haluatteko mielummin teetä? Of w-- - -ie--r-t-e h-? O_ w__ u l_____ t__ h__ O- w-l u l-e-e- t-e h-? ----------------------- Of wil u liewer tee hê? 0
Me haluaisimme mennä kotiin. On- w-l-hui--to----. O__ w__ h___ t__ r__ O-s w-l h-i- t-e r-. -------------------- Ons wil huis toe ry. 0
Haluatteko taksin? So-k -ull---n---xi? S___ j____ ’_ t____ S-e- j-l-e ’- t-x-? ------------------- Soek julle ’n taxi? 0
He haluavat soittaa. H-lle w-- gra-g-’- o-r-ep-----. H____ w__ g____ ’_ o_____ m____ H-l-e w-l g-a-g ’- o-r-e- m-a-. ------------------------------- Hulle wil graag ’n oproep maak. 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

MP3 suomi + afrikaans (1-100) MP3 afrikaans (1-100)
Videota ei löytynyt!

Kaksi kieltä = kaksi puhekeskusta!

Aivojen kannalta ei ole väliä, milloin opimme kielen. Näin on siksi, koska aivoilla on erilliset tallennuspaikat eri kielille. Kaikkia oppimiamme kieliä ei ole tallennettu yhteen paikkaan. Aikuisena oppimillemme kielille on oma tallennuspaikka. Se tarkoittaa, että aivot käsittelevät uusia sääntöjä eri paikassa. Niitä ei tallenneta äidinkielen kanssa. Kaksikielisiksi kasvaneet ihmiset käyttävät puolestaan vain yhtä aivojen aluetta. Useat tutkimukset ovat tulleet tähän tulokseen. Neurotutkijat tutkivat useita koehenkilöitä. Nämä puhuivat sujuvasti kahta kieltä. Osa koeryhmästä oli kuitenkin kasvanut kaksikielisenä. Toinen osa oli taas oppinut toisen kielen myöhemmin elämässään. Tutkijat kykenivät mittaamaan aivotoimintaa kielikokeiden aikana. Tällä tavoin he saattoivat nähdä, mitä aivojen alueet toimivat kokeiden aikana. Ja he näkivät, että ”myöhään” oppineilla oli kaksi puhekeskusta! Tutkijat olivat jo pitkään epäilleet, että näin olisi. Aivovamman saaneilla ihmisillä oli toisenlaisia merkkejä. Aivojen vammat voivat siis myös johtaa puheongelmiin. Niistä kärsivät eivät kykene lausumaan tai ymmärtämään sanoja yhtä hyvin. Mutta kaksikieliset onnettomuuden uhrit osoittivat epätavallisia merkkejä. Heidän puhevaikeutensa eivät aina vaikuta molempiin kieliin. Jos vain yksi aivojen alue saa vamman, toinen voi silti toimia. Silloin potilaat puhuvat yhtä kieltä paremmin kuin toista. Nuo kaksi kieltä opitaan myös uudelleen eri nopeudella. Tämä todistaa, että molempia kieliä ei ole tallennettu samaan paikkaan. Koska niitä ei opittu samaan aikaan, ne muodostivat kaksi tallennuspaikkaa. Vielä ei tunneta, miten aivomme hallitsevat useita kieliä. Mutta uudet löydöt voivat johtaa uusiin oppimismenetelmiin.